Selvitys: Hallitus ei ollut riittävästi varautunut korona­kriisiin, mutta kansalais­viestintä onnistui - Politiikka | HS.fi

Selvitys: Hallitus ei ollut riittävästi varautunut korona­kriisiin, mutta kansalais­viestintä onnistui

Kritiikistä huolimatta sekä päättäjät että virkamiehet pitivät valtioneuvoston kriisijohtamisen toimia ja lopputulosta keväällä 2020 pääosin onnistuneina, kunhan ne pääsivät käyntiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön STM:n osastopäällikkö Satu Koskela (vas.), STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen STM:n ja THL:n yhteisessä koronatilanteen tiedotustilaisuudessa tammikuussa Helsingissä.­

22.1. 2:00 | Päivitetty 22.1. 6:14

Koronaviruspandemian kaltaiseen kriisiin ei ollut Suomessa varauduttu hyvin. Aikaisemmista harjoituksista saadut opit olivat vain rajoitetusti sovellettavissa uudenlaisessa kriisissä. Tulevaisuuden kannalta onkin tärkeää tunnistaa erilaisia – myös kyber- ja ympäristöä koskevia – kriisejä ja varautua niihin mahdollisimman kattavasti.

Näin todetaan tuoreessa selvityksessä valtioneuvoston covid-19-kriisijohtamisen ja valmiuslain käyttöönoton kokemuksista. Selvityksen teki valtioneuvoston kanslian tilauksesta konsulttiyhtiö Deloitte.

Kokemuksia kartoitettiin tammikuun 2020 alusta kesäkuun loppuun saakka. Laadullinen selvitys toteutettiin henkilöhaastattelujen pohjalta.

Haastateltuja oli yhteensä 47, joista 22 poliittisia päättäjiä ja 25 virkamiehiä. He edustavat lähinnä valtion keskushallintoa, ei aluehallintoa. Mukana oli myös henkilöitä esimerkiksi oikeuskanslerinvirastosta ja eduskunnasta. Tulokset on kerrottu anonyymisti.

Selvityksen mukaan organisoitumisen koronaviruspandemian kaltaisen kriisin torjumiseksi tulisi olla nopeampaa kuin keväällä nähtiin. Esimerkiksi ministeriöiden tulisi päivittää varautumissuunnitelmansa ja myös harjoitella niitä.

Raportissa perätään selkeitä johtamis- ja organisoitumismalleja, joita voitaisiin soveltaa kriisitilanteissa ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Epäselväksi jäivät nyt esimerkiksi covid-19-koordinaatioryhmän ja -operaatiokeskuksen roolit.

Haastatteluissa nousi esiin myös ”koronanyrkki”, mutta enemmistön mielestä sitä ei olisi ollut järkevää rakentaa kaiken muun päälle.

Haastateltujen mukaan sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM) oli keväällä kriisin hoidossa liikaa johtajuutta ja vallankäyttöä, jota olisi tullut keskittää valtioneuvoston kansliaan.

Parannettavaa olisi haastattelujen mukaan ollut myös poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Samaan kiinnitti huomiota myös Sitran raportti viime viikolla.

Lisäksi yhteistyötä valtioneuvoston ja sen ulkopuolisten viranomaisten sekä yksityissektorin välillä tulisi kohentaa. Puutteita on myös kansainvälisessä yhteistyössä. Etenkin EU-yhteistyö käynnistyi nyt hitaasti.

Kritiikistä huolimatta sekä päättäjät että virkamiehet pitivät valtioneuvoston kriisijohtamisen toimia ja lopputulosta keväällä 2020 pääosin onnistuneina, kunhan ne pääsivät käyntiin.

Haastateltujen mukaan päätöksenteko oli nopeaa ja enimmäkseen myös oikea-aikaista. Valtioneuvosto priorisoi kriisitilanteen, ja päätöksiä kyettiin valtioneuvostotasolla tekemään pääosin yhteisymmärryksessä, vaikka eri hallinnonaloilla olikin erilaisia suhtautumisia covid-19-kriisin hallintaan.

Koko hallituksen osallistuminen neuvotteluihin esti lokeroitumista, mutta toisaalta osaltaan hidasti päätöksentekoa, osa haastatelluista arvioi. Välillä valtioneuvosto huolehti strategian sijaan liikaa myös operatiivisista yksityiskohdista.

Esimerkiksi valmiuslaki otettiin käyttöön oikeaan aikaan, ja se saatiin myös nopeasti voimaan. Juuri valmiuslain aikaan tehtiin nopeita ja rajujakin päätöksiä, kuten Uudenmaan rajojen ja koulujen sulkemiset, joita tosin osa haastatelluista piti turhankin voimakkaina toimenpiteinä.

Vaikka valmiuslailla koettiin olleen suuri merkitys hyvän lopputuloksen kannalta, se tai muukaan lainsäädäntö ei antanut sellaisenaan täysin sopivia työkaluja kriisinhallintaan. Haastattelujen perusteella nykyistä lainsäädäntöä onkin tarpeellista päivittää. Tarve koskee etenkin tartuntatautilakia ja valmiuslakia, jonka soveltamiseksi tarvittaisiin valmiita asetuspohjia.

Selvityksen perusteella päätökset tehtiin keväällä vahvasti terveyden ehdoilla. Vastedes myös perusoikeudelliset, taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset näkökulmat pitäisi ottaa huomioon paremmin ja aiemmin.

Kansalaisviestintää haastatellut pitävät yhtenä isoimmista onnistumisista kevään aikana. Viestintä kansalaisille oli riittävää ja pääosin selkeää, asiapitoista ja avointa.

Viestintä nosti kriisin vakavuuden kansalaisten tietoisuuteen, millä arvioitiin olleen suuri vaikutus epidemian hallitsemiseen. Tosin suositukset, määräykset ja velvoitteet sekoittuivat.

Puutteita oli selvityksen mukaan myös viestinnän koordinaatiossa hallinnonalojen välillä. Siitä pahin esimerkki on Helsinki-Vantaan lentokenttä.

Valtioneuvosto asetti viime syyskuun alussa myös Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) riippumattoman tutkintaryhmän selvittämään koronapandemiasta johtuneita toimia Suomessa. Tämä laajempi raportti julkaistaan kesäkuussa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat