Kysely: Työntekijöiden edustus yritysten päätöksenteossa on vaihtelevaa ja osin heiveröistä - Politiikka | HS.fi

Kysely: Työntekijöiden edustus yritysten päätöksenteossa on vaihtelevaa ja osin heiveröistä

Johtoryhmän tai hallituksen ulkopuolisissa ”kahvikerhoissa” vaikutusmahdollisuuksia pidetään rajatuimpina.

Työskentelyä konepajayhtiö Metson venttiilitehtaalla Vantaalla.­

12.1. 9:30

Työntekijöiden edustajien mahdollisuudet vaikuttaa yritysten päätöksentekoon ovat Suomessa vaihtelevat ja osin varsin heiveröiset.

Tuoreen kyselyn mukaan tyytymättömimmät työntekijöiden edustajat toimivat sellaisissa hallintoedustusjärjestelmissä, jotka on perustettu yrityksen johtoryhmän tai hallituksen ulkopuolelle. Näissä ”kahvikerhoissa” työntekijät pitävät vaikutusmahdollisuuksiaan rajatuimpina.

Teollisuuden palkansaajien järjestö julkisti tiistaina analyysin Työntekijöiden edustus yrityksen päätöksenteossa – tehotonta ja turhaa vai kaikille parempi?

Tutkimusprofessori Jarkko Harju Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (Vatt) esittelee raportissa tulokset henkilöstön edustajille lähetetystä kyselystä, joka tehtiin yhteistyössä Teollisuuden palkansaajien ja kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa viime vuoden lopulla.

Kyselyyn vastasi 111 työntekijöiden edustajaa, joista valtaosa työskentelee teollisuudessa.

Nykyisen hallintoedustuslain mukaan yrityksissä, joissa on yli 150 työntekijää, tulisi henkilöstöllä olla edustaja yrityksen hallinnossa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa vastaavat rajat ovat 25 ja 35.

Kyselyn vastausten mukaan lain toteutuminen yrityksissä on heikkoa, vaikka kyse on lain velvoittavasta säädöksestä, eikä vapaaehtoisesta menettelystä. Tosin Suomessa henkilöstön edustus perustuu ensisijaisesti sopimiseen ja vasta toissijaisesti ja löysemmin lain säädöksiin.

Noin kolmanneksessa niistä yrityksistä, joissa henkilöstöllä tulisi lain mukaan olla hallintoedustus, sitä ei ole järjestetty.

Syyt heikkoon toteutumiseen vaihtelevat raportin mukaan tiedon puutteesta yritysjohdon haluttomuuteen ottaa henkilöstö mukaan päätöksentekoon.

Voimassa oleva laki mahdollistaa lisäksi monenlaiset toteutukset, kuten hallintoedustukselle erikseen muodostetun toimielimen vailla minkäänlaista vaikutusvaltaa.

”Työntekijöiden edustajien mukaan yrityksen johto ei usein pysty huomioimaan heidän toiveitaan, ja hallintoedustajia vain tiedotetaan jo tehdyistä päätöksistä”, Harju tiivistää kyselyn tuloksia.

Asianmukaisesti järjestettynä hallintoedustusjärjestelmä taas parantaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua ja luottamusta.

Suuri osa kaikista kyselyyn vastanneista työntekijöiden edustajista onkin sitä mieltä, että yritykseen on syntynyt hallintoedustusjärjestelmän ansiosta avoimempi ja luottamuksellisempi ilmapiiri. Myös kommunikointi johdon ja työntekijöiden välillä on parantunut, ja sanelupolitiikka vähentynyt.

Avovastauksesta kävi ilmi, että hallintoedustuksen myötä oli jopa onnistuttu vaihtamaan ”kelvoton toimitusjohtaja asialliseen”.

Tärkeimmät tavoitteet henkilöstön edustajilla koskevat työskentelyolosuhteita, lomautusten ja irtisanomisten välttämistä sekä ostovoimaisia palkkoja.

Työntekijöiden edustajat arvioivat, että heidän asiantuntemuksensa auttaisi yrityksen johtoa tekemään yrityksen tuottavuutta ja tulosta mahdollisesti parantavia päätöksiä.

”Työntekijöiden edustajille tarkemmin asemoitu rooli yritysten päätöksenteossa voisi tukea yhteistyötä, josta molemmat osapuolet voivat hyötyä”, Harju arvioi.

Yhteistoimintalakia uudistettaessa myös henkilöstön edustusta koskevaa hallintoedustuslakia ollaan päivittämässä ja yhdistämässä se osaksi yhteistoimintalakia.

Hallituksen esityksen mukaan työntekijöiden edustajan paikka tulisi vastedes sijoittaa yrityksessä sellaiseen toimielimeen, jossa tehdään tosiasiallisia yritystä koskevia päätöksiä. Myös koulutusta tulisi edustajille antaa.

Esityksestä kiistellyn yhteistoimintalain uudistamiseksi on aikaa antaa lausuntoja ensi perjantaihin mennessä.

Työnantajia edustavan Teknologiateollisuuden mukaan yritysten kannalta suuri muutos olisi juuri se, että vastedes henkilöstön edustus olisi mahdollista toteuttaa ainoastaan toimielimessä, joka tosiasiallisesti käsittelee tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.

Teknologiateollisuus arvioi, että uudistus aiheuttaisi muutoksia suuressa osassa niistä yrityksistä, joissa henkilöstön edustus on nyt järjestetty yhdessä sovitulla tavalla toimivassa yhteistoimintaelimessä.

”Lopputulos näiden yritysten osalta saattaa olla yhteistoiminnan ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien kannalta negatiivinen verrattuna nykytilaan”, Teknologiateollisuus toteaa lausunnossaan.

Yhteistoimintalain uudistusta valmistelleessa kolmikantaisessa työryhmässä palkansaajien keskusjärjestöt taas halusivat laskea työntekijöiden edustusta vaativan yrityskoon alarajan 150:stä sataan henkilöön.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat