Suomeen piti tulla jopa 300 000 korona­rokote­annosta, mutta määrä jäi kauas siitä – ”Ei tämä vastaa sitä, mitä itse suunnittelimme” - Politiikka | HS.fi

Suomeen piti tulla jopa 300 000 korona­rokote­annosta, mutta määrä jäi kauas siitä – ”Ei tämä vastaa sitä, mitä itse suunnittelimme”

Suomen koronavirusrokotteiden jakelu on käynnistynyt hitaasti ja rokotteita on saatu odotettua vähemmän. Tilanne paranee todella vasta silloin, kun rokotteita tulee useilta valmistajilta.

Suomen ensimmäiset koronarokotteet pistettiin ennen vuodenvaihdetta.­

4.1. 17:35 | Päivitetty 5.1. 10:25

Koronarokotteiden jakelu on käynnistynyt Suomessa nihkeästi.

Pääministeri Sanna Marin (sd) kommentoi asiaa sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla ja sanoi toivovansa, että rokotustahti olisi ripeämpi.

”Toivon mukaan tahti kiihtyy ja pääsisimme rokottamaan ainakin siinä tahdissa kuin rokotteita saamme maahan”, Marin sanoi.

HS:n haastattelemat asiantuntijat korostavat rokotustahdin sijaan ensisijaisesti sitä, ettei Suomeen ole saapunut rokotetta suunnitelmien mukaisesti.

Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sanoo, ettei vuodenvaihde ole ”ideaaliaika minkäänlaisen kampanjan järjestämiselle” suomalaisessa järjestelmässä.

Rokottaminen on alkanut terveydenhuollon henkilöstöstä, joka pitää joululomia muiden suomalaisten tavoin. Työvuoroja tehneistä kaikkia ei ole voitu rokottaa.

”Rokottamista on pitänyt porrastaa.”

Ajatuksena on Rämetin mukaan ollut se, ettei esimerkiksi tehohoidon koko henkilökuntaa voi rokottaa samaan aikaan siltä varalta, että rokotteesta aiheutuisikin kaikille kuumetta.

Rämet arvioi, että rokottamisen todellinen pullonkaula on ollut annosten saamisessa Suomeen. Hän luottaa siihen, että rokottamisen toteutus arjen alkaessa onnistuu Suomessa ja sanoo, että myös kylmäsäilytykseen tarvittavaa laitteistoa on riittävästi.

”Kriittinen asia on se, miten saamme Suomeen rokotteita. Uskon, että tilanne on yllättänyt myös rokotevalmistajat. Liukuhihnan nopeuteen emme voi vaikuttaa ja uuden tuotannon optimoinnissa voi mennä jonkin aikaa.”

Koronavirusrokotteita oli sunnuntaihin mennessä annettu 6 000–7 000, kertoi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio HS:lle.

Ensimmäisen 9 750 rokoteannosta sisältävän toimituksen jälkeen Suomeen tuli viime viikolla 40 000 annosta lisää.

Tällä ja ensi viikolla Suomeen on luvattu viikottain 50 000 rokoteannosta.

”Tilanne voisi olla parempikin. Odotimme satojatuhansia, kun määrät ovat nyt kymmeniä tuhansia. Ensimmäisen toimituksen määrä oli symbolinen. Ei tämä vastaa sitä, mitä itse suunnittelimme”, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.

Samaa on harmitellut Ylellä kansliapäällikkö Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä. Varhilan mukaan Suomi on kuitenkin saanut EU-maihin saaduista rokotteista väestöön suhteutetun osuutensa.

Nohynekin mukaan rokottamisen hitaus ei ole johtunut henkilöstövajaudesta. Osittain rokotteiden liikkeelle saaminen on hidasta siksi, että annokset täytyy säilyttää 70 pakkasasteessa.

”Liikuttelu ei ole niin helppoa, se on fakta.”

Toistaiseksi rokotteiden jakelu on hoidettu Suomen viiden yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueiden kautta. Jakelua on tarkoitus laajentaa kaikkiin sairaanhoitopiireihin, jolloin rokottamista tehtäisiin useammassa paikassa.

”Kaikilla pitäisi olla tahtotila siihen, että rokotteet saadaan jakeluun”, Nohynek sanoo.

THL:n asiantuntijalääkäri ja Kansallisen rokotusasiatuntijaryhmän sihteeri Nohynek ei osaa sanoa, mikä annettujen rokotteiden tarkka lukumäärä on nyt. THL:n ylläpitämän rokotusrekisterin mukaan Suomessa annettujen rokotteiden lukumäärä oli yli 3 600 maanantaina aamupäivällä. Helsingin yliopistosairaalan erityisvastuualueella (erva) on rekisterin mukaan annettu reilut 1 000 rokotetta.

”Tiedämme, että Hyks ervan alueella on annettu moninkertainen määrä rokotuksia”, Nohynek sanoo.

Nohynekin mukaan valtakunnallisen rokotusrekisterin päivittämisessä on vielä tiedonsiirron ongelmia. THL jakaa tietoa rokottamisen etenemisestä osana päivittäistä tilannekuva-katsaustaan, mutta vielä luvut eivät täysin vastaa todellista tilannetta.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on maanantai-iltapäivään mennessä annettu noin 1 300 rokoteannosta, kertoo hallintoylilääkäri Terhi Nevala.

Sairaanhoitopiiri on osa Oulun yliopistosairaalan erikoisvastuualuetta, johon kuuluvat myös Länsi-Pohjan, Lapin, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit. Koko erityisvastuualueella on THL:n tilaston mukaan annettu yhteensä vasta 1 115 annosta.

”Rokotukset aloitettiin Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Tämän ja ensi viikon aikana rokotukset siirtyvät kuntiin ja kuntayhtymiin”, Nevala viestittää.

Suomessa rokotusten antamisesta vastaavat kunnat, jotka tekevät yhteistyötä oman sairaanhoitopiirinsä ja erityisvastuualueen kanssa. Suomessa on viisi yliopistosairaaloiden erityisvastuualuetta. THL vastaa rokotusten hankinnasta, toteutuksen ohjaamisesta ja asiantuntija-avusta.

Nohynek korostaa, että Pfizerin ja Biontechin valmistamilla rokoteannoksilla yksin ei ole tarkoitus pärjätä. Modernan kehittämän rokotteen odotetaan saavan hyväksyntä Euroopan lääkevirastolta (EMA) tällä viikolla.

Britannia aloitti maanantaina Astra Zenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämän koronarokotteen jakelun. EU:ssa kyseisen rokotteen myyntilupaa odotetaan luultavasti vielä viikkoja. Myös esimerkiksi Johnson & Johnson on kehittämässä rokotetta, jonka toivotaan saapuvan jakeluun keväällä.

Lue lisää: Astra Zenecan ja Oxfordin yliopiston rokotteen nopea hyväksyminen Britanniassa on riskeiltään ”iso kysymysmerkki”, sanoo Fimean edustaja

Helsingin ja Uudenmaan alueella keskitytään edelleen sote-henkilöstön rokottamiseen tälläkin viikolla. Hoivakodeissa on myös aloitettu rokotukset.

Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi huomauttaa, että rokotteita on tullut Suomeen huomattavasti vähemmän ja hitaammin kuin oli puhetta vielä ennen joulua.

”Silloin puhuttiin, että Suomeen tulisi 100 000–300 000 annosta. Tulikin 40 000.”

THL:n tilaston mukaan Suomeen on viime viikkoina tullut yhteensä noin 50 000 rokoteannosta, joista siis riittää kaksi annosta 25 000 ihmiselle.

Hus sai 30. joulukuuta 9 000 rokoteannosta, ja tällä viikolla niitä tulee 13 000. Määrä näyttää Mäkijärven mukaan pysyvän samana tulevina viikkoina.

Se ei ole paljon, koska puolet rokotteista pitää laittaa varastoon. Koronarokotetta pitää antaa kaksi annosta, jotta se tehoaa. Lisäksi jo tulleita annoksia ei niitäkään ole vielä kaikkia päästy antamaan.

”Tässä ovat takana pyhät, ja työntekijät ovat olleet potilastyössä”, Mäkijärvi sanoo.

Mikä sitten on syynä siihen, että rokotteita on tullut niin vähän? Onko pieni Suomi jäänyt suurempien maiden varjoon?

”Pikemminkin EU on jäänyt esimerkiksi Yhdysvaltojen varjoon”, Mäkijärvi sanoo.

”Kurjuutta varmaan jaetaan tasaisesti EU:ssa, ja Suomi on saanut sen määrän, joka Suomelle kuuluu. Ilman EU:ta Suomi olisi tuskin päässyt edes näihin lukemiin.”

THL:n asettaman Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (Krar) puheenjohtaja Ville Peltola korostaa, että saatavilla on vasta yhden valmistajan rokote. Toistaiseksi EMA ei ole antanut hyväksyntää muille kuin Pfizerin ja Biontechin koronarokotteelle.

”Olemme täysin riippuvaisia EU:n lääkeviranomaisesta.”

Peltola korostaa, että lääkeviranomaisen on tehtävä jokaisen rokotteen arviointi perusteellisesti. Tällä viikolla EMAn on määrä suosittaa myyntilupaa Modernan rokotteelle, jonka Yhdysvallat ja Kanada hyväksyivät ennen joulua. Lopullisen myyntiluvan antaa Euroopan komissio.

”Jää nähtäväksi, kuinka paljon Modernan rokotetta saadaan Suomeen. Toive on, että Pfizerin ja Biontechin sekä Modernan rokotteilla saadaan korkeimman riskin henkilöt rokotettua”, Rokotetutkimuskeskuksen Rämet sanoo.

Peltola ei usko, että rokottajien tai muun hoitohenkilökunnan lomilla olisi ollut suurta merkitystä.

”Tärkeää olisi saada enemmän rokotteita. Kun Pfizerin rokotetta saadaan vähän suurempia eriä, myös rokottamisen tahti kiihtyy. Muiden valmistajien rokotteet ovat myös helpompia säilyttää.”

Kun rokottamista laajennetaan hoitohenkilöstöstä ja hoivakodeista yleisemmin väestöön, täytyy myös rokottamisen järjestelyjä miettiä eri tavalla. Vastuu rokottamisesta on kunnilla, joita ohjaa ja ohjeistaa THL.

”Väestömäärät ovat sitten aika suuria. Esimerkiksi yli 70-vuotiaita on yli 870 000 ja kaikille on tarkoitus antaa kaksi rokoteannosta”, Peltola sanoo.

Peltola korostaa myös, että koko maailma on tällä hetkellä rokotteen perässä.

”Valmistajat yrittävät tehdä parhaansa.”

Marin totesi sunnuntaina, että rokotuksissa ollaan vasta alussa.

”En vielä tekisi johtopäätöstä, että tässä oltaisiin kokonaisuudessaan jollakin tavalla epäonnistuttu”, Marin sanoi.

Myös Mika Rämet alleviivaa Marinin sanomaa.

”Kyseessä on pitkän matkan kisa, johon liittyy erinäköisiä osatekijöitä. Jos aiemmin olen kutsunut tätä maratoniksi, kyseessä on ennemminkin triathlon tai kymmenottelu”, Rämet sanoo.

Oikaisu 5.1.2021 kello 10.19. Toisin kuin artikkelissa aiemmin kerrottiin, Euroopan lääkevirasto (EMA) ei anna myyntilupia rokotteille. EMA suosittaa myyntiluvan antamista ja luvan antaa Euroopan komissio.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat