Valtion menot paisuvat ennätyksellisen suuriksi, eikä syy ole vain epidemian hoito – HS:n budjettipuu näyttää, mihin rahamme menevät - Politiikka | HS.fi

Valtion menot paisuvat ennätyksellisen suuriksi, eikä syy ole vain epidemian hoito – HS:n budjettipuu näyttää, mihin rahamme menevät

Perinteinen budjettipuu esittelee tämän vuoden tulo- ja menoarvion. HS koosti myös suurimpia tuloissa ja menoissa tapahtuneita muutoksia. Koronaviruksen vaikutusten lisäksi budjetissa näkyvät nyt esimerkiksi hävittäjähankinnat.

HS:n koostamat grafiikat näyttävät, mistä valtio saa tulonsa ja mihin se käyttää rahansa.­

18.1. 2:00 | Päivitetty 18.1. 6:34

Suomen valtio käyttää tämän vuoden budjetissa rahaa 65,2 miljardia euroa. Se on selvästi enemmän kuin yhdenkään aiemman vuoden talousarviossa.

Kun Antti Rinteen (sd) hallitus budjetoi viime vuoden määrärahoiksi 57,7 miljardia euroa, oppositio arvosteli hallitusta toistuvasti leväperäisestä rahankäytöstä. Sanna Marinin (sd) hallituksen ensimmäisen vuoden aikana maailmanlaajuinen koronaviruspandemia muutti kuitenkin suhtautumisen julkisen velan ottamiseen niin Suomessa kuin muuallakin.

Viime vuoden aikana tehdyt lukuisat lisäbudjetit epidemian hoitamiseksi sekä yritysten ja ihmisten tukemiseksi nostivat lopulliset määrärahat 68,7 miljardiin euroon. Se on otettava huomioon myös HS:n tämänvuotista budjettigrafiikkaa tarkastellessa: suluissa olevat prosenttiluvut kuvaavat muutosta vuoden 2020 alkuperäiseen budjettiin eivätkä lisätalousarviot sisältäviin lukuihin, jotka erosivat pandemian vuoksi huomattavasti alkuperäisestä budjetista.

Muutokset viime vuoden alkuperäiseen budjettiin antavatkin hyvän kuvan siitä, mihin kaikkeen rahaa menee nyt enemmän kuin ennen pandemian alkamista. Kyse on nimenomaan valtion menoista, eli mukana eivät ole kaikki julkiset menot, kuten kuntien menot.

Miljardien eurojen lisäykset eri pääluokkiin ovat poikkeuksellisia – eikä menojen reipas kasvu johdu vain koronatilanteen hoidosta. Menoja kasvattavat tuntuvasti myös ennen kaikkea hävittäjähankinnat.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen. Grafiikka näyttää valtion tulo- ja menoarvion vuodelle 2021.

Seuraavassa käydään läpi muutamia suurimpia tulo- ja menoerissä tapahtuneita muutoksia. Lukuja verrataan vuoden 2020 alkuperäiseen budjettiin. Luvut on pyöristetty lähimpään sataan miljoonaan euroon.

Tulot

Ansio- ja pääomatuloverot: -1,0 miljardia

Pandemia on iskenyt taloudelliseen toimeliaisuuteen, ja siksi valtion saamat ansio- ja pääomatuloverot vähenevät.

Vaikka muutos on iso, varsinaisesta romahduksesta ei ole kyse: tämän vuoden ansio- ja pääomatuloverokertymäksi on budjetoitu 9,7 miljardia euroa eli miljardi euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Yhteisövero: -1,2 miljardia

Yritysten ja muiden yhteisöjen tuloksista maksetut yhteisöverot vähenevät noin neljänneksellä viime vuoden budjetista. Se ei johdu pelkästään yritysten tulosten heikkenemisestä.

Valtio nimittäin päätti auttaa kuntia ohjaamalla tavallista suuremman osan yhteisöverotuotosta kunnille. Tämä selittää noin puolet yhteisöverokertymän pienenemisestä.

Velanotto: +9,5 miljardia

Valtio joutuu rahoittamaan lähes viidenneksen tämän vuoden budjettimenoistaan velanotolla. Lisävelkaa otetaan budjetissa 11,7 miljardia euroa eli lähes kymmenen miljardia euroa enemmän kuin viime vuoden budjetissa.

Tämän vuosituhannen puolella suurempi osa menoista on rahoitettu velalla vain vuoden 2010 budjetissa, joka tehtiin keskellä finanssikriisiä. Lisäbudjettien jälkeen lopullinen velanotto on voinut kuitenkin poiketa merkittävästi alkuperäisestä budjetista, kuten viime vuonna kävi.

Velkamäärän rivakasta kasvusta huolimatta valtionvelan korkomenot jatkavat pienenemistään. Syynä on alhainen korkotaso.

Verotulot ovat runsaat kaksi miljardia euroa pienemmät kuin viime vuoden budjetissa, mutta selvästi suurin osa velanoton kasvusta johtuu menojen paisumisesta.

Menot

Koronavirustilanteen terveysturvallisuus: +1,7 miljardia

Suoraan koronavirustilanteen hoitoon on valtiovarainministeriön (VM) mukaan budjetoitu noin 1,7 miljardia euroa. Niistä 1,4 miljardia euroa menee Suomen hybridistrategian edellyttämiin testaukseen ja jäljittämiseen.

Tämän lisäksi sairaanhoitopiireille ja kunnille koronavirustilanteesta aiheutuviin välittömiin muihin kustannuksiin on varattu 0,2 miljardin euron avustukset.

Lisäksi budjettiin on VM:n mukaan tehty lähes kahden miljardin euron edestä määrärahalisäyksiä, jotka liittyvät epäsuorasti pandemiaan. Nämä menolisäykset koostuvat esimerkiksi viime vuonna tehdyistä elvytyspäätöksistä, kuntien tukemisesta ja lentokenttäyhtiö Finavian pääomittamisesta.

Työttömyys-, asumis- ja toimeentulotuet: +0,8 miljardia

Edellä kuvattujen menolisäysten lisäksi pandemia tuo valtiolle lisämenoja ”automaattisesti” eli ilman erillisiä päätöksiä.

Esimerkiksi tästä voi nostaa sen, että työttömyysturvaan, yleiseen asumistukeen ja perustoimeentulotukeen arvioidaan tämän vuoden budjetissa menevän yhteensä 0,8 miljardia euroa enemmän kuin viime vuoden budjetissa. Suurin osa kasvusta kohdistuu työttömyysturvan menoihin.

Keskeinen syy on työllisyyden heikkeneminen, joka lisää sosiaalietuuksien tarvetta.

Hävittäjähankinnat: +1,5 miljardia euroa

Tämän vuoden budjetissa on myös pandemiaan liittymätön poikkeuksellisen suuri uusi menoerä.

Budjettiin on ensi kertaa varattu rahaa uusien hävittäjien hankintaan. Suomi on linjannut käyttävänsä nykyisen Hornet-kaluston korvaamiseen enintään 10 miljardia euroa, ja hankintamenot on määrä jaksottaa kahdelletoista vuodelle.

Tämän vuoden budjetissa on varattu 900 miljoonan euron rahoitus tilausvaltuuteen ja vajaat 600 miljoonaa euroa tilausvaltuuden ulkopuolista rahoitusta. Jälkimmäisestä huomattava osa käytetään puolustusministeriön mukaan kotimaassa tapahtuvaan infrastruktuurin rakentamiseen.

Hallituksen on määrä tehdä tänä vuonna päätös noin 64 hävittäjän hankkimisesta. Lopullinen lukumäärä ei ole vielä tiedossa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat