Ajavatko liian pienet sosiaalituet leipäjonoihin? Tilastot kertovat, millaisilla summilla Suomessa pitää tulla toimeen - Politiikka | HS.fi

Ajavatko liian pienet sosiaalituet leipäjonoihin? Tilastot kertovat, millaisilla summilla Suomessa pitää tulla toimeen

Perusturvalla eläminen on niukkaa, mutta tutkimusten mukaan Suomessa vähimmäisetuudet ovat eurooppalaisittain hyvällä tasolla. Osa tutkijoista kannattaa perusturvan korottamista leipäjonojen lyhentämiseksi, osa taas ei pidä leipäjonoja hyvänä mittarina sosiaaliturvan riittävyydelle.

Lukuisat ihmiset jonottivat aatonaattona Hurstinavun jouluruokakasseja Rautatientorilla.­

30.12.2020 2:00 | Päivitetty 30.12.2020 6:08

Ajavatko liian pienet sosiaalituet suomalaisia leipäjonoihin?

Kysymys nousi esiin HS:n maanantaina julkaisemassa jutussa. Siinä Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Tuomo Laihiala arvioi, että jo noin 100 000–200 000 suomalaista vuodessa turvautuu hyväntekeväisyytenä jaettuun ruoka-apuun. Tarkkoja tilastoja asiasta ei ole, mutta Laihiala arvioi leipäjonojen viime vuosina kasvaneen.

Laihialan mielestä tilanne on ”perverssi”:

”Juhlapuheissa sekä sosiaalitoimiston ja Kelan silmissä ihmiset tulevat juuri ja juuri toimeen saamillaan tuloilla ja etuuksilla, mutta todellisuudessa heidän tulojensa ja välttämättömien menojensa väliin jää huomattava aukko”, hän sanoi.

Laihiala esittää yhdeksi ratkaisuksi perusturvan eli pienimpien sosiaalietuuksien korottamista. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on toistuvasti moittinut Suomea liian alhaisesta perusturvasta.

Leipäjonot eivät kuitenkaan näytä johtuvan siitä, että sosiaalituet olisivat Suomessa ainakaan poikkeuksellisen pieniä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkijat arvioivat viime vuonna, että maiden omaan hintatasoon suhteutettuna Suomen perusturva lukeutuu EU:n parhaaseen neljännekseen. Laskelma perustuu neljän eri kotitaloustyypin keskiarvoihin.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta saadut moitteet eivät olekaan ainutlaatuisia. THL:n tutkijoiden mukaan Suomen saamat moitteet ovat herättäneet huomiota, koska Suomi on ainoana maana antanut kansallisille järjestöille mahdollisuuden tehdä kanteluita.

”Tosiasiassa käytännössä kaikki Euroopan maat, mukaan lukien Ruotsi, Tanska ja Norja, ovat myös saaneet huomautuksen perus- tai vähimmäisturvan matalasta tasosta. Suomi on ainoa maa, jolle huomautus on tehty kantelun perusteella ja siksi Suomen perusturvan tasoa seurataan erityisen tarkasti”, tutkijat kirjoittivat vuonna 2019.

Vähimmäisetuuksien ostovoimassa ei 2000-luvulla ole Suomessa tapahtunut kuin joitain merkittäviä muutoksia. Iso kohennus oli vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahojen korotus työmarkkinatuen tasolle vuonna 2019. Työttömien ja eläkeläisten perusturva taas on 2000-luvulla kohentunut jonkin verran.

Vertailu muihin maihin ei vielä kerro siitä, kuinka hyvin sosiaalituet riittävät Suomessa elämiseen. THL selvitti sitäkin laajassa raportissaan perusturvan riittävyydestä.

Tutkijat vertasivat asumismenojen jälkeen käteen jääviä vähimmäisetuuksia niin sanottuihin kohtuullisen vähimmäiskulutuksen viitebudjetteihin. Niihin sisältyy esimerkiksi ruoka-, vaate-, harrastus-, terveys- ja tietoliikennemenoja.

Esimerkiksi yksin asuvan työttömän perusturvaetuudet eivät raportin mukaan riitä kohtuulliseksi katsottuun 646 euron kuukausittaiseen vähimmäiskulutukseen. Esimerkkilaskelmassa pääkaupunkiseudulla vuokralla asuva työtön saa työmarkkinatukea, asumistukea ja toimeentulotukea 1 103 euroa. Kun siitä vähentää 605 euron vuokran, kulutukseen jää vajaat 500 euroa.

Sen sijaan vähimmäis- eli takuueläkkeen varassa elävän eläkeläisen tuet riittävät laskelman mukaan eläkeläiselle kohtuulliseksi katsottuun 560 euron kuukausikulutukseen. Laskelmassa henkilö saa takuueläkettä ja eläkkeensaajan asumistukea yhteensä 1 235 euroa. Kun siitä vähentää 605 euron vuokran, kulutukseen jää 630 euroa.

Edellä kuvattujen lukujen perusteella voisi päätellä, että ruoka-apua tarvitsisivat ennen kaikkea työttömät. Kyselytutkimusten perusteella kuitenkin nimenomaan eläkeläiset ovat yliedustettuina leipäjonoissa. Lähes puolet ruoka-apua hakevista on eläkeläisiä.

Eläkeläisten toimeentuloa ja köyhyyttä tutkinut Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Susan Kuivalainen arvioi eläkeläisten avuntarpeen johtuvan usein keskimääräistä suuremmista terveydenhoito- ja lääkemenoista. Kuivalainen ei ehkäisisikään toimeentulovaikeuksia ensisijaisesti perusetuuksia korottamalla, vaan terveydenhoitomenoja kohtuullistamalla.

Eläkeläiset voivat hakea terveydenhoito- ja lääkemenoihin nykyisinkin toimeentulotukea, mutta monet jättävät syystä tai toisesta sen tekemättä. Kuivalainen korostaakin myös ohjauksen ja neuvonnan tarvetta.

Ruoka-apua tutkinut professori Juho Saari katsoo, ettei leipäjonojen pituus ylipäätään ole toimiva tapa mitata köyhyyttä tai sosiaaliturvan riittävyyttä.

Juho Saari­

Selvitykset ovat osoittaneet, että leipä­jonoissa käyvien tulot ja elämän­laatu sekä erilaiset pärjäämisen ja luottamuksen mittarit ovat selvästi väestön keskiarvoa alhaisempia. Suurin osa kävijöistä elää perusturva­etuuksilla ja käyttää runsaasti sosiaali- ja terveys­palveluja.

Toisaalta Saari pitää selvänä, että leipäjonoissa tarjonta luo kysyntää tai ainakin kanavoi sitä uudella tavalla. Ennen 1990-lukua leipäjonoja ei juuri ollut, vaikka köyhyyttä oli. Leipäjonojen vakiintumiseen vaikuttivat Saaren mukaan ylijäämäruuan parempi saatavuus, ylivelkaantuminen ja asumismenojen kasvu sekä työttömyyden pitkittyminen.

Saari kollegoineen kerää paraikaa tuoretta kyselyaineistoa leipäjonoista. Hänen mukaansa koronavuotena leipäjonojen kasvua näyttävät selittäneen esimerkiksi se, että työttömäksi ja lomautetuksi jääneitä on tullut ruoka-avun piiriin. Kaikki eivät halua käyttää heti säästöjään, mikä on edellytys toimeentulotuen saamiselle. Jos ruoka-apua ei olisi tarjolla, työttömäksi jääneet joutuisivat käyttämään enemmän säästöjään. Tämä on esimerkki siitä, miten tarjonta voi myös luoda kysyntää.

Perusturvaetuuksien reipas korottaminen voisi hyvinkin lyhentää leipäjonoja. Yksin leipäjonojen olemassaolosta ei kuitenkaan voi tehdä vahvoja johtopäätöksiä Suomen sosiaalietuuksien tasosta tai sosiaaliturvajärjestelmän epäonnistumisesta.

Pelkän perusturvan varassa eläminen on joka tapauksessa niukkaa, kuten THL:n laskelmat esimerkiksi työttömien turvan riittävyydestä osoittavat.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat