Hallitus siirtää vaikeimmat päätökset liikenteen päästö­vähennyksistä syksyyn – vääntöä aiheuttavat etenkin bensan hintaa nostavat päätökset - Politiikka | HS.fi

Hallitus siirtää vaikeimmat päätökset liikenteen päästö­vähennyksistä syksyyn – vääntöä aiheuttavat etenkin bensan hintaa nostavat päätökset

Hallituspuolueiden kesken on ollut näkemyseroja siitä, mitä ja missä tahdissa päätöksiä tehdään. Mitään keinoa ei kuitenkaan ole vielä poissuljettu, eli esimerkiksi poliittisesti vaikeaan liikenteen verotukseen voidaan syksyllä palata, jos muut keinot eivät riittävästi leikkaa päästöjä.

Liikennettä Mannerheimintiellä Helsingissä.­

14.1. 16:41 | Päivitetty 14.1. 18:20

Hallitus on päättänyt liikenteen tulevia päästövähennyksiä koskeneissa neuvotteluissaan siirtää mahdolliset verotuspäätökset ja liikenteen hinnoittelua koskevat päätökset syksyyn.

Ensimmäiset päätökset tuista ja kannusteista voitaisiin sen sijaan tehdä jo kevään kehysriihessä huhtikuussa.

Hallituspuolueiden kesken on ollut näkemyseroja siitä, mitä ja missä tahdissa päätöksiä tehdään. Mitään keinoa ei kuitenkaan ole vielä poissuljettu, eli esimerkiksi poliittisesti vaikeaan liikenteen verotukseen voidaan syksyllä palata, jos muut keinot eivät riittävästi leikkaa päästöjä.

Hallitus jatkaa myös liikenteen päästökaupan selvittämistä. Keskustan vaatimuksesta hallitus puolestaan selvittää, mikä merkitys etätöiden lisääntymisellä on tuleviin päästövähennyksiin.

Samoin tehdään selvitys siitä, voisiko polttoaineiden jakeluvelvoitetta nostaa vielä lisää 30 prosentista, johon velvoite nousee vuonna 2029. Jakeluvelvoite määrittää, kuinka suuren osuuden myydystä polttoaineesta täytyy olla uusiutuvaa.

Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä on viime viikkoina neuvotellut fossiilittoman liikenteen suunnitelmasta. Tämä suunnitelma tai ”tiekartta”, kuten hallitus sitä nimittää, sisältää useita keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt on tarkoitus puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja saada liikenne nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä.

Tavoite on kunnianhimoinen ja vaatii toimia nimenomaan tieliikenteessä, joka tuottaa 94 prosenttia liikenteen päästöistä. Tutkijat ovat liikenne- ja viestintäministeriölle tekemissään selvityksissä todenneet, että tavoitteisiin ei ole mahdollista päästä ilman fossiilisten polttoaineiden hinnoittelun muuttamista.

Paljon toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi on jo tehty, mutta jäljellä on vielä 1,55 miljoonaa tonnia päästöjä, jotta puolittaminen toteutuisi.

Tiekartta lähtee perjantaina eri tahojen arvioitavaksi lyhyelle lausuntokierrokselle.

Keskusta on neuvotteluissa vedonnut siihen, että hallitusohjelman mukaan fossiilisten polttoaineiden verotusta korotetaan kuluttajahintojen ennustetun nousun mukaisesti 250 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. Tämä korotus on tämän vuoden alusta tehty, ja keskusta on aiemmin linjannut, ettei se suostu enempään.

Keskustan mielestä päästövähennyksiin on myös mahdollista päästä ilman veronkiristyksiä.

Keskusta keksi etätyön merkityksen päästövähennysten lähteenä jo lokakuussa esittelemissään linjauksissa. Puolue arvioi, että niiden lisääntyminen koronaviruksesta saaduin opein kattaisi melkein kolmanneksen vielä tarvittavista päästövähennyksistä.

Muut puolueet ovat skeptisempiä, koska hallitus ei voi määrätä yrityksiä etätöihin eikä vielä ole varmuutta, miten pysyviä työelämän muutoksia koronasta seuraa.

Hallituksen neuvotteluiden pohjana on ollut liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän tekemä esitys fossiilittoman liikenteen suunnitelmasta.

Siinä mainitaan yhtenä mahdollisena keinona liikenteen päästökauppa, jossa valtio huutokauppaisi bensiinin ja dieselin jakeluoikeuksia. Mekanismi todennäköisesti johtaisi polttoaineiden hintojen nousuun.

Myös EU:ssa on pohdittu liikenteen ja lämmityksen päästökauppaa yhtenä keinona päästöjen vähentämiseksi. EU:n linjauksia asiasta ei vielä ole, ja Suomessa jouduttaneenkin odottamaan niitä ennen omia päätöksiä.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä ehdotti useita toimia, jotka ovat poliittisesti helpompia kuin polttoaineveron korotus.

Yksi tehokkaaksi havaittu keino eli jakeluvelvoitteen laajentaminen etenee jo, sillä asiasta on tehty erillinen esitys, josta kerätään parhaillaan lausuntoja. Jos esitys menee läpi, myös biokaasu ja sähköpolttoaineet voidaan laskea mukaan jakeluvelvoitteeseen.

Työryhmä ehdotti myös hankintatukea sähkö- ja kaasukäyttöisen raskaan kaluston hankintaan ja muita ohjauskeinoja, joilla edistettäisiin vähäpäästöisten autojen kauppaa. Parhaillaan on jo käynnissä romutuspalkkiokampanja.

Sähköautojen yleistymistä tulisi työryhmän mielestä edistää erilaisin taloudellisin ohjauskeinoin, kuten määräaikaisilla hankintatuilla ja auto- ja ajoneuvoveron muutoksilla. Työryhmä suositteli myös joukkoliikenteen tukien lisäämistä ja halusi edistää autoilulle vaihtoehtoisia liikkumistapoja.

Lausunnolle lähtevässä tiekartassa ei käsitellä auto- ja ajoneuvoveroa, koska niitä pohtii erillinen valtiovarainministeriön työryhmä, joka kertonee esityksestään helmikuussa.

Työryhmä selvittää myös valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk) esittämää mallia, jossa polttoaineiden verotus korvattaisiin ajettuihin kilometreihin perustuvalla verolla. Veron taso määräytyisi tieverkon kunnon ja joukkoliikenteen saatavuuden mukaan.

Oikaisu 14. tammikuuta kello 18.20: Jutussa kirjoitettiin aiemmin, että selvitys liikenteen päästökaupasta tehtäisiin vihreiden vaatimuksesta. Selvitys ei ollut yksin vihreiden vaatimus, vaan sille oli hallituksessa laajempi tuki.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat