Vähemmän pukuja, enemmän asiaa: Presidentti Niinistö nosti esiin Suomen historiaa, kun juhlallisuuksia oli karsittu - Politiikka | HS.fi

Vähemmän pukuja, enemmän asiaa: Presidentti Niinistö nosti esiin Suomen historiaa, kun juhlallisuuksia oli karsittu

Niinistö vähätteli isojen juhlallisuuksien peruuntumista. Hän muistutti, että itsenäisyyspäivä on merkittävä itsessään eikä kyse ole Linnan juhlien päivästä.

6.12.2020 21:12 | Päivitetty 6.12.2020 22:02

Presidentti Sauli Niinistö uskoo, että koronavirus jättää pitkän jäljen Suomen kansaan.

”Korona-aika on kokemus, joka jättää erittäin vahvan muistijäljen nuoreen väkeen, joka herää elämään ja näkee tällaisen kääntöpuolen”, Niinistö sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa Presidentinlinnassa itsenäisyyspäivän iltana.

Niinistö muisteli, miten aiemmatkin kulkutaudit ovat vaikuttaneet ihmisten käytökseen ja asenteisiin jatkossa.

”Luulen, että tämä muistijälki näkyy sillä tavalla, että nuorempi väki karttaa kuullessaan, että jokin leviävä tauti on liikkeellä.”

Niinistö korosti tänä itsenäisyyspäivänä useaan otteeseen sitä, ettei Linnan juhlien peruuntuminen ole merkittävä menetys. Hän muistutti, että itsenäisyyspäivä on merkittävä itsessään. Kyse ei ole Linnan juhlien päivästä.

Niinistö sanoi HS:lle, että isänmaallisuus merkitsee hänelle eräänlaista Suomen historian kirjoa.

”Sata vuotta sitten maan kansalaiset oppivat kunnioittamaan demokratiaa. Muutama vuosikymmen sen jälkeen he joutuivat taistelemaan vapaudesta. Sitten alettiin jälleenrakentaa hyvinvointia. Kehitettiin koulutusta ja sosiaaliturvaa, jotka ovat myös osa ihmisen vapautta.”

Myös rouva Jenni Haukio sanoi lähestyvänsä isänmaallisuutta historian kautta. Kunkin sukupolven pitää hänen mukaansa viedä Suomesta eteenpäin viestiä, jonka edelliset sukupolvet ovat heille antaneet.

”Olemme osa suurta jatkumoa ja etuoikeutettuja, että saamme viedä viestiä eteenpäin.”

Haukio sanoi oppineensa kriisin aikana suomalaisuudesta sitä, miten syvä luottamus suomalaisilla on toisiinsa. Yhdessä selviämisen tunne on vahva.

”Perheillä on ollut aikaa viettää yhdessä. Uskon, että se on lujittanut keskinäistä luottamusta.”

Itsenäisyyspäivää vietettiin sunnuntaina tavallisesta poikkeavin tavoin, koska korona­viruksen leviämistä pyritään estämään välttämällä suuria kokoontumisia. Esimerkiksi perinteinen tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto kättelyineen ja kutsuvierastungoksineen jätettiin pitämättä.

Linnan juhlat korvasi televisioitu juhlalähetys, joka sisälsi muun muassa musiikkia, tanssia ja teatteria. Lähetyksessä myös tavattiin suomalaisia eri puolilla maata.

Yksi Ylen itsenäisyyspäivän juhlalähetyksen kohokohdista oli kenraali Jaakko Valtasen ja presidentti Sauli Niinistön keskustelu. Valtanen toimi Puolustusvoimien komentajana vuosina 1983–1990.

Presidentinlinnassa nauhoitetussa keskustelussa presidentti Niinistö luki Valtaselle päiväkirjastaan, miten hänen ”sisimmässään väreili” ja tunteet valtasivat mielen hänen kätellessään Valtasta aiemmin järjestetyssä Presidentinlinnan juhlassa. Niinistölle oli kuitenkin tärkeätä olla näyttämättä tunteitaan.

”Kenraalille sitä ei sovi näyttää, eikä kenraalikaan näytä”, Niinistö luki päiväkirjamerkintäänsä.

Valtanen kertoi olevansa ”hiukan hämmentynyt” kuulemastaan, mutta samoilla linjoilla Niinistön kanssa.

”Ei näitä tunteita sovi näyttää sellaisessa tilanteessa, kameroille varsinkaan”, hän sanoi.

Niinistö keskusteli Valtasen kanssa etenkin isänmaallisuudesta. Hän kysyi tältä, millaiseksi tämä näkee maanpuolustustahdon merkityksen nykyajassa.

Valtanen vastasi pohtimalla nuoren polven suhdetta yhteisöllisyyteen.

”Meillä on ollut vuosikymmenien ajan yksittäisen ihmisen aseman ja ihmisoikeuksien merkityksen korostuminen”, hän sanoi. Valtasen mukaan tämän myötä on pohdittu, onko nykypolvi itsekästä ja unohtanut yhteisöllisyyden merkityksen.

Kenraali katsoo asiaa kuitenkin toisin.

”Eikö juuri sellainen yhteiskunta, jossa jokaisen yksilön oikeudet ovat turvattuja ole puolustamisen arvoinen ja antaa puolustustahdolle sen elimellisen sisällön?” hän sanoi.

”Uskon, että nuoriso ja nykypolvi ymmärtävät, että ei pienen maan yksi ihminen voi saavuttaa kovin paljon elämässä. Mutta yhdessä voidaan saavuttaa paljon sellaista, joka on arvokasta meille kaikille.”

Presidentinlinnan illan pirteimpiin esityksiin kuului 8–12-vuotiaiden Biolapsien ilmastoaiheinen räppäys Otetaan pallosta kii. Kappale on lasten itsensä kirjoittama ohjaaja Hanna Yli-Tepsan avustuksella.

14-henkisestä ryhmästä paikalla Presidentinlinnassa oli sunnuntaina neljä jäsentä, Toivo, Helvi, Alba ja Hilde.

Ryhmä oli iloinen kutsusta esiintymään.

”Ajattelin aluksi, että minua huijataan. Mutta sitten äiti oli sillain, että ihan oikeasti! Sitten uskoin”, Hilde sanoi.

”Tuntuu tosi hienolta, että juuri Biolapset on kutsuttu tänne”, sanoi puolestaan Helvi.

”Ja hienoa, että pääsemme puhumaan näistä ilmastonmuutosasioista”, Alba jatkoi.

Biolapset sai alkunsa, kun Yli-Tepsa, eli räppäri Rauhatäti, oli mukana Ilmastoveivi-kampanjan videolla 2019. Hän pyysi lapsia muun muassa Itä-Helsingin musiikkiopistosta mukaan videolle.

Yksi linnan poikkeusvuoden esiintyjistä oli pop-covereita soittava kanteletaiteilija Ida Elina.

”Tuntuu todella mielenkiintoiselta, tosi jännittävältä ja on valtava kunnia, että saan olla täällä mukana”, hän sanoi hieman ennen esiintymistään Ylen juhlalähetyksessä Presidentinlinnassa.

”Katsotaan tulevaisuuteen ja uskotaan tulevaisuuteen, koska tänä vuosi on ollut todella vaikea. Silti olemme tässä kansakuntana yhdessä. Uskon, että jos yhdessä menemme askeleita eteenpäin, niin silloin on toivoa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat