Tuoreen HS-gallupin mukaan kaikkiaan 56 prosenttia suomalaisista on valmis ottamaan koronavirusrokotteen, jos se on ensi vuoden alussa mahdollista.

Runsas viidesosa eli 22 prosenttia suomalaisista ei sitä ottaisi. Yhtä moni eli 23 prosenttia ei vielä osaa sanoa.

HS-gallupin kysymyksenasettelun mukaan Suomessa saattaa jo ensi vuoden alkupuolella olla käytössä terveysviranomaisten hyväksymä koronarokote. Vastaajilta kysyttiin, ottaisivatko he sen, jos mahdollista.

”Siinä on toivomisen varaa”, ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta THL:stä arvioi HS-gallupin 56 prosentin osuutta. Nohynekin mukaan THL on keväällä tehdyissä kyselyissä saanut tulokseksi, että keskimäärin 70 prosenttia ottaisi rokotteen.

Hanna Nohynek­Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Nohynekin mukaan ihmiset eivät välttämättä toimi niin kuin sanovat kyselyissä.

”Myös se voi vaikuttaa, mitä enemmän ihmiset saavat tietoa taudista ja rokotteesta”, Nohynek sanoo. ”Kansalaisille täytyy antaa näyttöpohjaista tietoa ymmärrettävässä muodossa.”

Miten moni suomalainen sitten pitäisi rokottaa, jotta syntyisi niin sanottu laumasuoja? Nohynekin mukaan se riippuu siitä, kuinka moni ehtii saada immuniteetin sairastamisen kautta, kuinka pitkäaikainen suoja on ja mikä lopulta on rokotteiden teho tautia ja tartuttavuutta vastaan.

”Jos kukaan ei olisi immuuni ja rokotteen antama suoja olisi sata prosenttia eikä mitään koronasuojatoimia noudatettaisi, silloin 62–70 prosenttia pitäisi rokottaa.”

Mitä iäkkäämmästä vastaajasta HS-gallupissa on kyse, sitä varmemmin hän kertoo ottavansa rokotteen. Yli 80 prosenttia 70 vuotta täyttäneistä ilmoittaa olevansa valmis rokotukseen ja vain neljä prosenttia ei sitä halua.

Nuoremmissa ikäryhmissä kiinnostus laimenee huomattavasti. Heikointa rokotusvalmius on 31–39-vuotiailla, joista 39 prosenttia haluaisi nyt rokotuksen. Tämän ikäisistä kolmannes vielä miettii kantaansa.

Alle 30-vuotiaissa on eniten niitä, jotka jo nyt sanovat, etteivät ole valmiita ottamaan rokotetta. Alle 30-vuotiaista 37 prosenttia ei halua rokotetta, 41 prosenttia on siihen valmis, 23 prosenttia ei osaa sanoa.

Jos HS-gallupin vastaajat jaotellaan puoluekannatuksen mukaan, peräti 40 prosenttia perussuomalaisten kannattajista sanoo, ettei halua ottaa koronavirusrokotetta.

Puolueen kannattajista 38 prosenttia ottaisi rokotteen, viidennes arpoo vielä kantaansa. Epävarmoja on heissä enemmän kuin muiden puolueiden kannattajissa.

Perussuomalaisia kannattavat suhtautuvat rokotteeseen selvästi negatiivisemmin kuin muiden puolueiden kannattajat. Myönteisimpiä ovat Sdp:n ja kokoomuksen kannattajat, joista yli 70 prosenttia ottaisi rokotteen heti ensi vuoden alussa, jos mahdollista.

Myös vihreiden kannattajissa on epäilijöitä, mutta ei niin paljon kuin perussuomalaisissa. Vihreiksi tunnustautuvista 58 prosenttia haluaa rokotteen, 24 prosenttia ei halua.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra ei osaa sanoa, mistä puolueen kannattajien muita suurempi rokotekielteisyys johtuu. Hän pohtii, voisiko se johtua yleisemmästä kriittisyydestä hallituksen koronanhoitoa kohtaan, mikä on noussut esiin joissakin kyselyissä.

Riikka Purra­Kuva: Aleksi Jalava / IS

”En ole itse havainnut rokotus­vastaisuutta. Toki meidän jäsenis­sämme ja kannattajis­samme on ylipäänsä ihmisiä, jotka suhtautuvat pakkoihin ja ylhäältä­päin annettuihin velvoitteisiin ehkä kriittisemmin. Olen ollut käsityksessä, että rokotevastaisuutta on enemmän ruotsinkielisessä väestössä Pohjanmaalla”, Purra sanoo.

Purran mielestä rokotteista pitää viestiä kansalaisille vielä paljon täsmällisemmin ja rauhoitella ihmisiä.

”Toki ymmärrän, että erityisesti sikainfluenssan jälkeiset tapahtumat pelottavat ihmisiä.”

Sikainfluessaepidemia levisi Suomessa 2009–2010. Tuolloin annetun Pandemrix-rokotteen otti 52 prosenttia suomalaisista. Jälkeenpäin kävi ilmi, että rokote laukaisi joillakin nuorilla narkolepsian.

Lapset ja nuoret ottivat tuolloin rokotteen jopa 80-prosenttisesti, koska rokotukset järjestettiin myös kouluissa.

HS-gallupin mukaan koulutustaso vaikuttaa siihen, miten koronarokotteeseen suhtautuu. Akateemisesti koulutetuista 69 prosenttia ottaisi rokotteen, peruskoulun käyneistä 48 prosenttia.

Maantieteellisesti eroja on jonkin verran. Helsingissä ja Uudellamaalla 60 prosenttia ottaisi rokotteen, mutta Länsi-Suomessa enää 49 prosenttia. Muualla Suomessa rokotteen ottaisi 56–57 prosenttia vastaajista.

THL on havainnut vastaavaa alueellista vaihtelua influenssarokotuskattavuudessa. Viime rokotuskaudella 65 vuotta täyttäneiden valtakunnallinen kattavuus influenssarokotuksissa oli 49 prosenttia. Matalinta kattavuus oli Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa se oli noin 38 prosenttia.

Länsi-Suomen sairaanhoitopiireissä jäätiin pääsääntöisesti alle 50 prosentin kattavuuden, Itä-Suomessa kattavuus nousi yli 50 prosentin.

Kantar TNS toteutti kyselyn marras–joulukuun vaihteessa, jolloin tiedot rokotusten tehosta ja aikataulusta alkoivat vahvistua.

Lääkeyhtiö Pfizer kertoi 9. marraskuuta, että sen ja Biontechin kehittämä rokote antaa yli 90-prosenttisen suojan koronavirustaudilta. Kuluneella viikolla Britannia kertoi aloittavansa rokotukset kyseisellä rokotteella jo ensi viikolla.

Suomen hallitus linjasi Suomen rokotestrategian torstaina. Alkuvaiheessa rokotetaan terveydenhuollon henkilöstö, ikääntyneet ja ne, joilla on vakavalle tautimuodolle altistavia sairauksia. Rokotukset alkanevat tammikuussa, kunhan jokin rokotteista saa EU:ssa myyntiluvan ja jakelu pääsee käyntiin.