Presidentti Niinistö eduskunnan tietomurrosta: Vakava loukkaus suomalaista demokratiaa vastaan - Politiikka | HS.fi

Presidentti Niinistö eduskunnan tietomurrosta: Vakava loukkaus suomalaista demokratiaa vastaan

Krp: Yksi vaihtoehto on, että tietoa on hankittu vieraan valtion hyödyksi tai Suomen vahingoittamiseksi.

Tietomurto havaittiin eduskunnan sisäisessä teknisessä valvonnassa.­

28.12.2020 12:17 | Päivitetty 28.12.2020 15:21

Presidentti Sauli Niinistö pitää eduskuntaan kohdistunutta tietomurtoa vakavana loukkauksena suomalaista demokratiaa ja yhteiskuntajärjestystä vastaan.

Hän kommentoi asiaa uutistoimisto STT:lle. Niinistön mukaan on edelleen syytä kehittää suojautumismenetelmiä tällaisia hyökkäyksiä vastaan.

Eduskuntatiedotus kertoi maanantaina, että eduskuntaan kohdistui syksyllä tietomurto.

Tietomurto havaittiin eduskunnan sisäisessä teknisessä valvonnassa. Se vaaransi joidenkin eduskunnan sähköpostitilien tietoturvan. Osa niistä kuului kansanedustajille.

”Eduskuntaan kohdistettu kyberisku on vakava hyökkäys demokratiaamme ja suomalaista yhteiskuntaa kohtaan. Emme voi hyväksyä minkäänlaista vihamielistä kybertoimintaa, olipa se valtiollisen tai ei-valtiollisen tahon toteuttamaa”, kommentoi eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk) tiedotteessa.

Tietomurron tutkinnasta vastaa keskusrikospoliisi. Sen mukaan teko ei ole sattumanvarainen tai vahinko.

”Kohde on sellainen, että kyllä meidän väistämättä täytyy ottaa huomioon, että sillä on mahdollisesti pyritty hankkimaan tietoa joko jonkun hyödyksi tai Suomen vahingoittamiseksi”, sanoo rikosylikomisario Tero Muurman keskusrikospoliisista.

Murto kohdistui useampaan kuin yhteen henkilöön, mutta tarkkaa lukumäärää ei kerrota.

Muurmanin mukaan tekijätaho on edelleen tuntematon. Hänen mielestään on liian aikaista sanoa, saadaanko joku vastaamaan teosta.

”Tässä on aika paljon tehtävää, en lähde sitä edes ennakoimaan.”

Muutenkaan Muurman ei halua kertoa tapauksesta ja sen tutkinnasta laajasti.

”Oletamme, että tekijäkin lukee uutisointia mediasta, joten emme tietenkään halua, että hän pääsee sitä kautta jyvälle, miten asiaa tutkitaan.”

Esitutkinta aloitettiin loppusyksystä. Tietomurtoa tutkitaan epäiltynä törkeänä tietomurtona ja vakoiluna. Keskusrikospoliisi tekee tutkinnassa yhteistyötä muun muassa suojelupoliisin kanssa.

Rikosnimikkeistä vakoilu on harvinainen. Vakoilu-nimikettä Muurman perustelee sillä, ettei rikoksen kohdistuminen juuri eduskuntaan ollut vahinko.

Vakoilusta tuomitaan henkilö, joka vierasta valtiota hyödyttääkseen tai Suomea vahingoittaakseen hankkii tiedon sellaisesta Suomen turvallisuuteen vaikuttavasta seikasta, jonka tuleminen vieraan valtion tietoon voi aiheuttaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle.

Vähimmäisrangaistus vakoilusta on vuosi ja enimmäisrangaistus kymmenen vuotta. Yritys on rangaistava.

Tutkinnan aikataulua Muurman ei uskalla arvioida.

”Aika laaja tutkinta on menossa, ja sen kesto on aika pitkälle kiinni siitä, millaista tietoa onnistumme keräämään ja mitä se tieto meille kertoo.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat