Tarvitsemme uuden Korpilampi-seminaarin kokoamaan liberaalia demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia puolustavat voimat - Politiikka | HS.fi

Tarvitsemme uuden Korpilampi-seminaarin kokoamaan liberaalia demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia puolustavat voimat

Suomella on edellytykset olla EU-maista paras liberaalia demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia vastaan kohdistuvien uhkien torjunnassa, kirjoittaa Yrjö Rautio kolumnissaan.

15.1. 7:00

Sellaistakin, mitä ei millään todeksi uskoisi, voi tapahtua. Tämä on tärkeimpiä Washingtonin viime viikon keskiviikon väkivaltaisuuksien opetuksista. Demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet eivät ole missään turvassa, ellei niitä lujasti puolusteta. Poliittinen väkivalta on mahdollista myös täällä vakaassa Pohjolassa.

Loppiaisen tapahtumien jälkeen luulisi kaikkien vihdoin ymmärtävän, kuinka vaarallinen liike oikeistopopulismi on. Se on kuitenkin turha luulo. Osa ihmisistä ei opi koskaan mitään.

Oikeistopopulismi ei tähän takaiskuun lopu, eivätkä sen tavoitteet muutu. Vihan lietsonta jatkuu, ja matka siitä poliittiseen väkivaltaan on yhtä lyhyt kuin ennenkin.

Oikeistopopulismi on kansainvälinen ilmiö. Siksi sitä vastaan on taisteltava kansainvälisesti. Erityisen tärkeä on tässä tehtävässä Euroopan unionin vastuu.

Kansainvälisen vastarinnan luominen on kuitenkin hidasta ja epävarmaa. EU:kaan ei pysty saamaan ojennukseen edes oikeusvaltioperiaatetta loukkaavia jäsenmaitaan. Ei kannatakaan jäädä odottelemaan, vaan aloittaa siitä, mitä voimme tehdä omin voimin ja heti: kansallisesti.

Suomi on selviytynyt EU-maista parhaiten koronapandemian torjunnasta. Siihen on vaikuttanut osaltaan laaja kansallinen konsensus tärkeimmistä toimista. Meillä on edellytykset olla EU-maista paras myös liberaalia demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia vastaan kohdistuvien uhkien torjunnassa.

Espoon Korpilampi-hotellissa pidettiin syyskuun 5. ja 6. päivinä vuonna 1977 pääministeri Kalevi Sorsan (sd) koolle kutsuma talouspoliittinen seminaari. Siihen osallistui puolueiden, etujärjestöjen ja elinkeinoelämän johtoa.

Kokouksen taustalla olivat talouden rakennemuutos ja epävakaa aika. Sorsan toinen hallitus, johon osallistuivat Sdp, keskusta, Rkp, Lkp ja Skdl, oli laatinut elvytysohjelman, ja sen taakse piti saada laaja yhteisymmärrys.

Yhteisymmärrys saatiinkin aikaan sulkemalla ulos yhteistyökyvyttömät ja luomalla valittujen osalta ryhmän sisäistä yhteenkuuluvuutta ja yhteistä ymmärrystä suomalaisen yhteiskunnan tilasta. Syntyi kuulu Korpilammen henki, johon yhä viitataan.

Elämme myös nyt murrosvaihetta. Tälläkin on yhteytensä taloudelliseen rakennemuutokseen, mutta ennen muuta se on vanhojen henkisten ja poliittisen rakenteiden sortumista ja uusien syntymistä. Se on ennen muuta seurausta tietoteknisestä kumouksesta ja sosiaalisen median valtakaudesta. Se on liian lähellä, jotta näkisimme kunnolla sen koko merkityksen. Sitä on ehditty tutkiakin vain vähän.

Nyt tarvittaisiin uutta Korpilammen konferenssia luomaan sisäistä yhteenkuuluvuutta ja yhteistä ymmärrystä suomalaisen yhteiskunnan henkisestä ja poliittisesta tilasta. Sen järjestäminen vaatisi johtavien poliitikkojen tahtoa. Ehkä sitä löytyykin, kunhan pahimmat koronakiireet ovat ohi.

Käytännön organisointi sopisi erinomaisesti Itsenäisyyden juhlarahastolle, Sitralle. Ehdotan sitä siksikin, että uskon sen yliasiamiehen Jyrki Kataisen (kok) jakavan aidosti ja syvästi huolen demokratian tilasta.

Konferenssin luulisi käyvän hyvin nykyisille hallituspuolueille. Ovathan hallituksessa kaiken lisäksi likimain samat poliittiset voimat kuin olivat syksyllä 1977.

Kokoomus kilpailee perussuomalaisten kanssa samoista äänestäjistä (HS 14.1.). Sen oppositiopolitiikka onkin muistuttanut pääkilpailijansa politiikkaa. On näyttänyt jopa sitä, että puolue valmistautuu jo apupuolueeksi Jussi Halla-ahon (ps) hallitukseen.

Puheenjohtaja Petteri Orpo antoi kuitenkin viikko sitten lauantaina puolueensa puheenjohtajapäivillä aihetta uskoa, että uusi Korpilampi sopisi myös sille: ”Meidän tehtävämme on maltillisuuden, faktojen ja hyvän käytöksen puolustaminen”.

Uudesta Korpilammesta ei tarvitsisi sulkea etukäteen pois mitään poliittista ryhmää. Konferenssi voisi olla avoin kaikille, jotka ovat halukkaita puolustamaan liberaalia demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia. Aina parempi, jos heitä löytyy myös perussuomalaisista.

Seminaari voisi pohtia henkisen poliittisen ja henkisen rakennemuutoksen perimmäisiä syitä. Se voisi paneutua erityisesti tietoteknisen kumouksen ja sosiaalisen median vaikutukseen.

Seminaari voisi etsiä konkreettisiakin tapoja, joilla vihaan perustuvaa politiikkaa saadaan hillityksi ja joilla sivistynyt käytös, toisten kuunteleminen ja kunnioittaminen saataisiin palautetuksi politiikkaan.

Kirjoittaja on kokenut politiikan toimittaja, joka on työskennellyt sanoma- ja aikakauslehdissä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat