Eduskunnan puhemies Vehviläinen Haavisto-käsittelystä: ”Tällä viikolla on mennyt juridiikka ja politiikka osittain sekaisin” - Politiikka | HS.fi

Eduskunnan puhemies Vehviläinen Haavisto-käsittelystä: ”Tällä viikolla on mennyt juridiikka ja politiikka osittain sekaisin”

Puhemies ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajisto, valiokuntaneuvokset sekä eduskunnan kanslian väki keskustelivat torstaina perustuslakivaliokunnan toiminnasta.

10.12.2020 16:51 | Päivitetty 10.12.2020 19:24

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk) arvosteli torstaina perustuslakivaliokunnan työskentelyä ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) ministerivastuuasian käsittelyssä. Vehviläisen mukaan juridiikka ja politiikka menivät osittain sekaisin, ja niin ei tulisi perustuslakia tulkittaessa käydä.

”Mitä olen julkisuudesta nähnyt ja saanut tietoa näissä sisäisissä keskusteluissa, niin minulle on välittynyt sellainen kuva, että nyt tällä viikolla on mennyt juridiikka ja politiikka osittain sekaisin”, Vehviläinen sanoi tiedotustilaisuudessa täsmentämättä asiaa tarkemmin.

Vehviläinen tapasi torstaina iltapäivällä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd), valiokuntaneuvos Matti Marttusen ja eduskunnan pääsihteerin Maija-Leena Paavolan keskustellakseen perustuslakivaliokunnan toiminnasta. Taustalla olivat muun muassa vuodot valiokunnasta Haavistoa koskevan ministerivastuuasian yhteydessä sekä keskustelu valiokuntatyön politisoitumisesta.

Vehviläinen otti kantaa politisoitumista koskevaan keskusteluun myös toteamalla, että valiokunnan olisi hyvä päästä yksimielisyyteen päätöksenteossaan. Haaviston tapauksen käsittelyssä ministerin oma puolue vihreät jätti vastalauseen mietintöön, eikä yksimielisyyttä löytynyt.

Mietintö oli erimielinen myös, kun valiokunta käsitteli aiemmin tänä vuonna kansanedustaja Juha Mäenpään syyttämislupa-asiaa. Tuolloin hänen oma puolueensa perussuomalaiset jätti vastalauseen mietintöön.

Perustuslakivaliokunnan työssä pyritään perinteisesti yksimielisyyteen, jotta perustuslain tulkinta ei politisoituisi. Erimieliset mietinnöt ovat verraten harvinaisia.

Vuotoja Vehviläinen paheksui ja sanoi, että ne vaikeuttavat valiokunnan työtä ja sisäistä luottamusta.

”Sen takia vuodoista pitäisi pystyä pääsemään ehdottomasti irti, olipa kyse perustuslakivaliokunnasta tai meidän muista valiokunnistamme.”

Haavisto-käsittelyn yhteydessä MTV:n uutisille esimerkiksi vuodettiin tiistaina perustuslakivaliokunnan jäsenen Outi Alanko-Kahiluodon (vihr) sähköposti, joka oli osoitettu hallituspuolueiden edustajille valiokunnassa. Viestiä tulkittiin poliittisena vaikutusyrityksenä, jonka kautta vihreät koettivat muuttaa valiokunnan lausuntoa suotuisammaksi omaa puoluetta edustavalle ministerille Haavistolle. Tämän lisäksi valiokunnan mietintöluonnoksen tekstiä vuodettiin Helsingin Sanomille keskiviikkona.

Vehviläinen uskoi, että toimintatapojen epäselvyyksien taustalla voi olla esimerkiksi se, että valiokuntaan on tullut paljon uusia edustajia. Valiokuntien toiminta pyrittiin turvaamaan keväällä koronaviruksen vuoksi. Perustuslakivaliokuntaan otettiin viisitoista uutta varajäsentä, hän muisteli.

Hänen mukaansa suunnitelmissa on esimerkiksi koulutusta valiokunnan roolista. Tarkoituksena on muun muassa kutsua alkuvuodesta koolle puhemiehen aamukouluksi kutsuttu tilaisuus.

”Jos on salaisia papereita, niin lähtökohta on se, että niitä ei jaeta”, hän sanoi.

Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) antoi jo keskiviikkona valiokunnan tiedotustilaisuudessa kurinpalautusta sekä vuotajille että medialle. Hän piti vakavana, että median välityksellä yritetään vaikuttaa valiokunnan kannanmuodostukseen.

Ojala-Niemelä toivoi myös, ettei media kirjoittaisi keskeneräisistä asioista.

”Tässä oli minua yllättäviä piirteitä, että näitä siteerattiin niin laajalti näitä vuotoja ja asiakirjoja”, hän sanoi.

Vehviläinen oli torstaina eri linjoilla.

”Minulla ei ole moitteita median osalta. Media tekee aina ja toimittajat tekevät omaa työtänsä.”

Vehviläinen otti torstaina kantaa myös ministerivastuuasioiden käsittelyyn laajemmin.

Hänen mielestään nykyinen järjestelmä, jossa vähintään kymmenen kansanedustajaa voi allekirjoittamallaan muistutuksella panna vireille valtioneuvoston jäsenen virkatoimen tutkinnan, on ongelmallinen.

”Samat henkilöt voivat olla myös perustuslakivaliokunnassa käsittelemässä tätä asiaa ja se ei minun käsitykseni mukaan ole ihan hyvä asia”, Vehviläinen sanoi.

Haaviston tapauksessa tilanne oli juuri se, että osa perustuslakivaliokunnan oppositiota edustavista jäsenistä oli sekä allekirjoittanut muistutuksen että toimivat perustuslakivaliokunnassa siten, että he olivat osallisia asian käsittelyssä.

Vehviläinen totesi, että järjestelmän muuttaminen vaatisi säädösmuutosta.

”Itse pitäisi sitä hyvänä, että näin tultaisiin tekemään.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat