Hallitus pelkää ärhäkän koronaviruksen rantautuvan Suomeen, mutta kuntavaalit pidetään silti ajallaan – vaalijohtaja pelkää äänestysinnon romahtavan - Politiikka | HS.fi

Hallitus pelkää ärhäkän koronaviruksen rantautuvan Suomeen, mutta kuntavaalit pidetään silti ajallaan – vaalijohtaja pelkää äänestysinnon romahtavan

”Sanoisin, että helmikuu on aikaa vaalien siirtämiseen. Puolueiden on jätettävä ehdokaslistat keskusvaalilautakuntiin 9. maaliskuuta. Silloin pitäisi käytännössä tietää, ovatko vaalit vähän yli kuukauden päästä vai ei”, oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen sanoo.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen pelkää kuntavaalien äänestysinnon kärsivän, jos korona syö kampanjointia.­

22.1. 11:40

Suomen hallitus pelkää ärhäkän koronavirusmuunnoksen iskevän pian Suomeen. Siitä huolimatta kuntavaalien siirtäminen näyttää tällä hetkellä epätodennäköiseltä, kertoo oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen HS:n haastattelussa.

”Meidän ja hallituksen linja on tällä hetkellä se, että vaalit toimitetaan 18. huhtikuuta, mutta kyllä me tilannetta jatkuvasti seuraamme”, Jääskeläinen sanoo.

Kuntavaalien toimittamisen ajankohta on käytännössä poliittinen päätös. Jos vaaleja siirrettäisiin, se vaatisi lakimuutoksen. Hallituksen olisi siis ensin tehtävä lakiesitys ja eduskunnan olisi sitten hyväksyttävä se.

”Sanoisin, että helmikuu on aikaa vaalien siirtämiseen. Puolueiden on jätettävä ehdokaslistat keskusvaalilautakuntiin 9. maaliskuuta. Silloin pitäisi käytännössä viimeistään tietää, ovatko vaalit vähän yli kuukauden päästä vai ei”, Jääskeläinen sanoo.

”Tämä on kuitenkin ihan puhdasta spekulaatiota, meidän ja hallituksen linjaus on että vaalit pidetään normaalisti.”

Britanniasta levinnyt koronavirusmuunnos on kasvattanut koronavirustartuntojen määrää monessa maassa. Virus tarttuu huomattavasti esimerkiksi keväällä levinnyttä virusta nopeammin.

Jääskeläinen sanoo, ettei hallituksella tai virkamiehistöllä ole valmiita suunnitelmia vaalien siirtämiseksi.

”Sen kummempia etukäteissuunnitelmia meillä ei ole, mutta äkkiä ne syntyvät, jos tarve on.”

Jos vaalit pidetään suunnitellusti ne käydään perinteisin menoin. Etä- tai muiden sähköisten äänestystapojen käyttöönottoon aika ei enää riitä.

”Äänestystapoja ei voida tällä aikataululla muuttaa. Nettiäänestystä selvitettiin vuonna 2017 ja silloin työryhmä tuli siihen johtopäätökseen, että siinä on enemmän riskejä kuin hyötyjä. Sanoisin, että se on normaalitilanteessakin hyvin kaukana.”

Vaikka vaalit päätettäisiin pitää aikataulujen mukaisesti, koronavirustilanne muuttaa lähes varmasti vaalikampanjointia. Turvavälivaatimukset ja suositukset suurten ihmisjoukkojen välttämisestä istuvat huonosti perinteiseen vaalikampanjointiin, jossa ehdokkaat tapaavat äänestäjiä esimerkiksi toritapahtumissa.

Asetelma suosii istuvia kunnanvaltuutettuja sekä taitavia sosiaalisen median käyttäjiä.

Jääskeläinen myöntää, että tämä voi olla aito ongelma demokratian kannalta. Hän kantaa huolta etenkin siitä, mitä tapahtuu jo kuntavaalien entuudestaan matalalle äänestysaktiivisuudelle.

”Nimenomaan vaalikamppailun ja perinteisen vaaliviestinnän puuttuminen on minusta ihan selkeä ongelma. Jos se onnistuu vain netissä, niin kyllä siinä on vaaranpaikkoja nimenomaan äänestysaktiivisuuden kannalta.”

Turun yliopiston poliittisen historian dosentti Ville Pernaa vaati HS:n vieraskynäkirjoituksessaan perjantaina kuntavaalien siirtämistä. Pernaa perusteli vaatimustaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen liittyvillä epävarmuuksilla. Pernaan mielestä aidosti epäselvää on, kuuluvatko sosiaali- ja terveyspalvelut ensi vaaleissa valittaville valtuutetuille vuoden, kaksi vai koko nelivuotisen valtuustokauden ajan?

”Sote-uudistukseen liittyvän epätietoisuuden vuoksi vaaleja pitäisikin lykätä niin, että kuntavaalit pidettäisiin samanaikaisesti maakuntavaalien kanssa alkuvuodesta 2022. Tämä parantaisi suomalaisen paikallishallinnon laatua monin tavoin”, Pernaa kirjoittaa.

”Vaalien samanaikainen toimittaminen toisi säästöä kertaheitolla ainakin 17 miljoonaa euroa. Sen verran vaalien järjestäminen Suomessa maksaa. Vain hölmöläiset käyttävät summan kahdesti vuoden sisään, kun yhdelläkin menoerällä pärjättäisiin.”

Pernaa toimi Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajana vuosina 2007–2014 ja sen jälkeen Suomen Kuvalehden päätoimittajana vuoden 2019 loppuun.

Jääskeläinen pitää Pernaan ajatusta ”sinänsä järkevänä”.

”Jos vaaleja siirrettäisiin koronan takia, niin vähintään puoli vuotta niitä pitäisi siirtää, mutta sinänsä oli ihan järkevä ajatus, että siirrettävät vaalit pidettäisiinkin vasta tammikuussa 2022. Kuntavaalit ja aluevaalit ovat teemoiltaan samanlaisia”, Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläinen pitää ajatusta kuitenkin vähän ”kelluvana”, sillä koska lainsäädäntöä ei ole, ei ole myöskään täyttä varmuutta siitä, että aluevaalit saadan pidettyä suunnitellusti tammikuussa 2022.

Mutta entä Pernaan perusviesti siitä, ettei vaaleja ole järkevää pitää nyt, kun ei ole vielä tarkalleen tiedossa, mistä tulevat kunnanvaltuutetut päättävät?

”Arvelussa voi olla perääkin, mutta tämä on poliittinen kysymys, joten en ota siihen tarkemmin kantaa.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat