Maakuntaveron kohtaloa koskeva selvitys lykkääntyy – HS:n tietojen mukaan vero voi johtaa suuriin verotuottoeroihin maakuntien välillä - Politiikka | HS.fi

Maakuntaveron kohtaloa koskeva selvitys lykkääntyy – HS:n tietojen mukaan vero voi johtaa suuriin verotuottoeroihin maakuntien välillä

Puheenjohtajan mukaan työ on sujunut hyvin. Alueiden erot veropohjassa ovat nousseet esiin komitean työssä.

Maakuntien eli niin sanottujen hyvinvointialueiden suurin tehtävä tulee olemaan sosiaali- ja terveydenhuolto. Kuva Helsingin Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksesta.­

17.12.2020 12:32

Veronmaksajille suunniteltua kokonaan uutta maakuntaveroa pohtiva komitea aikoo pyytää kaksi kuukautta lisäaikaa työlleen. Komitea pystyy viimeistään helmikuun lopussa kertomaan, kannattaako tällainen vero sen mielestä ottaa käyttöön.

Alun perin selvityksen piti olla valmis jo vuoden lopussa, mutta komiteaa johtavan kansanedustajan Esko Kivirannan (kesk) mukaan lisää aikaa tarvitaan vielä viimeistelyyn. Kivirannan mukaan komitean työ on sujunut ”erittäin hyvin” ja loppuraportti on pitkälle kirjoitettu.

Komitea on parlamentaarinen, eli siinä ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet. Oppositio ei ole verosta innostunut.

Jos kaikki menee kuten hallitus on suunnitellut, Suomi jaetaan vuoden 2023 alusta niin sanottuihin hyvinvointialueisiin eli vanhalta nimitykseltään maakuntiin, jotka ottavat kunnilta hoitaakseen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen.

Aluksi hyvinvointialueet saavat kaiken rahoituksensa valtion kautta, mutta muutaman vuoden viiveellä niiden on tarkoitus saada myös verotusoikeus. Vasta sen arvioidaan tuovan niille edes jonkinlaisen itsehallinnon ja lisäksi taloudelliset kannustimet toimia tehokkaammin kuin täysin valtion varassa.

Komiteassa on vahvistunut näkemys, että alueiden kannattaisi edetä valtion rahoituksella, kunnes on selvinnyt, mikä niiden koko tehtäväkenttä on soten ja pelastustoimen lisäksi. Sitä pohtii toinen parlamentaarinen ryhmä, joka ei tiettävästi ole esittämässä ensi vaiheessa suuria tehtävälisäyksiä.

Kiviranta ei kommentoi komitean työn sisältöä, mutta HS:n tietojen mukaan työssä on selvinnyt, että ansiotuloihin perustuva maakuntavero voi koelaskelmien mukaan johtaa suuriin verotuottoeroihin maakuntien välillä. Siellä, missä sosiaali- ja terveydenhuollon menopaineet ovat suurimmat, veropohja on heikompi ja maakuntaverolla pystyttäisiin keräämään vähiten tuloja.

Siksi mahdolliseen maakuntaveroon olisi pakko liittää voimakas tasausjärjestelmä, jolla alueiden välisiä eroja tasoitetaan. Samanlainen on nyt kuntien rahoituksessa, jossa valtionosuusjärjestelmään sisältyy myös tulopohjan erojen tasaus kuntien välillä.

Siinä katsotaan, miten kunnan verotulojen määrä poikkeaa maan keskimääräisestä verotulosta. Tämän perusteella kunta saa joko tasauslisää tai tasausvähennystä. Käytännössä rahaa siirtyy pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen, koska alueen kuntien asukaskohtaiset verotulot ovat huomattavasti suuremmat kuin Suomessa keskimäärin.

Hallitus kävi lokakuussa poliittisen väännön sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä hyvinvointialueita koskevista lakiesityksistä ja linjasi samalla yllättäen sitoutuvansa verotusta koskevan lainsäädännön valmistumiseen jo tämän hallituskauden aikana.

Veron olisi tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuonna 2026. Samalla hallitus linjasi, että maakuntavero ei saa nostaa kokonaisverotuksen tasoa.

Hallituksen vahva kanta ja aikataulu tulivat yllätyksenä myös Kivirannan komitealle. Ainakin osa jäsenistä oli kokenut tekevänsä selvitystä siitä, onko maakuntavero ylipäätään mahdollinen. Lisäksi komitean oli tarkoitus ottaa kantaa siihen, mikä voisi olla sopiva ajankohta verotusoikeuden käyttöönottoon, mutta nyt hallitus kertoikin sen jo.

Yhden jäsenen mukaan hallituksen aikataulu vuodesta 2026 on lähinnä mielipiteellinen heitto, koska hallituksen sisällä on tuskin tehty analyysiä, mitä veron käyttöönotto tuossa aikataulussa edellyttäisi.

Myös puheenjohtaja Kivirannan mukaan hallituksen kannanotto kesken komitean työn ”ei ollut ihan tavallista”. Hän kuitenkin sanoo, ettei hallitus ole muuttanut komitean alkuperäistä toimeksiantoa eli sitä, että nyt selvitetään ja arvioidaan verotusoikeutta alueiden rahoituslähteenä.

Muut Pohjoismaat ovat ratkaisseet alueverotuksen eri tavoin. Tanskassa maakunnilla oli verotusoikeus, mutta siitä luovuttiin, kun maakuntien määrää ja tehtäviä vähennettiin. Ne vastaavat yhä terveydenhuollosta ja saavat rahoituksensa valtiolta.

Ruotsissa terveydenhuollosta vastaavilla maakunnilla on verotusoikeus, jolla ne rahoittavat 70 prosenttia tehtävistään. Loppuosa tulee pääosin valtiolta. Veroaste on maakunnan vapaasti asetettavissa, ja käytössä on tasausjärjestelmä, jolla maan sisäisiä eroja tasataan.

Norjassa maakunnat verottavat itse mutta valtio on asettanut verotukselle rajat. Norjan parlamentti määrittää alueellisen ja paikallisen tason tuloveroasteen. Maakuntien suurin tehtävä on toisen asteen koulutus, eivätkä ne vastaa terveydenhuollosta, vaan se kuuluu kunnille. Valtio vastaa erikoissairaanhoidosta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat