Sitran muistio: Ruotsin viranomaiset vetosivat keväällä, ettei Suomi ottaisi kovia koronavirustoimia käyttöön - Politiikka | HS.fi

Sitran muistio: Ruotsin viranomaiset vetosivat keväällä, ettei Suomi ottaisi kovia koronavirustoimia käyttöön

Suomen koronaviruspäätöksiä ruotivan muistion mukaan päättäjien reagointikykyä pitää parantaa

Pääministeri Sanna Marin (sd) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) hallituksen koronavirusta koskevassa tiedotustilaisuudessa 12. maaliskuuta.­

14.1. 2:00 | Päivitetty 14.1. 5:36

Eduskunnan alaisen ajatushautomo Sitran tuoreen muistion mukaan Ruotsin viranomaiset toivoivat keväällä, että Suomi pitäisi koronaviruksen vastaisissa toimissaan yhteiskunnan toiminnan mahdollisimman normaalina kuten Ruotsi pitkään piti.

Toimittaja ja tietokirjailija Matti Mörttisen tekemässä muistiossa sanotaan, että esimerkiksi keväällä Suomen ja Ruotsin välillä oli tiivistä yhteydenpitoa.

”Mukana olleiden suomalaislähteiden mukaan ruotsalaiset vetosivat vielä perjantaina 13.3. sen puolesta, että suomalaiset eivät ainakaan sulkisi kouluja.”

Muistiossa sanotaan, että vielä maaliskuun alussa Suomen ja Ruotsin koronavirusta koskevat toimet olivat aika lailla samanlaisia.

Maaliskuun puolivälissä suunta vaihtui, kun Suomessa poliitikot ottivat tilanteen käsiinsä toisin kuin Ruotsissa, jossa vastuu viruspäätöksistä pysyi viranomaisilla.

”Ruotsista oltiin suomalaisiin päättäjiin yhteydessä useita kertoja poikkeusolojen aikanakin, ja viestien sisältönä oli käytännössä aina toive, että Suomi pitäisi yhteiskunnan olot mahdollisimman normaaleina. Uudenmaan sulkuhanke oli yksi ruotsalaisia huolestuttanut toimi”, muistiossa sanotaan.

Muistiossa ei mainita lähteiden nimiä.

HS:n hallituslähteen mukaan Suomen ja Ruotsin viranomaisten välillä oli Suomen ensimmäisten koronatoimien aikana maaliskuussa tämän kaltaista keskustelua.

Mörttinen sanoo HS:lle, että hänen lähteensä puhuivat Ruotsin toiveista vain kahdessa tilanteessa eli silloin, kun Suomi teki ensimmäiset rajoitustoimet ja kun Uudenmaan rajat suljettiin.

”Sitä en tiedä, kuinka laajasti tämän jälkeen ruotsalaiset ovat näin puhuneet. Ehkä he lopettivat, kun huomasivat, ettei puheilla ole vaikutusta”, hän sanoo.

Mörttisen muistion mukaan koronapandemia on paljastanut, että päättäjien reagointikykyä, lainvalmistelun laatua ja eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä tulisi parantaa vastaamaan tulevien kriisien haasteisiin.

Muistion mukaan suomalainen päätöksenteko- ja hallintojärjestelmä on toiminut koronakriisissä melko hyvin.

Mörttinen toteaa, että Suomella oli suunnitelmia pandemian varalta, mutta kriisiin herättiin viiveellä. Kirjassa osoitetaan, että osapuolten välillä vallitsi myös epäluottamusta.

”Suomi oli eurooppalaisittain sikäli eturivissä, että useissa EU-maissa ei varsinaisia virallisia varautumissuunnitelmia edes ollut. Suomenkin toimia leimasi silti improvisointi”, Mörttinen kirjoittaa.

Mörttisen haastateltavat kuvasivat tilanteita kärjekkäimmillään ilmaisuilla ”ei ollut mitään specsejä” tai ”jouduimme säveltämään sitä teosta koko ajan” ja ”olimme täysin tuntemattomalla pelikentällä”.

Mörttinen nostaa esille myös yksityiskohdan, ettei Suomen hallituksen ”nuori pääministeri” ollut käynyt valtakunnallista maanpuolustuskurssia.

Mörttisen keskeinen kriittisen pohdinnan kohde on poikkeusolojen toteaminen ja Uudenmaan sulku. Kirjan mukaan keskusteluissa oli esillä ainakin lyhyesti muitakin vaihtoehtoja kuin yhden maakunnan eristäminen muusta maasta; esimerkiksi ulkonaliikkumiskielto tai totaalinen maskipakko Uudellemaalle.

Kirjoittajan mielestä kynnys kansalaisten perusoikeuksiin puuttuvan valmiuslain käyttöön saattaa laskea, koska koronaviruksen hoidossa siitä saatiin hyvä tuloksia aikaan ja suurin osa kansalaisista saattoi jatkaa suhteellisen normaalia elämää.

”Jos se johtaa siihen, että poikkeusolojen toteamisesta sopivissa poliittisissa oloissa tulee myös taktinen väline joidenkin tavoitteiden saavuttamisen helpottamiseksi, voivat päätöksen seuraukset suomalaiselle demokratialle ja oikeusvaltion toimivuudelle olla arvaamattomat”, Mörttinen kirjoittaa.

Mörttinen tekee myös ehdotuksia.

Hänen mielestään olisi syytä harkita valmiuslain säätämisen muuttamista. Nykyisin perusoikeuksiin puuttuvan valmiuslain säätämiseen riittää, että eduskunnan äänestyksessä enemmistö puoltaa lakia.

Mörttisen mielestä pitäisi harkita, että valmiuslaki vaatisi määräenemmistön eli esimerkiksi kolmen neljäsosan kansanedustajista pitäisi puoltaa lakia.

Hänen mielestään kriisivalmiussuunnitelmien olisi oltava nykyistä sitovampia, ja erilaisissa kriisiharjoituksissa olisi otettava huomioon myös pahimmat skenaariot sen sijaan, että mennään niin sanotusti helpoimman kautta.

Mörttisen selvityksen mukaan koronaviruskriisin valmistelussa yli muiden olivat pääministeri Sanna Marin (sd) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).

Hallituksen päätöksentekoon tuli myös uusi foorumi, hallituksen neuvottelu.

Mörttisen mielestä toimintamalli sitoi hallitusta päätöksiin, mutta sen neuvottelut olivat pahimmillaan raskaita ja tehottomia.

Sitran tiedotteen mukaan Mörttinen on haastatellut muistiota varten noin 50 keskeistä vaikuttajaa ja selvittänyt, miten globaalin pandemian etenemiseen reagoitiin eri päätöksentekoelimissä ja miten eri toimijoiden välinen yhteistyö sujui.

Mörttisen muistio on osa Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projektia, joka on selvittänyt suomalaisen kansanvallan tilaa ja kehittämistarpeita sekä tukenut sen uudistumiskykyä erilaisilla kokeiluilla.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat