Seuraava päällikkö tekee Suposta Suomen mini-CIA:n – Suojelupoliisin johtoon nousemassa ensi kertaa nainen - Politiikka | HS.fi

Seuraava päällikkö tekee Suposta Suomen mini-CIA:n – Suojelupoliisin johtoon nousemassa ensi kertaa nainen

Tiedustelutehtävät ulkomailla lisäävät painetta nimittää Supoon ulkoasianhallinnon ammattilainen Päivi Kairamo. Supo saattaa lähivuosina irrota kokonaan poliisista ja muuttua täysiveriseksi tiedustelupalveluksi.

Päivi Kairamo, Pertti Rauhio, Petri Knape ja Antti Pelttari hakevat johtamaan suojelupoliisia, joka on keskellä historiansa suurinta muutosta.­

30.12.2020 2:00 | Päivitetty 30.12.2020 7:05

Suomen kuvatuin ovi ja nimikyltti Suojelupoliisi Skyddspolisen siirtyy lähivuosina Ratakadulta museoon – sekä kuvainnollisesti että konkreettisesti. Suojelupoliisi (Supo) muuttaa Ratakadulta Helsingin Kaartinkaupunkiin ja muuttuu nykyistä selkeämmin tiedustelupalveluksi yhdysvaltalaisen CIA:n mallin mukaan.

Samalla Supo irtaantuu hyvin suurella todennäköisyydellä kokonaan poliisiorganisaatiosta. Entisestä turvallisuuspoliisista tulee siviilitiedustelupalvelu Suomen oma mini-CIA.

Suojelupoliisin rakennus sijaitsee Helsingin Punavuoressa Ratakadulla.­

Suomen kokenein siviilitiedustelun ammattilainen Ilkka Salmi ehdotti Supon muuttamista siviilitiedusteluksi CIA:n malliin tasan kahdeksan vuotta sitten 2012, mutta työ jäi osin kesken. Supo on yhä osa poliisia ja sillä on oikeus käyttää poliisilaissa määriteltyjä salaisia pakkokeinoja sekä poliisin tietojärjestelmiä.

Näin siitä huolimatta, että Supo sai siviilitiedustelulain mukana kaikki toivomansa oikeudet hankkia salaa tiedustelutietoa kotimaasta ja ulkomailta.

Supon poikkeuksellisen suuriin valtaoikeuksiin on kiinnittänyt huomiota muun muassa oikeuskansleri Tuomas Pöysti. Oikeuskansleri pitää erityislaatuisena tilannetta, että länsimaisessa yhteiskunnassa sama organisaatio – Suomessa Supo – voi käyttää sekä tiedustelulakien että poliisilakien suomia salaisia tiedonhankintakeinoja.

Näyttääkin selvältä, että Supo joutuu irtaantumaan kaksoisroolistaan poliisina ja tiedustelupalveluna, jolloin ratkeaa oikeuskanslerinkin ongelmallisena pitämä tilanne. Tähän suuntaan Supoa ajaa myös se, että sillä on aiempaa suurempi rooli tuottaa tiedustelutietoa tasavallan presidentille, valtioneuvostolle ja Suomen virkamiesjohdolle.

Tiedustelutehtävät ulkomailla ovat Supolle täysin uusi alue, johon se panostaa varsinkin lisääntyvän terrorismin uhan vuoksi. Supon itse hankkimalla ja ystäväpalveluilta saamilla tiedustelutiedoilla on ollut käyttöä esimerkiksi lasten ja äitien palauttamisessa Syyrian al-Holin leiriltä.

Supo on muutosten keskellä myös siksi, että sen nykyisen päällikön viisivuotiskausi päättyy 2021 alkupuolella. Uuden päällikön tehtävänä on saattaa loppuun muodonmuutos poliisista tiedustelupalveluksi, joka alkoi Supossa jo kymmenen vuotta sitten.

Nykyinen Supon päällikkö Antti Pelttari, ilmoitti Ylen haastattelussa olevansa valmis jatkamaan Supon muuttamista turvallisuus- ja tiedustelupalveluksi, koska tämä työ on kesken. Kohta kymmenen vuotta Supoa johtanutta Pelttaria vahvemmassa asemassa päälliköksi on HS:n tietojen mukaan kuitenkin suurlähettiläs Päivi Kairamo.

Kairamo työskentelee nykyään ulkoministeriössä terrorismin vastaisen yhteistyön tehtävissä. Hänen tittelinsä on suurlähettiläs, johtava asiantuntija.

Kairamon kokemus ja nykyinen työnkuva sopivat hyvin uudistuvaan Supoon, jonka suurimmat voimavarat kuluvat nykyään terrorismin torjuntaan. Aiempi ykköskohde vastavakoilu ja vastatiedustelu ovat nykyään kakkossijalla.

Myös Iltalehti kirjoitti joulun alla, että sen hankkimien tietojen mukaan lasikatto saattaa rysähtää rikki Ratakadulla. Kairamo olisi Supon ja sen edeltäjäpalveluiden ensimmäinen naispuolinen päällikkö.

Kairamon mahdollisuuksia kasvattaa myös se, että hänellä on mittava ura kansainvälisissä tehtävissä. Hän on työskennellyt muun muassa Suomen suurlähettiläänä Genevessä ja Turkissa ennen siirtymistään terrorisminvastaisen yhteistyön suurlähettilääksi.

Supon yhden tärkeän asiakkaan eli tasavallan presidentin asiat Kairamo tuntee hyvin. Hän oli 2005–2009 silloisen tasavallan presidentin Tarja Halosen diplomaattineuvonantajana. Vuonna 2009 Kairamo nousi presidentin kabinettipäälliköksi, missä tehtävässä hän työskenteli Halosen toisen presidenttikauden loppuun 2012 asti.

Läheinen suhde sosiaalidemokraattiseen entiseen presidenttiin on sekin etu, sillä suojelupoliisin päälliköiden valintaan on perinteisesti vaikuttanut myös puoluetausta. Antti Pelttarilla on kokoomustausta, eikä kokoomus voi nyt oppositiossa vaikuttaa hänen valintaansa.

Pääministeripuolue Sdp:lle Kairamo kelpaisi varmasti hyvin.

Vielä Kairamoakin läheisempi suhde sosiaalidemokraatteihin on eduskunnan hallintojohtajalla Pertti Rauhiolla, joka niin ikään on hakenut Supon päälliköksi. Monen Sdp:n ministerin avustajana työskennellyt Rauhio on saanut oikeustieteellisen koulutuksen kuten Kairamokin.

Supon päälliköksi haki myös kaksi poliisin johtotehtävissä erittäin kokenutta konkaria. He ovat keskusrikospoliisin apulaispäällikkö Tero Kurenmaa ja sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikön johtaja Petri Knape, joka on virkavapaalla Supon apulaispäällikön tehtävästä.

Supon suunta kohden tiedustelupalvelua suosii kuitenkin niitä hakijoita, joilla on poliisipäälliköitä laajempi kontaktipinta politiikan ja diplomatian maailmaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat