Entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen pitää vihreiden edus­kunnan virka­kuntaan kohdistamaa arvostelua hyvin poikkeuksellisena - Politiikka | HS.fi

Entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen pitää vihreiden edus­kunnan virka­kuntaan kohdistamaa arvostelua hyvin poikkeuksellisena

”Enpä muista, että eduskunnan virkakuntaa olisi koskaan ennen tuolla tavalla vedetty mukaan ja yritetty laittaa syntipukkina lahtipenkille”, sanoo eduskuntaa yli 20 vuotta johtanut Tiitinen.

Eduskunnan entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen tunnetaan perustuslain syvällisenä osaajana.­

14.12.2020 15:45

Eduskunnan entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen kertoo seuranneensa viime päivinä kummissaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) ministerivastuuasian käsittelystä virinnyttä kohua.

Erityisen tyrmistynyt Tiitinen on tavasta, jolla vihreät ovat kritisoineet eduskunnan virkamiehiä.

”Enpä muista, että virkakuntaa olisi koskaan ennen tuolla tavalla vedetty mukaan ja yritetty laittaa syntipukkina lahtipenkille. Se on hyvin poikkeuksellista.”

Tiitisellä on asiaan perspektiiviä, sillä hän toimi vuosina 1992–2015 eduskunnan korkeimpana virkamiehenä pääsihteerinä. Tiitinen tunnetaan myös perustuslain ja perustuslakivalvonnan syvällisenä osaajana.

”Näyttää siltä, että kaikilla kansanedustajilla ei ole käsitystä siitä, miten perustuslakivaliokunta toimii ja miten sen mietinnöt syntyvät.”

Kyse on siitä, että vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jenni Pitko lähetti viime viikolla muille hallituspuolueiden ryhmänjohtajille Whatsapp-viestin, jossa esitettiin keskustelua perustuslakivaliokunnan valiokuntaneuvoksen ”roolista”.

Kolme Pitkon viestin nähnyttä henkilöä tulkitsi viestin kritiikkinä, joka kohdistui valiokunnan virkamieheen. Tulkinnan mukaan vihreät olisivat halunneet, että valiokuntaneuvos olisi alun perin valmistellut sanamuodoiltaan Haaviston kannalta suotuisamman mietintöpohjan.

Vihreiden virkamiehiin kohdistunutta poikkeuksellista arvostelua täydensi perjantaina kansanedustaja Mari Holopainen (vihr).

”Mietintöpohjat kirjoittavilla valiokuntaneuvoksilla on tässä eduskunnassa myös useimmiten valtaa määrittää enemmän tai vähemmän sitä lopputulosta, minkälaisiksi meidän mietintömme muodostuvat. Joskus tosiaan on kyse pienemmästä roolista, joskus isommasta roolista. Tämä on myös kiinnostava tutkimuskohde eduskunnassa ja semmoinen asia, josta on vähemmän puhuttu”, Holopainen sanoi täysistunnossa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) vastasi Holopaiselle sanomalla, että valiokuntaneuvoksista vihjailu on ”epäasiallista”.

Lauantaina Jenni Pitko pyysi anteeksi Whatsapp-viestiään ja sen sanavalintoja.

Tiitinen korostaa, että eduskunnan virkamiehet eivät kirjoita mietintöpohjiin omiaan vaan toimivat aina valiokunnan ohjeiden mukaan.

”Luotan eduskunnan virkakuntaan ja nimenomaan perustuslakivaliokunnan sihteeristöön. He tietävät, miten virkakunnan tulee toimia, ja ovat varmasti toimineet niin.”

Prosessi toimii Tiitisen mukaan niin, että valiokunnan valiokuntaneuvos valmistelee mietintöluonnoksen valiokunnan antamien ohjeiden perusteella. Sen jälkeen mietintöluonnos luetaan valiokunnassa ääneen, käydään yksityiskohtaisesti läpi ja lopulta hyväksytään.

”Valiokunnan enemmistö ottaa mietinnön nimiinsä ja kantaa vastuun siitä.”

Tiitisen mukaan vaikuttaa siltä, että joillain kansanedustajilla on ”vähän ihmeellisiä käsityksiä” perustuslakivaliokunnan roolista eduskunnassa.

Lääkkeeksi hän esittää kansanedustajille perehdyttämiskoulutusta ja kertauskursseja perustuslakivaliokunnan toiminnasta.

 ”Tässä jäätiin rysän päältä kiinni.”

”On varmistettava, että myös niillä kansanedustajilla, jotka eivät istu perustuslakivaliokunnassa, on oikeaa tietoa siitä, mikä on valiokunnan rooli Suomen järjestelmässä, jotta he osaisivat suhteuttaa poliittisen operointinsa siihen.”

Tiitinen korostaa, että perustuslakivaliokunta on eduskunnan vähiten poliittinen valiokunta.

”Välillä siellä politiikan pukinsorkka on vähän pilkahtanut, mutta se on pääsääntöisesti pystytty pitämään hallinnassa.”

Kohu alkoi viime viikolla, kun MTV3:n uutiset julkaisi perustuslakivaliokunnan jäsenen Outi Alanko-Kahiluodon (vihr) sähköpostin, jossa hän esitti lievennyksiä Haavistoa koskevan mietinnön sanamuotoihin. Hän oli lähettänyt viestin vain valiokunnassa istuville hallituspuolueiden kansanedustajille.

Tätä pidettiin poikkeuksellisena, sillä lähtökohtaisesti perustuslakivaliokunnan jäsenten ei pitäisi toimia hallitus–oppositio-linjojen mukaisesti vaan omana itsenään.

”Varmasti on ollut vastaavia politikointiyrityksiä ennenkin, mutta yleensä ne on tehty fiksummin. Tässä jäätiin rysän päältä kiinni. Se osoitti, että tässä yritettiin sellaista, mikä oli alun perin tuomittu epäonnistumaan. Sehän on poliittista ammattitaidottomuutta”, Tiitinen sanoo.

Onko perustuslakivaliokunta kriisissä?

”En lähtisi tätä yksittäistapausta levittämään laveammalle. Vihreät tällä kertaa sattui käymään liian kuumana tässä asiassa.”

Pekka Haavisto ja vihreät ovat jälkikäteen korostaneet, että valtaosa perustuslakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista ei nähnyt moitittavaa ulkoministerin toiminnassa.

”Ei ole mitään järkeä ryhtyä peilaamaan mietinnön sisältöä siihen, kuinka monta asiantuntijoista on matemaattisesti ollut mitäkin mieltä”, Tiitinen sanoo.

Hän korostaa matemaattisen lähestymistavan valiokuntatyöhön olevan mahdoton siinäkin mielessä, että usein tavallisissa valiokunnissa kutsutaan kuultaviksi kutakuinkin kaikki, joita joku jäsen ehdottaa. Näin ollen kuultavien joukko voi olla hyvinkin sattumanvarainen.

Aina kun perustuslakivaliokunnan ympärille kehkeytyy kohu, alkaa keskustelu koko järjestelmän muuttamisesta ja perustuslakituomioistuimen perustamisesta.

Tiitisen mukaan järjestelmän muuttamiseen ei ole syytä.

”Ennakoiva perustuslakikontrolli on osoittautunut erittäin hyväksi.”

Perustuslakituomioistuimen harjoittamassa jälkikäteisvalvonnassa on hänen mielestään ongelmana se, että ”ongelmat ovat silloin jo housuissa”.

Presidentti Sauli Niinistö esitti viime viikolla HS:n haastattelussa, että Suomen järjestelmää voisi kehittää perustamalla erityisyhteisjaoston, jossa olisi edustajia korkeimmista oikeuksista. Perustuslakivaliokunta voisi hankalissa tapauksissa pyytää jaostolta lausuntoja.

”Presidentin ehdotukset näyttävät toistuvan kuin muuttolinnut”, Tiitinen sanoo.

Tällä hän viittaa siihen, että Niinistö on esittänyt samaa aiemminkin. Tiitisen mielestä presidentin esitys sopisi ennakkokontrollijärjestelmään huonosti.

”Sekoitettaisiin tuomiovaltaa ja lakien perustuslainmukaisuuden parlamentaarista ennakkovalvontaa. Siitähän vasta se varsinainen myrkkykeitto syntyisi.”

Suomen järjestelmän toimivuus edellyttää Tiitisen mukaan sitä, että järjestelmä tunnetaan eduskunnassa riittävän hyvin.

”Pitää varmistaa, että kaikki kansanedustajat ymmärtävät, miten systeemi toimii.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat