Presidentti Niinistö uuden­vuoden­puheessaan: Paluuta entiseen ei ole – mutta uusi voi tarjota tilaisuuksia tehdä asioita paremmin ja viisaammin - Politiikka | HS.fi

Presidentti Niinistö uuden­vuoden­puheessaan: Paluuta entiseen ei ole – mutta uusi voi tarjota tilaisuuksia tehdä asioita paremmin ja viisaammin

Koronaviruspandemian lisäksi Niinistö nosti jälleen esiin Suomen sisäisen turvallisuuden: ”Miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan sitten turvaamaan muita?”

1.1. 10:50 | Päivitetty 1.1. 12:41

Presidentti Sauli Niinistö korosti perjantaina perinteisessä uudenvuodenpuheessaan, että koronavirusta edeltänyt maailma on jäänyt pysyvästi taakse.

”Sittenkään, kun koronasta päästään, ei luvassa ole paluuta entiseen. Vielä on vaikea täysin ymmärtää, miten perustavaa laatua olevan myllerryksen keskellä nyt olemme. Jotain silti jo tiedämme. Kohtaamme uuden.”

Niinistön mukaan pandemia on muuttanut meitä ja saanut havaitsemaan, kuinka kaukana ihmiskunta onkaan kaikkivoipaisuudesta. Kukin on päässyt mittaamaan itseään ja kestävyyttään ”oudon keskellä”.

Niinistön mukaan myllerryksessä ja muutoksessa ei kyse ole yksin pandemiasta.

”Ilmaston lämpeneminen jatkaa etenemistään, pelättyäkin nopeammin. Kansainvälisen politiikan voimasuhteet ovat voimakkaassa liikkeessä. Rahataloudessa miljoonat ovat arkipäiväistyneet, miljardien ohella yhä useammin esiin vilahtaa 12-nollainen biljoona.”

Presidentti pyrki valamaan uskoa siihen, että muutosta ei pidä pelätä, vaan sen voi nähdä myös mahdollisuutena.

”Uuden kohtaaminen tarjoaa uusia tilaisuuksia tehdä asioita paremmin ja viisaammin kuin ennen. Uuden kohtaaminen voi myös tuntua pelottavalta. Paljon vaarallisempaa on kuitenkin yrittää ripustautua sellaiseen vanhaan, joka ei enää palaa.”

Niinistö muistutti, että suomalaiset ovat koronaviruksen takia muuttaneet käyttäytymistään ennennäkemättömällä tavalla.

”Olisiko tästä opiksi ja avuksi toisen vaaran, ilmastonmuutoksen torjunnassa? Nimittäin juuri ihmisten käyttäytymisestähän ilmastonmuutoksessa on kysymys.”

Puheen pääteemana oli luonnollisesti taakse jäänyt erityislaatuinen koronavuosi, joka on koetellut suomalaisia rajoituksineen ja levottomuutta herättävine uutisineen. Kuten Niinistö totesi, koettelemus ei ole ohi, vaan poikkeusolot voivat jatkua vielä kuukausia.

”Rajoituksista päästään vain rajoituksia noudattamalla. Rokotteista on apua vain rokotukset ottamalla”, Niinistö sanoi.

Hän kiitti suomalaisia heti puheensa aluksi siitä, että Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronaviruksesta moniin muihin maihin verrattuna ”varsin hyvin”. Erityiskiitos lähti terveydenhuoltoon, mutta Niinistö korosti saavutuksen olevan yhteinen.

”Onnistuminen on myös jatkossa meistä jokaisesta kiinni. Vaikka väsymys jo painaa, vielä on löydettävä voimia jatkaa.”

Niinistön puheen toinen teema oli Suomen turvallisuus. Hän pohdiskeli sitä ”sivistysvaltion dilemman” näkökulmasta.

”Lyhyesti kuvattuna kysymys on siitä, miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan sitten turvaamaan muita, siis suojautumaan.”

Tämän voi tulkita tarkoittavan esimerkiksi viimeaikaisia uutisia Syyrian al-Holin leiriltä kotiutetuista suomalaisista. Leiriltä kotiutettiin joulun alla kuusi lasta ja kaksi aikuista. Lisäksi leiriltä on saapunut Suomeen aiemmin aikuisia ilman valtion aktiivista kotiuttamisoperaatiota.

Suojelupoliisin arvion mukaan al-Holin leirillä olleet naiset todennäköisesti lisäävät palatessaan Suomeen kohdistuvan terrorismin uhkaa.

Turvan antamisen voi tulkita tarkoittavan laajemmin Suomen turvapaikkapolitiikkaa.

Niinistöllä ei ollut vastauksia ”sivistysvaltion dilemmaan”, lähinnä vain lisäkysymyksiä:

”Missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Tai päinvastoin, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle?”

Niinistö on ottanut samaan teemaan kantaa aiemminkin, kuten hän muistutti uudenvuodenpuheessaan. Niinistö kirjoitti vuoden 2019 joulukuussa blogissaan, että Suomi ei saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntö väljempää kuin verrokkimaissa.

”Turvallisuustilanne vaatii jatkuvaa ajan tasalla oloa, kuten nyt tapahtuu terrorismilainsäädäntöä uudistettaessa”, Niinistö sanoi puheessaan.

Hänen mukaansa säädettyjen puitteiden pitää olla ajan tasalla: koskaan ei pidä joutua tunnustamaan, että Suomi olisi ollut politiikassaan naiivi.

Niinistö muistutti, että turvallisuuden tunnetta voi horjuttaa myös uusin digitaalisin keinoin, esimerkiksi tietomurroin, joita hänen mielestään pitäisi pystyä torjumaan paremmin myös kansainvälisesti. Viime vuonna huomiota herättivät psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut tietomurto, jossa ihmisten terveystietoja päätyi verkkoon, sekä joulun aikaan julki tullut, eduskuntaan kohdistunut kyberhyökkäys.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat