Hallitus listasi keinot liikenteen päästöjen vähentämiseksi – ”Meillä on kunnianhimoa päästövähennysten suhteen, mutta ei minkäänlaista himoa verotuksen suhteen” - Politiikka | HS.fi

Hallitus listasi keinot liikenteen päästöjen vähentämiseksi – ”Meillä on kunnianhimoa päästövähennysten suhteen, mutta ei minkäänlaista himoa verotuksen suhteen”

Liikenne- ja viestintäministeriö lähetti fossiilittoman liikenteen tiekartan lausunnoille. Tiekartassa esitellään keinoja, joiden avulla on määrä puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.

15.1. 10:02 | Päivitetty 15.1. 10:50

Liikenne- ja viestintäministeriö esitteli perjantaina keinoja, joiden avulla hallitus tähtää liikenteen päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä.

Kyse on niin sanotusta fossiilittoman liikenteen tiekartasta, joka nyt lähetettiin lausuntokierrokselle.

Tiekartta on kolmivaiheinen. Vaikeimpana pidetyt päätökset mahdollisista polttoaineiden hintoihin kajoavista keinoista otettaisiin pöydälle vasta kolmannessa vaiheessa eli syksyllä, kuten HS kertoi jo torstaina.

Ensimmäisessä vaiheessa, eli alkuvuodesta, tehtäisiin päätöksiä 19 eri toimenpiteestä, joiden vaikutuksista päästöihin on jo riittävästi tietoa.

Toisessa vaiheessa arvioitaisiin keinoja, joiden vaikutuksista päästöihin tarvitaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa.

Jos näiden kahden vaiheen toimet ja EU-tason päätökset eivät yhteensä riittäisi puolittamaan päästöjä vuoteen 2030 mennessä, tehtäisiin kolmannessa vaiheessa, eli syksyllä, uusia päätöksiä.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan hallitus jatkaa tätä varten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua.

”Kun meillä on tietoa, missä ajassa EU-toimet etenevät, voimme arvioida ja päättää, millaisia kansallisia lisätoimia tarvitaan”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) sanoi perjantaina Autoalan tiedotuskeskuksen tilaisuudessa.

”Päätöksiä ei lykätä syksyyn vaan ainoastaan mitoitus niille toimille, jotka jo nyt välittömästi käynnistyvät”, Harakka sanoi.

Harakan mukaan on ollut selvää, ettei yksittäistä keinoa päästövähennyksiin ole, vaan tarvitaan valtava kirjo pieniä konsteja.

”Jää nähtäväksi, mihin asti hyvät yhteiset ideamme kantavat tavoitteeseen nähden. Syksyllä meille jää enää pohdittavaksi se, onko meidän mitoitettava päästökauppajärjestelmään jotain, toivottavasti mahdollisimman vähän”, Harakka sanoi.

”Meillä on kunnianhimoa päästövähennysten suhteen, mutta ei minkäänlaista himoa verotuksen suhteen.”

Ensimmäisessä vaiheessa, eli alkuvuodesta tehtävissä päätöksissä, olisi mukana muun muassa erilaisia kannustimia fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi ja ajoneuvokannan uusiutumiseksi sekä infrastruktuurin rakentamista.

Toimiin lukeutuisi muun muassa biokaasun ja sähköpolttoaineiden sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen ja biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostaminen 34 prosenttiin. Hankintatukea tulisi täyssähköautoille, pakettiautoille ja raskaalle kalustolle. Etanoli- ja kaasuautoille halutaan puolestaan konversiotukea. Latausinfratukea on määrä antaa esimerkiksi julkisille lataus- ja tankkausasemille ja taloyhtiöille ja työpaikoille.

Listan kaikista kaavailluista toimista voi lukea täältä. Arviona on, että toimet vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä 0,6 megatonnia.

Toisessa tiekartan vaiheessa olisi tarkoitus arvioida esimerkiksi etätyön ja liikenteen uusien palvelujen vaikutuksia liikennepäästöihin. Vaikutusarvioiden on määrä valmistua viimeistään syksyllä 2021.

Harakan mukaan akateemiset tutkijat tekivät jo vaikutusarvioita, mutta niitä on syytä täydentää, koska tiekarttatyön käynnistyessä 2019 ei vielä aavistettu, millaisia mullistuksia on edessä koronaviruksen takia.

”Yksi potentiaaleista on etätyö, ja arvioimme, millaisia mahdollisuuksia etätyöllä on vähentää päästöjä. Paluuta paikkaan sidottuun työkulttuuriin ei todennäköisesti ole”, Harakka sanoi.

Lisäksi selvitettäisiin, onko ensimmäisessä vaiheessa päätettyä biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta mahdollista nostaa entisestään 34 prosentista ja onko kestävästi tuotettuja raaka-aineita riittävästi saatavilla.

Kolmas vaihe syksyllä 2021 olisi, kuten edellä kerrottua, ehdollinen. Eli toimia tehdään vain tarvittaessa.

Tätä varten jatketaan sekä kansallisen päästökaupan että ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua.

”Lisätoimien arvioinnissa otetaan huomioon, miten Suomen hiilineutraaliustavoite etenee muilla sektoreilla ja muilla toimenpiteillä. Kaikissa päästövähennyksissä täytyy huomioida kustannustehokkuus, vaikutukset kilpailukykyyn ja vaikutukset alueelliseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen”, Harakka sanoi.

Harakan mukaan hallitus tekee selvityksen, miten polttoaineen hinnoittelu vaikuttaa eri toimialojen kustannuksiin.

Erityisesti keskusta ja vihreät ovat olleet erimielisiä siitä, voidaanko päästövähennyksiä hakea myös keinoilla, jotka kajoavat polttoaineiden hintaan.

Keskustasta viestittiin heti perjantaina, että puolue on tyytyväinen siihen, ettei keinovalikoimassa ole mainittuna polttoaineveron korottamista.

”Keskusta ei hyväksy uusia polttoaineveron korotuksia tällä vaalikaudella. Hallitusohjelman mukaiset korotukset on tehty eikä uusia tule”, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kirjoitti tiedotteessa.

Keinovalikoimassa selvitettävä veroratkaisu, eli ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromalli, mahdollistaisi Kurvisen mukaan esimerkiksi maaseudun pikkuteillä ja ammattiliikenteessä kevyemmän verotuksen.

Vihreiden puheenjohtaja ja sisäministeri Maria Ohisalo ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) puolestaan iloitsivat viestipalvelu Twitterissä siitä, että kotimainen päästökauppamalli menee edelleen valmisteluun.

Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen päästöistä.

Hallituksen tavoitteena on vähintään puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Vuoteen 2045 mennessä liikenne tulee muuttaa nollapäästöiseksi.

Vuonna 2005 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat liikenne- ja viestintäministeriön mukaan yhteensä noin 12,5 miljoonaa tonnia eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 miljoonaa tonnia.

Tiekartan lausuntokierros jatkuu 19. helmikuuta saakka.

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös keväällä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat