Suomen miljardien hävittäjähankinnat etenevät loppusuoralle – Kaikkonen: ”Emme aio ostaa sellaista konetta, jota meillä ei ole varaa käyttää” - Politiikka | HS.fi

Suomen miljardien hävittäjähankinnat etenevät loppusuoralle – Kaikkonen: ”Emme aio ostaa sellaista konetta, jota meillä ei ole varaa käyttää”

Puolustusministeriö valmistautuu lähettämään lopulliset tarjouspyynnöt Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjien korvaamiseksi. Niin sanotut indeksikorotukset voivat nostaa hankintahintaa 1–1,5 miljardia euroa.

22.1. 9:57 | Päivitetty 22.1. 15:47

Puolustusministeriö lähettää tammikuun lopulla lopulliset tarjouspyynnöt Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjien korvaamiseksi. Puolustusvoimat kertoi perjantaina hankkeen etenemisestä ja luonnehti, että tilanne viiden hävittäjävalmistajan välillä on hyvin tasainen.

”Tarjousten sisällöt niin tarjottavien tuotteiden, laadun, määrän kuin hinnankin osalta ovat ostajan kannalta muuttuneet merkittävästi paremmiksi ja kehittyneet siitä, mitä alustavissa tarjouspyynnöissä oli”, sanoi insinöörikenraalimajuri Kari Renko Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta tiedotustilaisuudessa.

”Kilpailu on hyvin tasainen. Kaikilla tarjoajilla on vielä haasteita joillain päätöksentekoalueilla.”

Haasteita on esimerkiksi käyttö- ja ylläpitokustannusten sovittamisessa asetettuun hintarajaan ja sopimusehtojen hyväksyttävyydessä, Renko sanoi.

Hävittäjähankinnoissa on kyse Suomen historian suurimmasta asekaupasta, jonka onnistumiseen ja valmisteluun kohdistuu suurta mielenkiintoa.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) sanoi perjantaina, että hankittavien hävittäjien määrä asettunee melko lähelle alun perin kaavailtua 64 hävittäjää. Päätös tehdään arvioidun suorituskyvyn, ei koneiden määrän perusteella, hän korosti.

”Käsitykseni mukaan se mittaluokka tässä lopullisessa vaiheessa ei voi nyt aivan kamalasti heittää siitä, mikä määrä meillä on Horneteja ollut, jos meinaa tässä kilpailussa pärjätä”, Kaikkonen sanoi.

”Monitoimihävittäjää ei voi korvata muilla järjestelmillä.”

Hornetien elinkaari päättyy tämän vuosikymmenen aikana. Uusien koneiden on määrä palvella 2060-luvulle saakka.

Tarjouskilpailussa ovat mukana Boeing F/A Super Hornet, Dassault Rafale, Saab Gripen, Eurofighter Typhoon ja Lockheed Martin F-35.

Hankintoihin on varattu kymmenen miljardia euroa.

Eduskunnan antaman tilausvaltuuden mukaan summasta 9,4 miljardia osoitetaan koneiden varsinaiseen hankintaan.

Tähän summaan tarjoajien on siis sovitettava tarjouksensa, joihin kuuluu itse koneiden lisäksi muun muassa aseistus, sensorit, koulutus- ja huoltojärjestelmät ja käyttöönottokoulutus sekä niin sanottu teollinen yhteistyö.

Loput noin 600 miljoonaa euroa on varattu siihen, että uusi järjestelmä saadaan täysimääräisesti käyttöön Suomessa.

Hankintakulujen päälle tulevat pitkällä ajalla karttuvat elinkaarikustannukset, joihin kuuluu muun muassa koneiden käyttöä ja ylläpitoa. Nämä rahoitetaan vuotuisina budjettimenoina toisin kuin itse hankinta. Vuotuiseksi katoksi näille menoille on asetettu 10 prosenttia puolustusmenoista eli noin 250 miljoonaa euroa.

Lisäksi tulevat vielä kaksi koneiden elinkaaripäivitystä, joista kummankin lasketaan maksavan noin miljardi euroa.

Puolustusministeriö ei perjantaina antanut selvää tämänhetkistä arviota koneiden kokonaishinnasta.

”Haluan painottaa sitä, että puolustusvoimilla itselläänkin on iso intressi pitää nämä kustannukset kurissa, painaa mieluummin vähän alemmaksikin siitä 250 miljoonasta eurosta”, Kaikkonen sanoi vuotuisiin käyttö- ja ylläpitokuluihin viitaten.

”Emme aio ostaa sellaista konetta, jota meillä ei ole varaa käyttää.”

Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt huomiota siihen, että elinkaarikustannuksiin liittyvä tieto täsmentyy vasta lopullisissa tarjouksissa, ja tämän jälkeenkin tietoihin voi jäädä epävarmuutta.

”Olen itse hyvin vakuuttunut, että osaamme laskea tämän tarkkaan ja hyvin”, sanoi HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen puolustusministeriöstä.

”Olen aikaisemmin havainnut, että meillä on selvästi parempi käsitys tästä järjestelmän kokonaishinnasta kuin usealla muulla maalla ja ilmavoimilla.”

Hankinnan lopulliseen hintaan vaikuttavat myös niin sanotut indeksikorotukset. Suomen Kuvalehti kertoi aiemmin viikolla lähteidensä perusteella, että niiden on laskettu voivan nostaa hävittäjähankinnan loppusummaa 1–1,5 miljardilla eurolla maksukauden aikana.

Indeksikorotuksilla viitataan siihen, että hävittäjien kustannukset ehtivät kymmenen vuoden maksukauden aikana muuttua, kun esimerkiksi työn ja raaka-aineiden hinnat muuttuvat. Kustannuksiin voivat vaikuttaa myös valuuttakurssit.

”1–1,5 miljardia on suuruusluokkana oikea siinä tilanteessa, että indeksikehitys olisi pahin mahdollinen”, Renko vahvisti.

Hintatasojen muutos on tavanomaista, ja siihen varaudutaan hankintoja tehtäessä. Renko korosti, ettei kukaan tiedä, mikä kustannustason nousu tai lasku on. Sama koskee valuuttakurssimuutoksia. Sopimuksiin ollaan neuvottelemassa indeksikattoa.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi keskiviikkona lopullisen tarjouspyynnön lähettämistä Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen puolustushallinnoille.

Hanke etenee tarjouspyyntöjen jättämisen jälkeen siten, että konevalmistajilta odotetaan lopullisia tarjouksia huhtikuun loppuun mennessä. Nämä tarjoukset ovat juridisesti sitovia toisin kuin aiemmat tarjoukset.

Tämän jälkeen tarjouksia arvioidaan. Valtioneuvoston on määrä päättää hankinnasta vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Hankittavat koneet on määrä saada käyttöön vuonna 2027. Koronavirus on viivästyttänyt hankkeen neuvotteluja pahimmassa vaiheessa puoli vuotta. Käyttöönoton kanssa ollaan kuitenkin aikataulussa, Kaikkonen sanoi perjantaina.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat