Oppositiopuolue perussuomalaiset on kiilannut pääministeripuolue Sdp:n ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi, käy ilmi tuoreesta HS-gallupista.
Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, perussuomalaisia äänestäisi kyselyn mukaan 21 prosenttia äänestäjistä. Puolueen kannatus kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä edelliseen HS-gallupiin verrattuna.
Sdp on kuitenkin edelleen aivan perussuomalaisten kannoilla 20,8 prosentin kannatuksella. Sen kannatus heikkeni 0,6 prosenttiyksikköä edelliseen mittaukseen verrattuna.
Kolmanneksi suosituin puolue tammikuun kyselyssä on oppositiopuolue kokoomus, jonka kannatus säilyi ennallaan 16,2 prosentissa.
Neljättä paikkaa pitää hallituspuolue keskusta, jonka kannatus puolestaan heikkeni 0,6 prosenttiyksikköä ja on nyt 10,8 prosenttia.
Suurin yksittäinen muutos kyselyssä tuli hallituspuolue vihreiden kannatukseen, joka koheni 0,7 prosenttiyksikköä edellisen mittauksen selvän laskun jälkeen. Vihreät on edelleen viidenneksi suosituin puolue, nyt 10,6 prosentin kannatuksella.
Vihreiden ja keskustan kannatuksessa on siis vain hyvin pieni ero.
Kaikki mittauksen muutokset ovat pieniä ja tutkimuksen virhemarginaaliin mahtuvia.
7,7 prosenttia antaisi äänensä hallituspuolue vasemmistoliitolle ja 4,3 prosenttia hallituspuolue Rkp:lle. Oppositiopuolue kristillisdemokraatit saisi 3,7 prosentin äänisaaliin, oppositiopuolue Liike Nyt 2,4 prosenttia äänistä ja ryhmään muut kuuluvat yhteensä 2,5 prosenttia.
HS-gallupin tutkimusaineisto kerättiin joulukuun 21. päivän ja tammikuun 15. päivän välillä.
Mittausajankohtana kiivain keskustelu ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) al-Holin leiriin liittyvien virkatoimien ruotimisesta perustuslakivaliokunnassa oli päättynyt, mikä saattaa nyt näkyä vihreiden kannatuksen palautumisena.
”Aika usein on niin, että se, mikä nopeasti menee ylös tai alas, saattaa tulla nopeasti toiseenkin suuntaan”, sanoo kyselyn tehneen tutkimuslaitos Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela vihreisiin viitaten.
Sdp:n kannatuksen hienoinen lasku tässä kuussa voi osittain selittyä vihreiden palautumisella, vaikka muutoksia ei voikaan pitää suoraan toisensa vastaliikkeinä, hän arvioi.
”Vihreiden laskusta osa hyödytti Sdp:tä viime kuussa, mutta nyt kun tilanne on ruvennut normalisoitumaan vihreällä puolella, niin se heijastuu Sdp:n kannatukseen. Siinä ei ole sen dramaattisempaa.”
Perussuomalaisten kannatuksen nousu oli tuoreessa mittauksessa verraten pientä. Suurempi kannatuksen kasvu nähtiin jo ennen joulua. Viime kesästä puolueen kannatus on vahvistunut HS-gallupissa runsaat kolme prosenttiyksikköä.
Nurmelan mukaan perussuomalaisiin tulee nyt uusia kannattajia niiden riveistä, jotka eivät välttämättä käy äänestämässä säännöllisesti.
Lisäksi puolueella on kohtaamispintaa sekä kokoomuksen että keskustan perinteiseen äänestäjäkuntaan, mikä hyödyttää sitä.
”Paljon on puhuttu siitä, että perussuomalaiset ovat kannanotoissaan siirtyneet enemmän oikeiston suuntaan kuin mitä he ovat olleet”, Nurmela sanoo.
”Voisi ajatella, että silloin sekä keskustalaisilla että kokoomuslaisilla on syystä tai toisesta omaan puolueeseensa tyytymättömiä ihmisiä, jotka kokevat perussuomalaiset sekä arvokonservatismin että heitä miellyttävien taloutta koskevien kannanottojen vuoksi aiempaa houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi”, hän jatkaa.
Niiden osuus, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät nyt eduskuntavaaleissa tai sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä, oli tämän kuun HS-gallupissa 30 prosenttia.
Epätietoisten tämänhetkinen osuus on lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa.
Eniten puoluekannastaan erittäin varmoja kannattajia oli kyselyn mukaan perussuomalaisissa, 53 prosenttia.
Suhteellisesti ottaen vähiten omasta puoluekannastaan erittäin varmoja kannattajia oli puolestaan vihreillä, 27 prosenttia. Muut puolueet sijoittuivat tälle välillä.
Sanna Marinin (sd) hallituksen muodostavat puolueet nauttivat nyt 54,2 prosentin luottamusta. Kuukausi sitten vastaava luku oli 54,7 prosenttia.
Näin kannatusmittaus tehtiin
■ Kantar TNS selvitti HS:n toimeksiannosta puolueiden eduskuntavaalikannatusta.
■ Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluilla 21.12.–15.1.2021.
■ Tutkimusta varten haasteltiin kaikkiaan 2 610 henkilöä.
■ Haastatelluilta kysyttiin, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.
■ Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.
