Kouluselonteko: Ammatti­koulun ja lukion raja-aitoja madalletaan, tavoitteena vastata työ­elämän tarpeisiin ja lisätä tasa-arvoa - Politiikka | HS.fi

Kouluselonteko: Ammatti­koulun ja lukion raja-aitoja madalletaan, tavoitteena vastata työ­elämän tarpeisiin ja lisätä tasa-arvoa

Eduskunnan on määrä saada alkuvuodesta hallituksen linjaukset koulutuspolitiikasta vuoteen 2040 asti. Opetusalan ammattijärjestö OAJ pitää tavoitteita hyvinä, mutta ”toimien rahoittamisessa kunnianhimo lässähtää”.

11.12.2020 10:14

Hallituksen on määrä linjata koulutuspolitiikan tulevaisuutta selonteolla, joka annetaan eduskunnalle alkuvuodesta 2021. Torstaina luonnos lähti laajalle lausuntokierrokselle.

Edellisen kerran vastaava selonteko laadittiin vuonna 2006.

Liki sadan sivun selonteossa esitetään kohti 2040-lukua ulottuva koulutuksen ja tutkimuksen visio. Vuonna 2040 Suomessa olisi vahva, laadukkaaseen ja vaikuttavaan kasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin rakentuva sivistysperusta. Kaikilla on oikeus oppia ja kasvaa sekä saada tarvitsemansa tuki ja ohjaus.

Yleisten ja ylevien tavoitteiden maalailun lisäksi selonteko sisältää joitakin konkreettisempiakin toimia, kuten toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen lähentämisen. Sen avulla on määrä parantaa koulutuksen saatavuutta, vastata työelämän tarpeisiin ja lisätä tasa-arvoa.

Selonteon mukaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen raja-aitoja madalletaan. Samalla vähennetään koulutusmuotojen eroihin perustuvien mielikuvien vaikutusta valintaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä.

Peruskoulun päättäjistä lukioon haluaa nykyään ensisijaisesti lähes 60 prosenttia ja ammattikouluun runsaat 40 prosenttia.

Myös ammatillisten tutkintojen perusteita ja lukion opetussuunnitelmia on määrä muuttaa niin, että ammatillisten tutkintojen osia tai yhteisten tutkinnon osien sisältöjä ja lukion opintojaksoja voidaan yhdistellä nykyistä joustavammin.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mukaan koulutuspoliittisen selonteon luonnoksessa on monia hyviä ja kunnianhimoisia tavoitelauselmia, mutta ”toimien rahoittamisessa kunnianhimo lässähtää”.

”Suomen on tavoiteltava koulutusrahoituksessa ainakin muiden Pohjoismaiden tasoa. Samoin ikäluokkien pienenemisestä mahdollisesti vapautuvat resurssit on kokonaisuudessaan kohdennettava kasvatuksen ja koulutuksen laadun parantamiseen”, OAJ vaatii.

”On huomioitava, että jos valtionosuus nuppiluvun perusteella pienenee, eivät todelliset kustannukset automaattisesti siitä laske, jos luokassa on viisi oppilasta vähemmän”, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tiedotteessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahataso valtion vuoden 2020 talousarviossa on noin seitsemän miljardia euroa, josta koulutuksen ja tutkimuksen osuus on noin 6,3 miljardia.

Vuonna 2017 koulutusmenojen suhde kansantuotteeseen oli Suomessa 5,2 prosenttia. Osuus oli sekä OECD- että EU-maiden keskiarvoa korkeampi, mutta muita Pohjoismaita alhaisempi.

Suomen koulutusmenojen bruttokansantuoteosuus on vuodesta 2012 pienentynyt jonkin verran OECD-maita ja Pohjoismaita enemmän.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat