Bryssel
Euroopan unionin terveysministerit jakoivat keskiviikkona huolen EU:n jäsenmaiden hitaasta rokotustahdista.
Videokokoukseen osallistuneen Suomen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) mukaan ministerit näkivät rokotteen alkuvaiheen niukan saatavuuden yhdeksi suurimmista pullonkauloista rokotusten ripeälle etenemiselle.
Kiuru kirjoitti viime viikolla EU:n terveyskomissaari Stella Kyriakidesille kirjeen, jossa Kiuru toivoi rokotetoimitusten nopeuttamista ja tuotantokapasiteetin kasvattamista.
Kokouksessa kävi ilmi, että sama huoli vaivaa lähes jokaista EU-maata. Rokotteiden saatavuudesta ja tuotantoajoista halutaan parempaa tietoa.
EU:n rokotesopimukset ovat etuostosopimuksia, jonka perusteella jäsenmaat ja yritykset tekevät oman sopimuksen rokote-erien ostamisesta ja toimittamisesta. Rokoteannoksia voi ostaa väestöosuuden perusteella.
Ministereiden arvostelu kohdistuu myös rokoteyrityksiin, jotka eivät ole välttämättä toimittaneet ajantasaista tietoa tuotantomahdollisuuksistaan.
”Tarkempien tietojen saaminen rokotetoimituksista ja määristä ja erien suuruudesta tulevina kuukausina helpottaisi jäsenmaissa varmasti rokotekampanjoiden toimeenpanoa.”
Kiurun mukaan alkuvaiheen tuotanto-ongelmista tuli tieto vasta joulukuun aikana sen jälkeen kun jäsenmaat olivat jo aiemmin sitoutuneet yhteishankintoihin.
Suomi on arvioinut aiemmin, että se saisi noin 50 000 rokoteannosta viikossa tammikuun aikana. Kiuru ei halunnut arvioida, milloin määrissä näkyy rokotetilausten kasvu.
EU:n komissio teki alkuvuodesta 300 miljoonan rokoteannoksen lisätilauksen Biontechiltä. Biontech on avaamassa uuden tuotantolaitoksen Saksaan helmikuussa.
Modernan ensimmäisten rokotteiden pitäisi myös saapua jäsenmaihin tällä viikolla.
”Kerromme heti, kun on hyviä uutisia. On tärkeää, että kapasiteettia saadaan nostettua ja tahti kiihtyy.”
Kokouksessa selvisi myös, että jäsenmailla on hyvin erilaisia rokotejärjestelmiä. Toiset pyrkivät laajempaan rokotekattavuuteen massarokotuksilla, kun taas esimerkiksi Suomi on halunnut aloittaa tiukalla rokotejärjestyksellä riskiryhmiä ja ikäihmisiä suojaamalla.
”Myös sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kantokyky korostui puheissa. Halutaan varmistaa, että henkilökunta on käytettävissä kriisissä”
Rokotusten tahti on noussut erityiseksi huolenaiheeksi myös sen vuoksi, että Euroopassa leviää koronaviruksen mutaatio. Suomen hallitus käsittelee Suomen toimia virusmutaation osalta keskiviikkona illalla.
Kiurun mukaan mutaation leviäminen riippuu Suomessa siitä, mikä on ”Suomen valmius tehdä kaikkensa, jotta muunnos ei pääsisi leviämään maahamme täydessä mittakaavassa”.
”On selvää Suomen osalta, ettemme elä tyhjiössä muuntoviruksen osalta. Jollain aikataululla on pelättävissä, että tämä virus on isommassa mittakaavassa myös Suomen murheena”, Kiuru sanoi.
Keskiviikon EU-kokouksessa kuultiin myös tiukkoja puheenvuoroja EU:n rokotesopimusten noudattamisesta. Saksa on kertonut, että se on tehnyt oman sopimuksen 30 miljoonasta rokoteannoksesta saksalaisen Biontechin kanssa.
Kiurun mukaan komission edustajat varoittivat kokouksessa suoraan jäsenmaita, ettei rokotteita tule hankkia kansainvälisesti EU-rokotehankinnan ohi.
”Yhteishankinnassa mukana olevat maat ovat sitoutuneet yhteisiin pelisääntöihin, ja siitä on pidettävä kiinni. Tämä on ollut myös yksi Suomen keskeisistä viesteistä.”
Komission rokotepääneuvottelija Sandra Gallina painotti tiistaina, että EU-rokotteilla on tuotannossa etusija, ja ne toimitetaan joka tapauksessa ensin.
