Kokoomuksen sisäinen selvitys paljastaa kovan kamppailun perus­suomalaisten kanssa – Kokoomus­lähde: Sini­vihreys oli toive­ajattelua - Politiikka | HS.fi

Kokoomuksen sisäinen selvitys paljastaa kovan kamppailun perus­suomalaisten kanssa – Kokoomus­lähde: Sini­vihreys oli toive­ajattelua

Kokoomus kamppailee vihreiden kanssa samoista äänestäjistä lähinnä vain Helsingissä ja jossain määrin muutamissa suurissa kaupungeissa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kommentoi äänestäjäselvityksen tuloksia sanomalla, etteivät ne tarkoita linjanmuutosta puolueessa.­

14.1. 2:00 | Päivitetty 14.1. 7:38

Kokoomusjohto on HS:n tietojen mukaan päättänyt kirkastaa puolueen ”perusporvarillista” eli melko arvokonservatiivista talousoikeistolaista viestiä. Tarkoitus on puhutella enemmän tähän ryhmään kuuluvia äänestäjiä.

Päätöksen taustalla on puolueen sisäinen äänestäjäselvitys, joka paljastaa, että kokoomuksen ylivoimaisesti tärkein kamppailu äänestäjistä käydään perussuomalaisten kanssa.

Näin on sekä kaupungeissa, kehyskunnissa että maaseudulla. Vihreiden kanssa merkittävä kilpa käydään Helsingissä ja joiltain osin muutamissa suurissa kaupungeissa.

Perussuomalaisista löytyviä, mahdollisesti kokoomukseen liikkuvia äänestäjiä on siis murskaenemmistö vihreisiin verrattuna.

Useat HS:n haastattelemat puolueen vaikuttajat kuvaavat tulosta merkittäväksi. Heidän mukaansa kokoomuksessa on ollut pitkään vallalla ajatus siitä, että on olemassa merkittävä sinivihreä joukko, jota puolueen tulisi puhutella.

Muuten äänestäjiä karkaa vihreisiin, ja toisaalta vihreistä heitä on myös mahdollista saada.

Tuoreen äänestäjäselvityksen perusteella näin ei siis vaikuttaisi olevan muualla kuin Helsingissä ja joissain suurissa kaupungeissa.

Eniten voitettavaa kokoomuksella olisi perussuomalaisten äänestäjien suunnalta.

Kokoomuksella ja sen puheenjohtajalla Petteri Orpolla on kova paine pärjätä kevään kuntavaaleissa. Huono tulos voi tarkoittaa Orpon puheenjohtajakauden päättymistä.

Kokoomus aikookin nyt painottaa viestinnässään asioita, jotka vetoavat konservatiiviseen tai perusporvarilliseen äänestäjäryhmään. Se tarkoittaa esimerkiksi autoilua ja siihen kohdistuvien maksujen vastustamista, turvallisuuden korostamista ja sosiaaliturvajärjestelmän väärinkäytöksistä puhumista.

Esimerkkinä tästä useampi kokoomuslainen on maininnut Orpon äskettäin MTV:lle kirjoittaman kolumnin. Kolumni käsittelee ”humanitaaristen maahanmuuttajien kotoutumisen suuria ongelmia”. Otsikossa todetaan, että ”Suomi ei saa olla maa, jossa kotoudutaan elämään sosiaaliturvan varassa”.

Kokoomuksen kannatus on ollut gallupeissa heikkoa, noin 16 prosentin hujakoilla. Perussuomalaisten kannatus taas oli Ylen tuoreessa kannatuskyselyssä lähes 22 prosenttia.

Pientä lohtua kokoomukselle tuo se, että puolueiden tilaaman puoluebarometrin mukaan kokoomuksen kuntavaalipotentiaali on vielä toistaiseksi suurempi kuin perussuomalaisilla. Kokoomus nähtiin houkuttelevampana puolueena. Iltalehti uutisoi luvuista viime kuussa.

Kokoomuksen sisäinen äänestäjätutkimus tehtiin viime vuoden loppupuolella. Äänestäjärajapintoja koskenut tutkimus koski käytännössä siitä, mistä puolueista kokoomus voisi saada äänestäjiä ja mihin se voi äänestäjiä menettää.

Tarkkoja lukuja on hankala arvioida. HS:n tietojen mukaan karkeistaen koko maan tasolla perusporvarillinen blokki – johon kuuluu perussuomalaisten lisäksi pääasiassa keskusta – kattaa jopa noin 80 prosenttia kokoomuksen äänestäjärajapinnasta.

Vihreiden, demareiden ja muiden puolueiden osuus on alle viidenneksen. Vihreiden osuus on vain 5–7 prosenttia, eli rajapinta kokoomukseen on pienempi kuin demareilla.

Kaupunkikeskuksissa vihreillä on merkittävä rajapinta vain Helsingissä. Siellä kokoomuksen mahdollisuus saada äänestäjiä muista puolueista jakautuu absoluuttisina lukuina vihreiden ja perussuomalaisten kesken melko tasan. Jopa Helsingissä rajapinta perussuomalaisiin on isompi kuin vihreisiin.

Vihreät ovat myös jossain määrin merkittävä rajapinta joissain suurissa kaupungeissa, kuten Espoossa, Turussa, Tampereella ja yliopistokaupunki Jyväskylässä.

Perussuomalaiset on kuitenkin tärkein rajapinta myös kaupungeissa. Kehyskunnissa vihreiden rooli on häviävän pieni, ja suuri kamppailu käydään perussuomalaisten kanssa.

Maaseudulla rajapintaa vihreisiin ei käytännössä ole. Siellä kokoomus kamppailee äänistä perussuomalaisten ja keskustan kanssa.

Selvityksen tulos merkitsee ainakin joillekin kokoomusvaikuttajille sitä, että ajatus sinivihreästä kokoomuspolitiikasta tulisi työntää taka-alalle.

Vihreiden sijaan puolueen tulisi kilpailla äänestäjistä perussuomalaisten ja muiden konservatiivipuolueiden kanssa.

Erään puoluevaikuttajan mukaan äänestäjäselvityksen tulos on tullut joillekin kokoomuslaisille eräänlaisena ”šokkina”.

Toinen kokoomuslainen kuvailee, että aiempi näkemys sinivihreyden merkittävyydestä on perustunut eräänlaiselle toiveajattelulle.

”On oletettu, että kun kaupungistuminen kiihtyy ja koulutustaso nousee, myös sinivihreä rajapinta kasvaa. Tämä oletus on nimenomaan perustunut sille, että tietty päättävä porukka on itse halunnut tehdä vähän sinivihreämpää politiikkaa. Analyysi on tehty toiveiden pohjalta, ja nyt kun pöytään on tuotu numeroita, on ymmärretty ettei se ehkä olekaan niin.”

Useamman kokoomuslaisen mukaan vääriin oletuksiin perustuvaa tilannekuvaa on edesauttanut se, että äänestäjäselvitykset ovat aiemmin olleet epämääräisiä. Ne ovat keskittyneet haarukoimaan äänestäjien luonteenpiirteitä konkreettisten puoluemieltymysten sijaan.

Nyt tehdyissä selvityksissä on kysytty muiden puolueiden äänestäjiltä, mitä puoluetta he voisivat ajatella toissijaisesti äänestävänsä.

Viime vuoden loppupuolella valmistunutta äänestäjäselvitystä on käsitelty sekä puoluehallituksessa että joulun alla eduskuntaryhmässä.

Näkemykset ovat jakautuneet. Se, millaisia johtopäätöksiä luvuista tehdään, on herättänyt huolta joissain kansanedustajissa. Perussuomalaisista on puhuttu eduskuntaryhmässä paljon – sekä hyvänä että huonona esimerkkinä.

HS:n tietojen mukaan tilanne on jakanut näkemyksiä myös puoluejohdossa, jossa on kiistelty siitä, millaisia johtopäätöksiä tuloksista tulisi vetää.

Varapuheenjohtajista Antti Häkkänen on profiloitunut konservatiivisempana tai perusporvarillisempana ja Elina Lepomäki sinivihreämpänä tai liberaalimpana poliitikkona. Häkkänen ja Lepomäki ovat suosikit puolueen seuraavaksi puheenjohtajaksi Orpon tilalle.

Kokoomuksen varapuheenjohtajat Elina Lepomäki ja Antti Häkkänen kuvattiin puoluekokouksessa Porissa viime syyskuussa.­

Orpo kommentoi HS:n tietoja äänestäjäselvityksen tuloksista sanomalla, etteivät ne tarkoita linjanmuutosta puolueessa.

”Kokoomus on äskettäin hyväksynyt laajan tavoiteohjelman. Sitä ei tarvitse muuttaa, eikä sitä lähdetä muuttamaan tällaisten tutkimusten takia”, Orpo sanoo.

”Mutta kun ymmärrämme paremmin mikä ihmisiä ja mahdollisia äänestäjiämme murehduttaa, mitä he ajattelevat, niin huomaamme että voimme tarjota järkeviä ratkaisuja. Kyse on viestin kirkastamisesta. Ei meidän tarvitse linjaamme muuttaa, vaan terävöittää.”

Orpon mukaan selvityksen tulosten perusteella on selvää, että vaalien voittaja ratkeaa sen perusteella, kuka voittaa porvarikentässä.

”Mutta en halua, että teemme asioita, jotka heikentävät kokoomuksen menestymismahdollisuuksia suurissa kaupungeissa. En väheksy tätä yhtään. Emme ryhdy miksikään light-versioksi jostain toisesta puolueesta, siihen ei minun arvomaailmani taivu.”

Orpon mukaan kokoomuksen perusporvarillinen ydinviesti lähtee sellaisista asioista kuin työnteko, yrittäjyys, verotus ja turvallisuus. Samalla hän sanoo, että kokoomuksen tulee olla ”eteenpäin katsova”, koulutukseen ja kansainvälisyyteen uskova sekä ”avointa Suomea ja Euroopan unionia puolustava”.

Orpo sanoo puhuneensa paljon Ruotsin kokoomuksen puheenjohtajan Ulf Kristerssonin kanssa. Molemmissa maissa on samankaltainen tilanne, Orpo kuvaa, ja molemmissa on päädytty siihen että ”ratkaisukeskeisyys” tai ”optimistisuus” erottaa kokoomuksen muista oikeistopuolueista.

Orpo myöntää, että kokoomuksen äänestäjäselvityksen tulos on herättänyt huolta eduskuntaryhmässä.

”Huoli on liittynyt siihen, että tutkimus johtaisi linjan ja kokoomuksen muutokseen. Olen viestinyt, että huoli pois. Ei puolue ole liikkumassa konservatiivisempaan suuntaan, ei linjaa muuteta. Ei meidän tarvitse”, Orpo kertoo.

”Kyse on siitä, että terävöitämme viestiämme. Meillä on vahva konservatiivinen eetos, joka lähtee vakaudesta, turvallisuudesta ja insituutioiden kunnioittamisesta. Ja meihin yhdistyy myös liberaali tulevaisuus- ja edistysusko, sekä vastuu ympäristöstä. Näistä löytyy hyvä resepti.”

Orpo sanoo, että puoluejohdossa ei hänen mielestään ole ollut erimielisyyttä äänestäjäselvityksestä vedettävien johtopäätösten suhteen.

”Hiukan erilaisia painotuksia on ollut, mutta isosta linjasta olemme aika yksimielisiä. Olen onnekas puheenjohtaja, kun minulla on niin erinomainen puoluejohto, jossa on kyvykkäitä ja kunnianhimoisia poliitikkoja. Se kuvastaa, kuten kokoomuskin, erilaisia painotuksia politiikan sisällöissä.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat