Suomalaisten enemmistön mielestä sosiaaliturvan vastineeksi on tehtävä jotakin hyödyllistä – etenkin suurituloiset haluavat vastikkeellisuutta - Politiikka | HS.fi

Suomalaisten enemmistön mielestä sosiaaliturvan vastineeksi on tehtävä jotakin hyödyllistä – etenkin suurituloiset haluavat vastikkeellisuutta

Tiistaina julkaistun tutkimuksen mukaan valtaosa näkee nykyisen sosiaaliturvan auttavan ihmisiä takaisin jaloilleen eikä kannata näkemystä, että sosiaaliturva passivoisi tai olisi kannustinloukku.

Kelan toimisto Helsingissä.­

8.12.2020 0:01 | Päivitetty 8.12.2020 7:32

Suomalaiset kannattavat vastikkeellista sosiaaliturvaa, jossa turvan vastineeksi on esimerkiksi oltava työmarkkinoiden käytettävissä tai tehtävä opintosuorituksia.

Uuden tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa sosiaaliturvan uudistamista niin, että vastikkeeksi tuesta täytyy tehdä nykyistä enemmän jotakin hyödyllistä, esimerkiksi opintoja tai vapaaehtoistyötä. Kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaaliturva voisi olla vastikkeetonta eikä järjestelmän pitäisi määrittää ehtoja sen saamiseksi.

Sanna Marinin (sd) hallitus asetti maaliskuussa 2020 parlamentaarisen komitean valmistelemaan sosiaaliturvan uudistusta. Komitean toimikausi kestää seitsemän vuotta. Sosiaaliturvaan suhtautumista selvittävä tutkimus liittyy tähän uudistustyöhön.

Tulotaso vaikuttaa ihmisten näkemyksiin siitä, pitääkö sosiaaliturvan vastineeksi tehdä jotakin.

Kahdessa alimmassa tuloluokassa eli alle tuhannen euron kuukausibruttotuloilla vastaajien enemmistö on sitä mieltä, että ehtoja ja vastikkeellisuutta ei tarvittaisi.

Ylimmissä tuloluokissa enemmistö puolestaan haluaa vastikkeellisuutta. Yli 7 500 euron kuukausituloja saavista yli 75 prosenttia on sitä mieltä, että sosiaaliturvan uudistukseen täytyy sisältää vaatimuksia erilaisesta yhteiskunnallisesti hyödyllisestä tekemisestä.

Jos ihmisellä oli omaa kokemusta työttömyydestä viiden viime vuoden aikana, se vähensi vastikkeellisuuden kannatusta ja vastaavasti jos kokemusta ei ollut, vastikkeellisuutta myös kannatettiin enemmän.

Tutkimusryhmän jäsen Hanna Wass Helsingin yliopistosta sanoo yliopiston tiedotteessa, että sosiaaliturvasta ja sen uudistamisesta käytävään keskusteluun pitää tulosten perusteella saada mukaan erilaisissa elämäntilanteissa eläviä ja eri tuloluokkiin kuuluvia kansalaisia.

Valtaosa eli yli 70 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että sosiaaliturva tukee vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä takaisin jaloilleen sen sijaan, että sosiaaliturva passivoisi eikä kannustaisi ottamaan töitä vastaan.

Ylempien tuloluokkien vastaajat kuitenkin pitävät sosiaaliturvaa muita useammin passivoivana. Erot tuloluokkien välillä eivät ole kovin suuria, ja suuri osa vastaajista näyttää pitävän nykyistä järjestelmää enemmän kohtuullisena turvana kuin kannustinloukkuna.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, pitäisikö samassa kotitaloudessa asuvien perheenjäsenten tulojen vaikuttaa sosiaaliturvan määrään. Niukan enemmistön eli 56 prosentin mielestä pitäisi.

Vähemmistö eli 44 prosenttia on sitä mieltä, että sosiaaliturvaetuuksien pitäisi olla yksilökohtaisia siten, että muita perheenjäseniä ei huomioida.

Tässäkin mielipiteet vaihtelevat vastaajan tulojen mukaan. Suurituloiset ovat pienituloisia useammin sitä mieltä, että samassa kotitaloudessa asuvien perheenjäsenten tulisi vaikuttaa sosiaaliturvan määrään.

Nykyisten sosiaalietuuksien yksilökohtaisuus vaihtelee. Työmarkkinatuki ja työttömyyspäiväraha samoin kuin suuri osa Kelan etuuksista ovat yksilökohtaisia, kun taas asumistuessa koko ruokakunnan tulot otetaan huomioon, samoin toimeentulotuessa.

Kysely tehtiin vuoden 2018 jälkipuolella. Se liittyy Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään suomalaisten näkemyksiä sosiaaliturvasta sosiaaliturvan uudistustyön evästykseksi.

Monitieteisessä hankkeessa on mukana tutkijoita yhteensä kuudesta yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta, muun muassa Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta THL:stä.

Yhteensä vastaajia tutkimuksessa oli 4 076, joista henkilökohtaisesti haastateltuja 997. Haastattelut tehtiin erityisesti matalan äänestysaktiivisuuden alueilta aineiston sosioekonomisen edustavuuden varmistamiseksi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat