Savonlinna pelkää yhä sairaalansa puolesta – Kuntayhtymän johtaja erosi ja jätti protestiksi myös kokoomuksen - Politiikka | HS.fi

Savonlinna pelkää yhä sairaalansa puolesta – Kuntayhtymän johtaja erosi ja jätti protestiksi myös kokoomuksen

Savonlinnan valtuusto päätti lähteä mukaan Etelä-Savon terveydenhuollon yhteiseen valmisteluun, vaikka ei ole hylännyt ajatusta päästä osaksi Pohjois-Savoa.

Leikkaussali Savonlinnan keskussairaalassa marraskuussa 2019.­

13.1. 13:24

Kuohunta maakuntarajojen ympärillä Etelä- ja Itä-Savossa ei ota laantuakseen, vaikka eduskunnan käsiteltävänä olevassa sote-lakiesityksessä linjattiin, että Savonlinna ja sen lähistöllä sijaitsevat kolme pienempää kuntaa kuuluvat jatkossakin Etelä-Savon hyvinvointialueeseen.

Savonlinna, Rantasalmi, Enonkoski ja aiemmassa vaiheessa myös Sulkava olisivat halunneet siirtyä osaksi Pohjois-Savoa, mutta hallitus ei hyväksynyt rajan yli loikkaamista. Alueen päättäjät arvioivat, että Pohjois-Savon suunta olisi turvannut paremmin Savonlinnan keskussairaalan toiminnan.

Etelä-Savossa on jo yksi hyvin varusteltu keskussairaala Mikkelissä. Alue on väestöltään pieni ja kuihtuva, joten kahden samantasoisen sairaalan jatko on epätodennäköinen.

Lue lisää: Etelä-Savo taistelee sairaaloistaan niin, että koko maakunta uhkaa repeytyä rikki

Tuorein käänne on se, että Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti maanantaina osallistua yhteisiin keskusteluihin Etelä-Savon kanssa hyvinvointialueen valmistelemiseksi. Vihreiden kansanedustaja ja valtuuston jäsen Heli Järvinen korostaa, että valtuuston aiempi päätös pyrkiä osaksi Pohjois-Savoa on silti yhä voimassa.

Toinen käänne on se, että keskussairaalasta vastaavan Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro irtisanoutui tehtävästään loppiaisena. Hän on julkisuudessa puolustanut voimakkaasti Savonlinnan sairaalan asemaa.

Peitsaro erosi saman tien myös kokoomuksen jäsenyydestä, koska on pettynyt erityisesti varapuheenjohtaja Antti Häkkäsen (kok) toimintaan maakuntakysymyksessä. Häkkänen on kannattanut nykyistä Etelä-Savon maakuntarajaa.

Peitsaro jäi viime eduskuntavaaleissa varasijalle Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

Peitsaro kirjoitti lähtiäisiksi mielipidekirjoituksen Itä-Savo -lehteen, jossa hän kertoo kysyneensä kokoomuksen kantaa kansanedustaja Paula Risikolta (kok) ja puolueen puheenjohtajalta Petteri Orpolta. Risikko oli vastannut, että Häkkäsen kanta ei ole puolueen eikä eduskuntaryhmän virallinen kanta. Orpo puolestaan oli ohittanut Peitsaron varsinaisen kysymyksen ja vastannut ongelman olevan maakuntamallissa.

”Tulkintani mukaan kokoomuksella ei siis Antti Häkkäsen toteamuksesta huolimatta ole puolueena kantaa alueemme sote-ratkaisuun, mikä on nyt lopettamassa Savonlinnan keskussairaalan toiminnan vuoden 2032 loppuun mennessä”, Peitsaro kirjoittaa.

Soten voimaanpanolaissa on säännös, jonka mukaan Etelä-Savon hyvinvointialue voisi ylläpitää useampaa kuin yhtä ympärivuorokautisesti päivystävää yhteispäivystystä sairaaloidensa yhteydessä vuoden 2032 loppuun saakka. Tämä lause saattaa antaa Savonlinnan keskussairaalan nykyisille toiminnoille jatkoaikaa vielä kymmenisen vuotta.

Myös vihreiden Heli Järvinen on pettynyt puolueensa ja muiden hallituspuolueiden toimintaan Itä-Savon suhteen. Alue on ollut viime vuosina kovilla muun muassa Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen lakkautuksen takia, mikä Järvisen mukaan muutti koko kaupungin luonnetta.

Järvisen mukaan sote-päätökset näkyvät jo nyt vaikeuksina Savonlinnan sairaalan rekrytoinneissa.

Järvinen kannattaa Pohjois-Savon suuntaa. Hän sanoo, ettei voi äänestää sote-esityksen puolesta eduskunnassa.

Näyttää silti vahvasti siltä, että maakuntarajat etenevät hallituksen sote-esityksen mukaisesti. Siksi Järvisen mukaan olisi kestämätöntä, että Savonlinna ei osallistuisi valmisteluun, jossa alueen terveydenhuollon tulevaisuudesta päätetään – vaikka kaupunki edelleen toivookin Pohjois-Savon suunnan olevan lopulta mahdollinen.

Kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä Essotesta sanoo olevansa huojentunut Savonlinnan päätöksestä osallistua Etelä-Savon hyvinvointialueen yhteiseen valmisteluun, koska soten voimaanpanolain mukaisella väliaikaishallinnolla on valmisteluaikaa vain kuluvan vuoden loppuun.

Aluevaltuustojen vaalit ovat jo tammikuussa 2022, jos eduskunta säätää sote-lait tämän vuoden kesällä voimaan.

”Itse näen, että pitkälle 2030-luvulle Savonlinnan keskussairaalan rooli päivystävänä sairaalana on tulevassa laissa turvattu, mikä velvoittaa Etelä-Savon hyvinvointialuetta toimimaan sen mukaisesti. Se ei pidä paikkaansa, että sieltä sairaala lakkaisi. Ei Mikkelillä ole edellytyksiä ottaa koko alueen potilasvirtaa, mutta toki joittenkin erikoisalojen kohdalla tapahtuu muutoksia. Lisäksi sairaalassa on oltava päivystysvalmius, koska Mikkeliinkin on yli sata kilometriä”, Kortelainen sanoo.

Kortelaisen mukaan samalla on tärkeää, että Mikkelin keskussairaalan toimintaa vahvistetaan, jotta siellä turvattaisiin osaavan henkilöstön saanti.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat