Kokoomuksen sisäinen selvitys paljastaa kamppailun perus­suomalaisten kanssa: HS kysyi puolueen liberaalin ja konservatiivisen siiven edustajilta, mitä he tilanteesta ajattelevat - Politiikka | HS.fi

Kokoomuksen sisäinen selvitys paljastaa kamppailun perus­suomalaisten kanssa: HS kysyi puolueen liberaalin ja konservatiivisen siiven edustajilta, mitä he tilanteesta ajattelevat

HS uutisoi torstaina puolueen sisäisestä selvityksestä, joka kertoo, että puolueella on suuri äänestäjärajapinta perussuomalaisten kanssa. Saara-Sofia Sirénin mielestä puolueen linja on selvä, Wille Rydmanin mukaan puolueen politiikka on vieraannuttanut porvariäänestäjiä.

Saara-Sofia Sirén ja Wille Rydman edustavat kokoomuksen eri laitoja. He myös näkevät puolueen tilanteen eri tavoin.­

14.1. 20:32 | Päivitetty 14.1. 21:29

Kokoomuksen tilanne on herättänyt laajaa keskustelua sen jälkeen, kun HS uutisoi torstaina puolueen sisäisestä äänestäjäselvityksestä.

Se osoittaa, että puolueella on suuri äänestäjärajapinta perussuomalaisiin. Rajapintaa vihreisiin esiintyy merkittävästi vain Helsingissä, sekä jossain määrin joissain muissa isoissa kaupungeissa.

Puheenjohtaja Petteri Orpo kommentoi asiaa HS:lle sanomalla, että puolueen linja ei muutu, mutta ”viestiä kirkastetaan” ja ”linjaa terävöitetään”. Orpon mukaan kokoomus ei voi juosta äänestäjäselvitysten tulosten perässä, vaan sen on tehtävä puolueen omista arvoista kumpuavaa politiikkaa.

HS:n tietojen mukaan kokoomusjohto on päättänyt kevään kuntavaalien alla kirkastaa perusporvarillista, eli melko arvokonservatiivista talousoikeistolaista viestiä. Viestinnässä aiotaan painottaa esimerkiksi sellaisia aiheita kuin autoilu ja sen maksujen torjuminen, turvallisuus ja sosiaaliturvajärjestelmän väärinkäyttö.

Orpo kiistää, että tällaisia viestinnällisiä linjauksia olisi tehty.

Se, millaisia johtopäätöksiä äänestäjäselvityksestä tulisi vetää, on HS:n tietojen mukaan kuitenkin herättänyt kiistaa myös puoluejohdossa. Varapuheenjohtaja Elina Lepomäki kutsui HS:n juttua Demokraatissa ”turhaksi ja tylsäksi päivän aloitukseksi”.

Kokoomuksen tilanne jakaa voimakkaasti näkemyksiä puolueen keskeisten poliitikkojen piirissä. Orpo myönsi HS:lle torstaina, että äänestäjäselvityksen tulos on herättänyt joissain huolta siitä, onko puolueen linja muuttumassa.

Helsinkiläinen kansanedustaja Wille Rydman sanoo, että kokoomuksen tulee ottaa äänestäjäselvityksen tulokset vakavasti miettiessään politiikkansa linjaa. Rydman edustaa puolueen konservatiivista oikeistolaitaa.

Rydman toteaa, että kaikissa puolueissa on erilaisia äänestäjiä, eikä hän pidä kokoomuksen sisäistä vastakkainasettelua erityisen jyrkkänä. Äänestäjiä jakavat kysymykset myös muuttuvat ajan myötä.

Hän sanoo kuitenkin, että kokoomuksessa on jännitteitä siitä, millaiselle politiikan linjalle tulee antaa painoarvoa.

”Puolueen sisällä on reilun kymmenen viime vuoden ajan hellitty sellaista narratiivia, että olisi olemassa kovinkin laaja äänestäjäjoukko, joka arpoo korostetusti vihreiden ja kokoomuksen välillä. Tämä näkökulma on saanut paljon huomiota ja tällaisen äänestäjäryhmän tavoittamiseksi on nähty paljon vaivaa puolueen strategisissa valinnoissa.”

Rydmanin mielestä perusteet sille, että tällainen äänestäjäjoukko olisi erityisen suuri, eivät ole alun perinkään olleet kovin vahvat.

”Mutta varsinkin viimeaikainen tarkempi analyysi on osoittanut, että perusteet ovat huomattavankin heikkoja. Puolueen strategisissa valinnoissa on painotettu suhteettoman paljon sellaisen ryhmän tavoittamista, joka ei ole lukumääräisesti mitenkään järin merkittävä. Samalla on voimakkaasti vieraannutettu sellaista kokoomuksen omaa porvarillista, niin sanottua kanta-asiakaskuntaa.”

Turkulainen Saara-Sofia Sirén näkee puolueen tilanteen hyvin eri lailla. Sirén kuuluu kokoomuksen arvoliberaaliin siipeen.

Sirénin mukaan kokoomuksen linjassa ei ole mitään epäselvää.

”Olemme tosi hyvässä tilanteessa sen suhteen, että meillä on tuore, viime syksynä hyväksytty tavoiteohjelma. Se määrittää politiikkamme sisältöjä ja myös viestintää.”

Orpon kommenttia linjan kirkastamisesta Sirén tulkitsee niin, että sitä on kirkastettava suhteessa puolueen tavoiteohjelmaan.

”Meille itsellemme on selvää, mikä se linja on. Sitä on kirkastettava vielä ulospäin.”

Sirén sanoo, että kokoomukseen on aina mahtunut erilaisesti ajattelevia ihmisiä, ja puolue on silti menestynyt.

”Tämä on ollut kokoomukselle vallitseva tila niin kauan kuin puolue on ollut olemassa. Kokoomus nimensä mukaisesti kokoaa eri tavoin ajattelevia ihmisiä yhteen, edistämään yhteisiä tavoitteita”, Sirén kertoo.

”Olemme onnistuneet sovittamaan nämä eri näkemykset yhteen, koska meillä on puolueena yhteiset linjaukset eri teemoista. Kokoomus on se puolue, joka pystyy tässä tilanteessa tarjoamaan realistisia ratkaisuehdotuksia ja vaihtoehdon nykyiselle hallitukselle.”

Sirén ei ymmärrä, miten niin sanotuista äänestäjärajapinnoista voidaan viedä keskustelu puolueen linjaan.

”Jos haluaa tietää mitä mieltä kokoomus on asioista, niin vastaukset ovat olemassa, enkä koe että niistä on puolueen sisällä myöskään erimielisyyttä.”

Sirén ei pidä keskustelua äänestäjärajapinnoista muutenkaan kovin relevanttina. Niissä on aina kysyen lyhyen tähtäimen asioista. Tilanteet muuttuvat ja peilaavat sen hetkistä tilannetta.

”Ainoa tapa, jolla voimme tehdä kestävää politiikkaa, on katsoa pidemmälle ja toimia siltä pohjalta, mikä meistä on kokoomuslaisuutta. Eihän mikään puolue ei voi rakentaa omaa olemassaoloaan siihen, että se peilaa itseään suhteessa muihin. Tällainen lyhyen tähtäimen voittojen tavoittelu ei lisää uskottavuutta.”

Wille Rydmanin mukaan on sinänsä totta, että puolueen linjaa on kehitettävä pitkäjänteisesti eikä yksittäisten kyselyjen pohjalta. Toisaalta hän huomauttaa, että puolueen linjalle on löydyttävä myös kysyntää sen potentiaalisten äänestäjien joukossa, muutoin nämä suuntaavat toisaalle.

Rydman sanoo, että kaupungistuminen ei ole toistaiseksi johtanut kokoomuksen kannalta merkittävään vihreään äänestäjärajapintaan missään muualla kuin Helsingissä. Hänen mielestään ei ole perusteita olettaa, että tämä muuttuisi tulevaisuudessa.

”Eivät kokoomuksen kaltaiset puolueet ole vihreiden kanssa kilpasilla muuallakaan Euroopassa. Sinivihreän politiikan korostamisessa on ollut taustalla ideologinen halu vaikuttaa siihen, millainen kokoomuksen linja on. Eikä siinä ole sinänsä mitään vikaa, mutta mikään todennettavissa oleva seikka ei viittaa siihen, että tämä linja olisi puolueelle menestysresepti.”

Torstaina entinen kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri Alexander Stubb twiittasi, että vuodet 2007–2019 olivat ”sinivihreän linjan menestystarinaa”.

Rydmanin mielestä tämä ei pidä paikkaansa.

”Kannattaa muistaa, että vuonna 2007 Sauli Niinistö oli itse ehdolla ja keräsi kaikkien aikojen äänimäärän. Koko puolue yhdistettiin häneen ja hänen imagoonsa tukeuduttiin kaikkialla. Sen jälkeen niissä vaaleissa, joissa Niinistö ei ole ollut vetoapuna, on mennyt heikommin.”

Rydman sanoo, että Helsingissä kokoomus voitti viime kuntavaalit nimenomaan erottautumalla vihreistä esimerkiksi suurmoskeija-kysymyksessä, sekä siksi, että pormestariksi nousseen Jan Vapaavuoren henkilökohtainen brändi oli niin merkittävä.

Rydmanin mukaan katsaus kokoomuksen valtuustoryhmän kokoonpanoon ei anna viitteitä siitä, että edes Helsingissä erityisen sinivihreä linja toisi vaalimenestystä kokoomuksen listoilla.

Sirén taas katsoo, että tieto äänestäjäkäyttäytymisestä ei edes tue sitä ajatusta, että kokoomuksen kannattaisi kilpailla äänestäjistä perussuomalaisten kanssa.

Hän huomauttaa, että kaupungistuminen kiihtyy, äänestäjämäärät kaupungeissa kasvavat ja kaupunkien merkitys vaalivoiton kannalta lisääntyy.

Samalla perussuomalaisten äänestäjämäärät kaupungeissa ovat pienentyneet, Sirén sanoo.

”Me olemme tulevaisuuspuolue, ja meidän pitää ajatella sitä, missä tulevaisuutta rakennetaan. Eli mikä on se pidemmän tähtäimen tavoite ja suunta, joka meillä on.”

Rydmanin mielestä puolueen puheenjohtaja Orpo pyrkii parhaansa mukaan tasapainoilemaan puolueen erilaisten virtausten välillä.

Kokoomuksella oli pitkään hallitseva asema puoluekentän talousoikeistolaisella laidalla. Tilanne alkoi muuttua vuonna 2017, kun perussuomalaiset hajosi ja Jussi Halla-ahosta tuli puheenjohtaja.

Timo Soinin johtama perussuomalaiset oli profiloitunut pienen ihmisen asialla olevana, vennamolaiset juuret omaavana liikkeenä. Halla-ahon myötä puolueen talouslinja oikeistolaistui kertaheitolla. Kokoomus sai talouspolitiikan oikealle laidalle kilpailijan.

”Se on ilman muuta kiihdyttänyt kokoomuksen haasteita", Rydman sanoo.

Sirénin mukaan tuoreen äänestäjäselvityksen tulos on herättänyt huolta juuri sen suhteen, että ”puolue ei lähde juoksemaan tällaisten perässä vaan pysyy niissä linjauksissa, joita sillä on”.

”Miksi lähtisimme muuttamaan linjaamme? Se olisi erittäin lyhytnäköistä”, Sirén sanoo.

”Me pohjaamme linjamme meille tärkeisiin arvoihin ja meidän tuoreeseen, hyvään tavoiteohjelmaamme.”

Entä jos kokoomus pyrkiikin puhuttelemaan kannattajia kyselyjen osoittaman suunnan perusteella?

Sirén sanoo uskovansa, että silloin kokoomus menettää äänestäjiä.

”Ei päätöksiä voi tehdä näihin pohjautuen. Ne tulee tehdä siltä pohjalta, joka meidän mielestämme on kokoomuslaista politiikkaa, joka meistä on oikein ja jota me tavoittelemme pitkällä tähtäimellä. Siksi politiikassa ylipäätään ollaan mukana.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat