Yllätys Suomen korkea­koulujen pääsy­kokeissa: ”Naisistuminen” pysähtyi, miehille aukeni entistä enemmän paikkoja - Politiikka | HS.fi

Yllätys Suomen korkea­koulujen pääsy­kokeissa: ”Naisistuminen” pysähtyi, miehille aukeni entistä enemmän paikkoja

Viime kevään opiskelijavalintoja sotki monin tavoin koronaviruspandemia, mutta nyt kokeet pyritään pitämään kampuksilla mahdollisimman normaaliin tapaan.

22.1. 13:37

Naisten osuus korkeakouluissa opiskelupaikan vastaanottaneista väheni hieman viime vuonna, kertovat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT tekemän tutkimuksen alustavat tulokset.

Opiskelijoiden valinta korkeakouluihin pelkästään todistusten perusteella laajeni viime vuonna. Miesten osuuden kasvu opiskelupaikan saaneissa on yllätys: korkeakoulujen naisvaltaistumisen epäiltiin päin vastoin kiihtyvän, kun valintauudistus lisäsi pelkän todistuksen perusteella tehtävää valintaa.

”Yksi selitys voi olla, että esimerkiksi varusmiesten on nyt helpompi hakea, kun ei tarvitse valmistautua kokeisiin”, arvioi tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen Vattista.

Toinen selitys voi liittyä aloituspaikkalisäyksiin, joita tehtiin etenkin tekniikan aloilla. Varsinkin ammattikorkeakouluissa miesten osuus kasvoi ja oli nyt 48 prosenttia paikan vastaanottaneista, kun yliopistoissa vastaava prosenttiosuus oli 41.

Työläät valintakokeet aiheuttivat aikoinaan sen, että hakijoista valtaosa keskittyi vain yhteen hakukohteeseen, mutta nyt hakijat ovat pyrkineet yhtä aikaa useampaan ja myös kauempana kotoa sijaitsevaan paikkaan ja eri aloillekin, Pekkarinen kertoo.

Opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia selvittävä tutkimus on vielä kesken, mutta alustavien tulosten mukaan muitakin muutoksia kuin naisvaltaistumisen pysähtyminen on nähtävissä.

Valintauudistuksen tavoitteena on nopeuttaa korkeakouluopintoihin pääsyä karsimalla välivuosia ja pitkää valmentautumista pääsykokeisiin. Työläät valintakokeet ovatkin kannustaneet pyrkijöitä taktikointiin ja tavoittelemaan suosikkialaansa vuodesta toiseen.

Koronaviruspandemia muutti kevään valintoja monin tavoin, minkä takia myös itse uudistuksen vaikutuksia on hankala erottaa pandemian aiheuttamista muutoksista. Esimerkiksi aloituspaikkoja lisättiin noin 7 000:lla, ja tällekin keväälle lisäystä on luvassa.

Ainakin yksi uudistuksen tavoitteista näyttää jo jossain määrin toteutuneen, sillä nuorimpien osuus hyväksytyistä nousi edelliskeväästä, vaikka hakijoissa kasvoi eniten yli 25-vuotiaiden joukko.

Etenkin yliopistoissa enintään 20-vuotiaiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista lisääntyi, kun taas ammattikorkeakouluissa lisäystä oli tasaisemmin eri ikäryhmissä.

Yliopistoissa todistusvalinta tarkoittaa ylioppilastodistuksen arvosanoja ja ammattikorkeakouluissa niiden vaihtoehtona lisäksi ammatillisen perustutkinnon arvosanoja.

Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen piti huipentua viime keväänä, kun noin puolet aloituspaikoista oli määrä täyttää todistusten perusteella.

Yliopistoihin otetuista yli puolet valittiinkin viime keväänä todistusten perusteella, kun kahtena aikaisempana vuotena heidän osuutensa jäi alle neljännekseen. Kokeilla valittujen osuus pysyi noin kolmasosassa.

Valintamenetelmien valikoimasta poistui niin sanottu yhteispistevalinta, joka aiemmin oli jopa yleisin tapa arvioida pyrkijän osaamista. Siinä otettiin huomioon yo-todistuksen lähtöpisteiden lisäksi pääsykokeiden tulokset.

Myös ammattikorkeakouluissa todistusten perusteella valittujen osuus yli kaksinkertaistui, mutta jäi vielä alle puoleen.

Avoimen korkeakoulun opinnotkin ovat yksi, vähitellen laajeneva mutta toistaiseksi varsin ahdas väylä tutkinto-opiskelijaksi. Avoimen opinnot ovat enimmäkseen maksullisia.

 Opiskelupaikan vastaanottamatta jättäminen on yleistynyt.

Hakija voi hakea kerralla enintään kuutta opiskelupaikkaa. Hän voi ottaa vain yhden opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta.

Pekkarisen mukaan todistusvalinnan lisääminen on vahva kannustus hakea korkeakouluun entistä enemmän omien mieltymysten mukaan, kun hakijan ei tarvitse miettiä esimerkiksi hakukustannuksia ja taktikointia.

Toisaalta uudistusta on arvosteltu siitä, että paineet ja taktikointi siirtyvät jo lukioon, kun ainevalintojen tärkeys korostuu ja etenkin pitkän matematiikan laudaturista palkitaan useilla aloilla. Ylioppilaskokeita voi myös uusia entistä enemmän.

”Lukiohan on yleissivistävä oppilaitos, joten onko se huono asia, jos ylioppilaskokeiden arvosanoja voi korottaa?” Pekkarinen kysyy.

Toisaalta osa taktikoinnista myöhentyy eli siirtyy siihen vaiheeseen, kun useaan kohteeseen pyrkinyt punnitsee saamaansa paikkatarjousta: kannattaako ottaa vastaan vähemmän mieluisa vaihtoehto, kun samalla menettää paikkansa niin sanotussa ensikertalaisten kiintiössä.

Tuoreista tilastoista näkyykin, että on entistä yleisempää jättää opiskelupaikka vastaanottamatta.

”Todistusvalinnan lisääntyminen on johtanut siihen, että hakijat saavat myös vähemmän mieluisia paikkatarjouksia, joita he aiempina vuosina eivät olisi saaneet. Niitä toki otetaan vastaan vähemmän todennäköisesti kuin ensisijaisten toiveiden paikkoja”, selvittää opetusneuvos Ilmari Hyvönen opetusministeriöstä.

”Se ei silti ole ongelma, koska hakijan hylkäämää paikkaa tarjotaan kuitenkin aina seuraavalle, jolle se sitten ennen pitkää kelpaa. Iso kuva on, että lisäpaikoista johtuen paikkoja otti vastaan 7 000 hakijaa enemmän kuin viime vuonna”, Hyvönen summaa.

Hyvänen huomauttaa, että myös ensikertalaisten eli ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien asema on pikku hiljaa parantunut.

 Viime keväänä todistusvalintaa lisättiin koronaepidemian vuoksi enemmän kuin oli suunniteltu.

Hakijoita viime kevään yhteishaussa korkeakoulujen perustutkintoihin oli ennätysmäärä eli noin 152 000, mutta myös aloituspaikkoja lisättiin tuntuvasti eli noin 7 000:lla koronan takia. Kaikkiaan paikkoja täytettiin viime kevään valinnoissa 52 500.

Suurin epidemian tuoma mullistus valintoihin oli se, ettei tavanomaisia massakokeita pidetty tartuntavaaran takia lainkaan. Harmia aiheutti se, että muutoksista kerrottiin vasta hakuajan päätyttyä.

Valintakokeiden sijaan järjestettiin esimerkiksi kaksivaiheisia sähköisiä etäkokeita tai/ja valittiin todistusten perusteella alun perin aiottua suurempi osuus opiskelijoista.

Todistusvalintaa lisättiin yli suunnitellun jopa sellaisilla aloilla, kuten lääkärikoulutuksessa, joille ei aiemmin ollut mitään asiaa ilman paineensietokykyä ja laskupäätä vaativaa tuntien pääsykoetta.

Keväällä 2020 peräti 75 prosenttia uusista lääkärinaluista valittiin lopulta todistusten perusteella, mutta vastaava osuus tänä keväänä on ”vain” 51 prosenttia, joka oli tavoitteena alun perin myös viime vuonna.

Sen sijaan matemaattisilla, luonnontieteellisillä ja tekniikan aloilla todistusarvosanoilla on jo pitempään valittu valtaosa uusista opiskelijoista.

Oikeustieteessä todistusväylä avattiin vuonna 2019 noin viidennekselle aloittajista. Viime keväänä 40 prosenttia oikeustieteen aloituspaikoista täytettiin todistusten perusteella, kuten oli alun perinkin tarkoitus. Osuus pysyy samana myös tänä keväänä.

Pettyneimpiä todistusvalinnan yllättävään paisumiseen koronan keskellä olivat lääketieteen ja myös esimerkiksi psykologian aloituspaikkojen havittelijat, koska kyseessä ovat niin sanotut hakupainealat. Niille riittää tunkua ja vuosikausien valmentautumista.

Valmennuskursseille riittää hakupainealoilla yhä kysyntää, vaikka esimerkiksi lääketieteen kokeeseen on jo vuosia päntätty lähinnä lukion kemian, fysiikan ja biologian kurssien tietoja, kun aiemmin opiskeltavana oli laaja suoraan lääketieteeseen johdatteleva teos. Ennakkoaineistoa koetta varten on määrä tänä keväänä julkaista huhtikuussa.

Keskeinen osa opiskelijavalintauudistusta onkin ollut se, että vaikka pääsykokeet säilyvät yhä merkittävänä väylänä korkeakouluihin, kokeet keventyvät niin, ettei valmentautuminen vaadi enää tuhottomasti aikaa, työtä ja rahaa.

 Kevään valintakokeet pyritään järjestämään niin normaalisti kuin mahdollista.

Tämän kevään valintakokeet pyritään järjestämään niin normaalisti kuin mahdollista eli yliopistojen kampuksilla tai muissa fyysisissä tiloissa, jos pandemiarajoitukset sen sallivat – tarvittaessa tavallista pienemmissä ryhmissä.

Mikäli valintakokeiden toteutustapoihin tulee koronapandemian takia muutoksia, yliopistot ovat yhdessä sitoutuneet tiedottamaan niistä ennen kevään päähaun alkua eli 16. maaliskuuta mennessä.

Parhaillaan pohditaan myös vaihtoehtoisia tapoja pitää kokeet niin, että opiskelijoiden oikeusturva ei vaarannu eikä vilppiä tapahtuisi.

”Fyysisissä kokeissa valvonta on varmimmin järjestettävissä. Mikäli joudumme toteuttamaan kokeita etänä, voidaan vilppiä estää rakentamalla kokeet niin, että kysymysten ja tehtävien tahti ja luonne ovat sellaisia, että ne vaativat faktojen hallinnan lisäksi tietojen soveltamista”, sanoo Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin opetusvararehtorikokousten puheenjohtaja Petri Suomala.

Ammattikorkeakouluissa kevään valintakokeet on päätetty järjestää 31.5.–9.6. yksivaiheisena, valvottuna lähikokeena.

Valintakoepäiviä on kahdeksan, joiden aikana järjestetään 15 koetilaisuutta.

”Hakija valitsee itse valintakokeen suorituspaikan ja -ajan osana yhteishakua, mikä vähentää hakijoiden matkustamista”, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Lempisen mukaan koejärjestelyissä otetaan huomioon koronavirustilanteeseen liittyvät terveys- ja turvallisuusohjeistukset, minkä takia koepäiviä on lisätty.

Terveysohjeet tarkoittavat esimerkiksi riittäviä turvavälejä ja maskien käyttöä. ”Näitä harjoiteltiin jo syksyn kokeissa”, Lempinen sanoo.

Haku päättyy maaliskuun lopussa

Ensimmäinen haku korkeakoulujen vieraskielisiin koulutuksiin sekä Taideyliopistoon ja Tampereen yliopiston teatterityön opintoihin oli jo tammikuussa.

Laajempi yhteishaku on 17.–31.3.

Todistusvalintojen tulokset julkaistaan viimeistään 31.5. ja muut tulokset 9.7.

Opiskelupaikan vastaanottamisesta pitää ilmoittaa viimeistään 16.7.

Varasijoilta hyväksyminen päättyy 2.8.

Osoitteesta Opintopolku.fi löytyy lisätietoja esimerkiksi todistusten pisteytyksistä eri aloilla.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat