Komissaari Jutta Urpilaisen avustaja Kaisa Soro-Pesonen on valittu Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Brysselin-toimiston uudeksi johtajaksi. Hän aloittaa uudessa tehtävässään maanantaina. Soro-Pesonen ehti työskennellä Urpilaisen kabinetissa joulukuusta 2019 lähtien.

Soro-Pesonen on tehnyt pitkän uran edunvalvontatehtävissä Brysselissä. Ennen Urpilaisen kabinettiin siirtymistä hän ehti toimia noin 15 vuotta lobbarina, viimeksi viestintätoimisto Milttonin Brysselin-yhtiön toimitusjohtajana.

Soro-Pesonen sanoo, että työtarjous EK:sta tuli yllättäen, ja veri vetää entisiin töihin.

”Elinkeinoelämän edunvalvonta on lähellä sydäntä, ei sille voi mitään.”

EK on suomalaisista edunvalvojista näkyvin Brysselissä, ja poikkeuksellisen aktiivinen jopa koko Euroopan mitassa, osoitti taannoinen HS:n selvitys.

Soro-Pesonen siirtyy suomalaisen teollisuuden edunvalvontatehtäviin suoraan EU-päätöksenteon ytimestä, sillä kaikki lainsäädäntöesitykset EU:ssa valmistellaan komissiossa. Kabinetin jäsenen roolia voi verrata Suomessa ministerin erityisavustajan tehtävään.

Niin sanottu pyöröovi-ilmiö, jossa ihmiset siirtyvät EU-instituutioiden leivistä edunvalvojiksi ja päinvastoin, on Brysselin kestopuheenaiheita. Ilmiötä ovat arvostelleet eritoten kansalaisjärjestöt, ja myös EU:n oikeusasiamies on kiinnittänyt ilmiöön huomiota.

Pelkona on, että entiset virkamiehet pystyvät hyödyntämään sisäpiiritietoa siirtyessään lobbareiksi tai että virkamieheksi siirtyvä lobbari pystyy edistämään entisten päämiestensä asiaa päätöksentekokoneiston sisällä.

Urpilaisen virallisena vastuualueena komissiossa ovat kansainväliset kumppanuudet, mutta komissaarin tai tämän kabinetin valta ei rajoitu oman salkun sisältöön. Kaikki lakiesitykset hyväksytään yksimielisesti komissaarien muodostamassa kollegiossa.

Onkin tyypillistä, että suomalaiset edunvalvojat pyrkivät vaikuttamaan komissioon suomalaisen komissaarin tai tämän kabinetin kautta, kuten tehtiin esimerkiksi EU:n metsänielusääntelyn kohdalla. Soro-Pesonen kertoo, että hänen vastuullaan kabinetissa olivat erityisesti digiasiat.

Komission sääntöjen mukaan uuteen työpaikkaan siirtyvän komission virkamiehen on pyydettävä lupa siirtymiseen komission henkilöstöhallinnolta. Mikäli henkilö uudessa työssään käsittelee asioita, joiden valmisteluun on virkamiehenä osallistunut kolmen edellisen vuoden aikana, komissio voi äärimmäisessä tapauksessa jopa kieltää siirtymisen. Käytännössä näin ei koskaan tapahdu.

Sen sijaan korkea-arvoisten virkamiesten kohdalla komissio käytännössä aina asettaa henkilölle 12 kuukauden lobbauskiellon, joka koskee lakihankkeita, joiden valmisteluun henkilö on osallistunut.

Soro-Pesonen kertoo, että komissio on hyväksynyt hänen siirtymisensä EK:n leipiin. Häntä on kielletty vuoden ajaksi osallistumasta vaikuttamistyöhön, joka koskee tiettyjä digisektorin lakihankkeita, joiden valmistelukokouksissa hän on ollut mukana.

Komissio kiristi siirtymisiä koskevia sääntöjä viimeksi vuonna 2018. Euroopan unionin oikeusasiamies on kehottanut komissiota varmistamaan, että erityisesti korkea-arvoisten virkamiesten siirtymisestä ei pääse syntymään intressiristiriitoja.

Soro-Pesonen ei pidä ongelmallisena sitä, että siirtyy komissiosta suoraan EK:n leipiin. Hän sanoo, että kabinetissa on varmistettu, ettei siirtyminen uuteen työhön aiheuta konflikteja.

”Jollain tavalla keskustelu siitä, että ihmiset siirtyvät työpaikasta toiseen, vie fokusta siitä pääasiasta, että meidän on pystyttävä tekemään parempaa EU-politiikkaa. Haasteet ovat tällä hetkellä niin valtavia, että niissä tarvitaan läheistä yhteistyötä elinkeinoelämän ja politiikan välillä”, Soro-Pesonen sanoo.