Hallitus linjasi Suomen rokote­strategiasta: Tämä tiedetään rokotus­järjestyksestä, aika­taulusta ja käytännön järjestelyistä - Politiikka | HS.fi

Hallitus linjasi Suomen rokote­strategiasta: Tämä tiedetään rokotus­järjestyksestä, aika­taulusta ja käytännön järjestelyistä

Alkuvaiheessa rokotetaan terveydenhuollon henkilöstö, ikääntyneet ja ne, joilla on vakavalle tautimuodolle altistavia sairauksia.

Britannia kertoi keskiviikkona, että se aloittaa ensi viikolla rokotukset Pfizerin ja Biontechin rokotteella.­

2.12.2020 21:47 | Päivitetty 3.12.2020 8:50

Hallitus hyväksyi keskiviikkoillan neuvotteluissaan Suomen rokotestrategian koronaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan.

Tavoitteena on, että koko väestö rokotetaan, kun myyntiluvallinen rokote on saatavilla. Sitä tarjotaan maksutta kaikille halukkaille, joilla ei ole terveydellistä estettä rokotteen ottamiselle.

Hallituksen tiedotteen mukaan on kuitenkin varauduttava siihen, ettei rokotetta saada samanaikaisesti kaikille.

Kenet rokotetaan ensin?

Alkuvaiheessa rokotetta tarjotaan seuraaville ryhmille:

  • koronapotilaita hoitava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä hoivakotien henkilöstö

  • ikääntyneet henkilöt

  • henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia.

Koronarokotteiden myyntilupien rajaukset voivat vaikuttaa rokotusjärjestykseen.

Lasten rokottaminen edellyttää lapsille tehtävien tutkimusten valmistumista, mikä on tämänhetkisen arvion mukaan ajankohtaista vasta myöhemmin ensi vuoden aikana.

Mikä on rokotusten aikataulu?

Rokotukset pyritään aloittamaan mahdollisimman pian. Tämänhetkisen arvion mukaan rokottaminen voitaisiin aloittaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotuksilla tammikuun 2021 aikana. Ehtona on, että EU:n komissio myöntää jollekin rokotteelle myyntiluvan joulukuun 2020 lopulla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotukset voitaisiin toteuttaa pääosin helmi–maaliskuuhun 2021 mennessä. Tämän jälkeen tai jo samanaikaisesti rokotukset voidaan laajentaa seuraaviin kohderyhmiin.

Ikääntyneiden ja terveydentilansa johdosta vakavalle koronavirustaudille alttiiden henkilöiden tarkempi rokotusjärjestys ja muun väestön rokottamisen aikataulu määritetään strategian mukaan alkuvuoden aikana, kun useampi rokotevalmiste on saanut myyntiluvan.

Hallitus tekee strategiasta valtioneuvoston periaatepäätöksen myöhemmin tällä viikolla. Tiedotteen mukaan lopulliset rokotuspäätökset voidaan tehdä vasta sitten, kun rokotteella on myyntilupa ja se on saatavilla.

”Suomen tavoite on, että koko väestö suojataan, kun myyntiluvallinen rokote on saatavilla. Rokotteita tarjotaan maksutta kaikille, jotka niitä haluavat. Ministeriö arvioi, että ensimmäiset rokotteet saadaan maahan ensi vuoden alussa. Rokotukset aloitetaan mahdollisimman pian rokotteen tämän jälkeen”, tiedotteessa todetaan.

Hallituksen strategian mukaan on varauduttava siihen, että päätöksiä rokotteista saadaan jo lähiviikkoina.

Rokotevalmistajat ovat valmistaneet rokotteita varastoon odottaessaan myyntilupaa, joten ensimmäisten erien jälkeen niitä voi alkuvaiheessa olla tulossa nopeastikin.

Mitä tiedetään käytännön järjestelyistä?

Rokotusten järjestäminen on kuntien vastuulla. Käytännön rokotusjärjestelyitä koordinoivat sairaanhoitopiirit.

Rokottaminen pyritään keskittämään. Käytännössä rokotuksia on tarkoitus järjestää suurissa julkisen terveydenhuollon yksiköissä tai niiden ohjaamana suurissa työterveyshuollon yksiköissä.

Tämä johtuu muun muassa siitä, että kylmävarastointia vaativien rokotteiden hävikki yritetään minimoida. Rokote-erä säilyy viisi vuorokautta jääkaappilämpötilassa, ja tänä aikana pitäisi rokottaa mahdollisimman monta henkilöä yhtä rokotteiden kuljetuserää kohti.

Lisäksi ne rokotteet, joihin sisältyy kaksi annosta, vaativat järjestelyjä. Annosten välinen tiukka aikaraja tarkoittaa, että ensimmäisen rokoteannoksen saaneille pitää olla riittävästi rokotteita myös toisen annoksen antamiseksi.

Mitä rokotteita Suomeen on tulossa?

Euroopan unionin komissio on tähän mennessä neuvotellut kuuden eri rokotteen osalta, ja seitsemäs on valmistelussa.

Suomen strategiassa pidetään todennäköisenä, että ensimmäiseksi käyttöön tulisi Pfizerin ja Biontechin rokote, jonka jakamisesta Britannia päätti keskiviikkona. Pfizerin ja Biontechin rokotetta EU on saamassa 200 miljoonaa annosta.

Muut neuvottelut rokotteet tulevat seuraavilta valmistajilta: AstraZeneca (300 miljoonaa annosta), Sanofi-GSK (300 miljoonaa annosta), Johnson & Johnson (200 miljoonaa annosta), Curevac (225 miljoonaa annosta) ja Moderna (80 miljoonaa annosta).

Suomi saa muiden EU:n jäsenmaiden tapaan väkilukuun perustuvan osuuden kunkin sopimuksen mukaisesti yhteishankinnan kokonaismäärästä. Suomen väkilukuun perustuva osuus on 1,23 prosenttia.

Jos jokaisen valmistajan rokote hyväksyttäisiin EU:ssa ja Suomi päättäisi käyttää osuutensa kokonaan, rokoteannosten määrä olisi lähes 13 miljoonaa kappaletta.

Väkilukuun perustuvasta osuudesta voi jättäytyä pois tai pyrkiä hankkimaan enemmän rokotetta, jos joku muu maa ei ota omaa osuuttaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat