Suomi varautuu poikkeusoloihin: Ministeriö on koonnut kaikessa hiljaisuudessa jopa yli 100 000 hoitajan rekisteriä - Politiikka | HS.fi

Suomi varautuu poikkeusoloihin: Ministeriö on koonnut kaikessa hiljaisuudessa jopa yli 100 000 hoitajan rekisteriä

Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) on luotu sovellus, jonka avulla töihin voidaan tarvittaessa kutsua ja velvoittaa. Rekisteriin kuuluviin ei ole vielä otettu yhteyttä.

Koronaviruspotilaan tehohoitoa helsinkiläisessä sairaalassa.­

1.12.2020 17:50

Jos Suomessa otetaan taas käyttöön valmiuslaki, ainakin yksi osanen on sitä varten jo valmiina. Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) on luotu sovellus, jonka avulla töihin voidaan tarvittaessa kutsua ja velvoittaa kymmeniätuhansia terveydenhuollon ”reserviläisiä” eli alan koulutuksen saaneita.

”Ensimmäisten rekisteriajojen perusteella terveydenhuoltoalan ammattilaisia löytyi jopa muutamia satoja tuhansia”, sanoo rekisteriä kokoamassa ollut erityisasiantuntija Ahti Avikainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

”Kun joukosta karsitaan esimerkiksi julkisella sektorilla töissä jo olevat ja iän mukaan sopimattomat eli yli 67-vuotiaat, jäljelle jäi 40 000–130 000 hengen reservi.”

Realistinen lukema on Avikaisen mukaan todennäköisesti haarukan alapäässä.

Tietoja alan ammattilaisista on kerätty esimerkiksi Valviran ja Eläketurvakeskuksen rekistereitä hyödyntämällä.

Avikainen huomauttaa, ettei keneenkään ole vielä otettu yhteyttä ja kysytty tarkemmin esimerkiksi osaamisesta, työkyvykkyydestä, muista ominaisuuksista tai mahdollisista työnteon esteistä.

Esimerkiksi alan koulutuksen käymisestä tai alan töiden tekemisestä on voinut kulua liian kauan aikaa.

Valmiuslaissa on myös säädetty, ettei työmääräystä saa antaa esimerkiksi henkilölle, joka ei voi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen hoitamisen takia.

”Yhteydenotto edellyttää, että valmiuslaki ja kyseinen asetus olisi jo otettu käyttöön”, Avikainen sanoo.

”Mutta nyt työvelvollisuusrekisteri on ainakin nopeasti otettavissa tarvittaessa käyttöön, ja sovellustakin on jo testattu.”

Työvelvollisten rekisteriä alettiin kerätä jo keväällä. Rekisterin oli määrä varmistaa työvoiman riittävyys terveydenhuollossa niin, ettei koronavirusepidemian aiheuttama työvoimapula vaaranna ihmishenkiä.

Työvelvollisten rekisteriin kelpaavat alan koulutuksen saaneet 18–67-vuotiaat. Kyseeseen tulevat myös pitkälle opinnoissaan edenneet opiskelijat ja jo eläkkeellä tai muissa töissä jonkin aikaa olleet.

Asetuksen avulla töihin voidaan velvoittaa terveydenhuollon ammattilaisia kaksi kertaa kahdeksi viikoksi eli yhteensä neljäksi viikoksi.

Alan ammatti-ihmisiä ovat esimerkiksi lääkärit, hammaslääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, laboratoriohoitajat, fysioterapeutit, röntgenhoitajat, proviisorit, farmaseutit ja lähihoitajat.

Vielä viime keväänä työmääräystä ei annettu kenellekään, eikä rekisteriäkään saatu valmiiksi. Potilasmäärät pysyivät lopulta kohtuullisina, ja terveydenhuollon toimintayksiköt selvisivät tehtävistään sisäisillä siirroilla ja lisäväen rekrytoinneilla.

Valmiuslaki mahdollisti myös luopumisen terveydenhuollon velvoitteesta noudattaa kiireettömän hoidon määräaikoja. Myös terveydenhuollon henkilöstön työehdoista, kuten työ- ja loma-ajoista sekä irtisanomisajoista, saatiin tinkiä.

Tavoitteena oli turvata terveydenhuoltojärjestelmän eli sairaanhoidon ja tehohoidon toimintakyky.

Laki oli voimassa maaliskuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin saakka. Sen jälkeen hallitus on pyrkinyt torjumaan koronavirusta normaalilainsäädännöllä.

Hoitajien järjestöt arvostelevat hallituksen aikeita turvautua jälleen valmiuslain suomiin työehtojen heikennyksiin. Kepin sijaan järjestöt toivovat porkkanaa eli korvauksia raskaasta koronatyöstä.

”Valmiuslakihan on tehty sotatilaa varten”, huomauttaa Suomen lähi- ja perushoitajaliiton (Super) puheenjohtaja Silja Paavola. Hänestä olisi ollut parempi vaihtoehto, jos tartuntatautilakia olisi saatu uudistettua ajoissa.

Paavolan mukaan hoitajat ovat ansainneet ainakin vuosilomansa ja jouluvapaansa eikä niitä saisi peruuttaa tai siirtää.

Toisen hoitoalan järjestön Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen mukaan valmiuslakia myös käytettiin väärin viime keväänä.

”Hoitohenkilöstön lomia peruttiin ja ylitöihin määrättiin, vaikka monellakaan alueella ei ollut yhtään koronapotilasta hoidossa”, Rytkönen kirjoittaa blogissaan.

Valmiuslakia käytettiin Rytkösen mukaan hyväksi ikään kuin varmuuden vuoksi ja paikkaamaan loma-ajan normaalia hoitajapulaa.

Kuntatyönantajien (KT) neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas sanoo, että valmiuslakia hyödynnettiin vain tarpeen mukaan ja myös tulevaan piti varautua.

”Työnantajan pitää aina olla askel edellä esimerkiksi lomien suhteen.”

Joulunajan lomista ja vapaista on osin jo sovittu, mutta ne lyödään lukkoon viimeistään kaksi viikkoa ennen joulua.

”Mitenkään yllättävä tai ennalta arvaamaton jouluksi kiihtyvä koronatilanne ei nyt ole”, Rytkönen arvioi ja lähettää terveisensä työnantajille: ”Ei määrätä tahdonvastaisesti lisä- ja ylitöihin joulun arkipyhävapaat peruen vaan pyydetään hoitohenkilöstö vapaaehtoisesti töihin maksamalla poikkeusajalla korkeampaa korvausta.”

Nybondas-Kangas huomauttaa, ettei työsuhteisten hoitajien jo myönnettyjä vuosilomia voi siirtää eikä ylitöitä teettää ilman suostumusta, jos valmiuslaki ei ole voimassa.

Työvuorojen ja muiden vapaapäivien muuttamiseen työnantaja voi hänen mukaansa tarvittaessa käyttää työehtosopimuksen antamia mahdollisuuksia.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat