Oikeusministeri Henriksson on suojelupoliisin kanssa eri mieltä siitä, että vireillä olevat muutokset terrorismilakeihin ovat riittämättömiä - Politiikka | HS.fi

Oikeusministeri Henriksson on suojelupoliisin kanssa eri mieltä siitä, että vireillä olevat muutokset terrorismilakeihin ovat riittämättömiä

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson uskoo, että terrorismitapaukset tulevat tutkituksi.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) sanoo, että Suomen terrorismilainsäädäntö on kattavaa.­

16.1. 2:00 | Päivitetty 16.1. 13:23

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) arvioi, että Suomen terrorismilainsäädäntö saadaan ainakin toistaiseksi ajan tasalle sen jälkeen, kun nyt valmistelussa olevat lainsäädäntömuutokset saadaan tehtyä.

”En tiedä, mitkä olisivat ne asiat, joita vielä tämän lisäksi voisi tehdä. Mutta yhteiskunta on sellainen, että aina tapahtuu, ja lisätoimia ei voi koskaan sulkea pois. Uskon, että lainsäädäntö on niin hyvä kuin siitä voidaan tässä tilanteessa tehdä”, Henriksson sanoo.

Suojelupoliisin (Supo) päällikkö Antti Pelttari oli HS:n haastattelussa eri linjoilla. Hän kiitteli oikeusministeriön työtä ja esitettyjä kiristyksiä, mutta piti niitä vielä riittämättöminä.

Lue lisää: Mies sai aseellista koulutusta Isisin riveissä, silti rikostutkinta päätettiin – Mistä terrorismitutkintojen vähäisyys Suomessa johtuu?

”Olen tästä näkemyksestä hieman yllättynyt”, oikeusministeri Henriksson sanoo.

”Terrorismirikoslainsäädännön ajantasaisuus oli viime vuonna tarkasteltavana oikeusministeriön asettamassa työryhmässä, joka luovutti mietintönsä kesäkuussa. Työryhmässä oli mukana myös suojelupoliisin edustaja ja työryhmä arvioi yksimielisessä mietinnössään, että Suomen rikoslainsäädäntö on yleisesti ottaen kattavaa, myös suhteessa keskeisten ja lukuisten vertailuvaltioiden lainsäädäntöihin.”

Työryhmä esitti, että terroristiryhmän toimintaan osallistumisen rangaistavuutta laajennetaan ja että uutena rikoksena säädetään terrorismirikoksiin liittyvä julkinen kehottaminen.

”Viime vaalikaudellahan silloinen hallitus ei nähnyt tarvetta muuttaa lainsäädäntöä tältä osin”, Henriksson sanoo.

Pelttari arvioi haastattelussa myös, että esitutkintakynnys on Suomessa hyvin korkealla. Toisin sanoen rikostutkintoja terrorismirikoksista ei ole aloitettu, vaikka siihen olisi ollut perusteita. Suomessa ei ole avattu viime vuosina juuri lainkaan esitutkintoja terrorismirikoksista.

Valtakunnansyyttäjäntoimiston mukaan riittäviä perusteita tutkintojen aloittamiseksi ei ole ollut käsillä. Myös oikeusministeri Henriksson uskoo, että tapaukset tutkitaan, jos siihen on perusteita.

”Käsitykseni on, että kaikissa niissä tapauksissa, joissa on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen tai sen olevan valmisteilla, poliisi varmasti yrittää puuttua. Ehkä se, ettei tutkintoja ole avattu, kertoo sitten siitä, ettei tällaisia terrorismitapauksia ole Suomessa ollut niin paljon”, Henriksson sanoo.

”Olen siinä käsityksessä, että terrorismirikosten esitutkintakynnys on aivan sama kuin muissakin rikoksissa. Eikä tämän ’kynnyksen’ alentamiselle jossakin rikostyypissä ole tietääkseni esitetty mitään erityisiä perusteita.”

Hän ei myöskään usko, että tilanne välttämättä kertoo lainsäädännön puutteellisuudesta.

”Yleensä on niin, ettei se vika lainsäädännössä ole. Lainsäädäntöhän on sitä varten, että jos jotain tapahtuu, niin tiedetään mitä sovelletaan, mistä rangaistaan ja niin edelleen.”

Suomen rikoslainsäädäntö lähtee siitä, että viranomaisten on kyettävä osoittamaan konkreettinen rikos, jota epäilty valmistelee tai jonka tekemiseen hän osallistuu.

Näin esimerkiksi pelkästään se, että joku osallistuu terroristijärjestön aseelliseen koulutukseen ulkomailla, ei vielä riitä. Viranomaisten on myös kyettävä osoittamaan, mitä konkreettista rikosta osallistuja valmistelee.

Käytännössä tällainen näyttökynnys voi olla mahdotonta Suomen viranomaisille.

Pitäisikö kynnystä alentaa?

Näin on tehty terrorismin rahoittamisen kohdalla. Viranomaisten ei enää tarvitse näyttää, menevätkö terroristiryhmälle lahjoitetut rahat konkreettisesti aseisiin, pommeihin tai muuhun terroristista toimintaa edistävään. Riittää, että voidaan osoittaa lahjoitus. Uusi laveampi rikosnimike säädettiin sen jälkeen, kun terroristijärjestö al-Shabaabin rahoittamista koskeva tapaus kaatui oikeudessa. Poliisi ja syyttäjä pystyivät kyllä näyttämään, että syytetyt olivat lahjoittaneet rahaa al-Shabaabille, mutta eivät sitä, mihin raha tarkalleen meni.

Henriksson sanoo uskovansa, että oikeusministeriön viime vuonna tapahtuneessa arvioinnissa on tunnistettu keskeiset lainsäädännön puutteet ja esitetty niihin ratkaisuja.

”Lainsäädäntömme todettiin olevan laajaa ja kattavaa myös verrokkimaihin nähden. Luotan lainvalmistelijoihin ja asiantuntijoihin. Se on sitten eri asia, että saatamme tarvita lain selkeyden näkökulmasta kokonaisuudistuksen, koska laki on aikamoinen tilkkutäkki. Mutta juuri nyt on tärkeää, että tukitaan aukot, joita lainsäädännössä vielä nähdään. Ei näitä paljon ollut.”

Yksi rikos, joka pian tuodaan lakiin, on terroristiryhmän toimintaan osallistuminen. Jo nyt tietyt toiminnan edistämistä koskevat toimet on kriminalisoitu. Jatkossa rangaistavaa olisi myös osallistuminen, mutta se vaatii rikollisen toiminnan kannalta olennaisen tehtävän hoitamista. On tulkintaa, mitä olennainen tehtävä tarkoittaa.

Oikeusministeriön muistiossa ideologinen koulutus on mainittu yhtenä esimerkkinä.

Esimerkiksi terroristijärjestö Isisin imaamina toimiminen ei vielä itsessään ilman lisätietoja ole jatkossakaan rikollista.

Henriksson sanoo, että oikeusministeriön työryhmän mietinnön perusteella pelkästä henkilön muodollisesta asemasta ei voi vielä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

”Mietinnössä kuitenkin todetaan, että ratkaisevaa olisi joka tapauksessa se, miten henkilö tosiasiallisesti toimii terroristijärjestön terroristisen rikollisen tavoitteen toteuttamiseksi. Uskonnonvapaus ja sananvapaus suojaavat puhtaasti uskonnollisen valistuksen välittämistä, mutta esimerkiksi terroritekojen tai niissä tekijöinä kuolleiden ’marttyyrien’ julkinen ihannointi ja tähän toimintaan rohkaiseminen olisikin sitten rangaistavaa ryhmän toimintaan osallistumista.”

Kysymys ei ole teoreettinen.

Supon päällikkö Pelttari viittasi HS:n haastattelussa tapaukseen, jossa Suomessa aikaa viettänyt henkilö oli matkustanut toiseen maahan ja saanut siellä terrorismirikostuomion.

Pelttari ei yksilöinyt tapausta, mutta kuvaus sopii tapaukseen, jossa Isisin imaamina toiminut henkilö matkusti Suomesta Tanskaan ja sai siellä lopulta vuosien vankeustuomion imaamina toimimisesta.

Esillä on ollut myös kysymys terroristijärjestön jäsenyyden kriminalisoimisesta.

Henriksson huomauttaa, että missään verrokkimaassa ei ole kriminalisoitu jäsenyyttä sellaisenaan, vaan käytännössä rikos edellyttää aina jonkinlaisen aktiivisen toiminnan osoittamista.

”Mutta varmasti on niin, että juuri tämä osallistumista koskeva osio on sellainen, jota tulee jatkovalmistelussa tarkasti pohtia. Valmistelutekstit on kirjoitettava niin tarkasti, että lainsäätäjän tahtotila siitä, millainen toiminta halutaan kriminalisoida, ilmenee selkeästi. Tämä on laillisuusperiaatteen kannalta tärkeää, koska itse tämä termi ’osallistuminen’ on epäselvä.”

Laillisuusperiaate tarkoittaa sitä, että jokaisen on tiedettävä, millainen toiminta on rikollista.

Terrorismilakeja kiristetään

Terrorismirikoksia koskevan lainsäädännön kiristys nousi voimalla keskusteluun noin vuosi sitten. Tuolloin pinnalla oli Syyrian al-Holin leirillä olevien suomalaisten naisten mahdollinen saapuminen Suomeen. Muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoi lakeihin kiristyksiä.

Oikeusministeriössä käynnistettiin selvitystyö. Sittemmin eduskuntaan on viety yksi lakiesitys ja muutama muu on määrä saada valmiiksi keväällä.

Hallitus kiristää lainsäädäntöä tekemällä muun muassa terroristin rahoittamisesta, terroristiseen toimintaan osallistumisesta olennaista tehtävää hoitamalla sekä terrorismirikoksiin liittyvästä julkisesta kehottamisesta rikollista.

Tavoite on, että kaikki laki­esitykset voidaan viedä eduskuntaan viimeistään maalishuhtikuussa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat