Tutkijat lyttäsivät kotitalousvähennyksen hyvätuloisia suosivaksi, pääministeripuolue Sdp haluaisi lisätä sen käyttöä taloyhtiöiden remontteihin - Politiikka | HS.fi

Tutkijat lyttäsivät kotitalousvähennyksen hyvätuloisia suosivaksi, pääministeripuolue Sdp haluaisi lisätä sen käyttöä taloyhtiöiden remontteihin

Veronmaksajien Teemu Lehtinen pitää Vattin ja PT:n tutkimuksen aikajännettä lyhyenä. Hän ei haluaisi paluuta entiseen: ”Nyt työt tehdään kuitilla ja ihmiset haluavat virallisestikin ostaa yrityksiltä.”

Timo Heinonen (kok), Pia Viitanen (sd), Markus Lohi (kesk) ja Ville Vähämäki (ps)­

26.1. 2:00 | Päivitetty 26.1. 11:28

Puolueissa kotitalousvähennyksestä pidetään kiinni siitä huolimatta, että tuoreiden tutkimustulosten perusteella vähennyksen vaikutus palveluiden kysyntään ja sitä kautta työllisyyteen on ollut vähäinen, eikä vähennys ole merkittävästi vähentänyt harmaata taloutta.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n mukaan järjestelmän hyödyt jäävät melko pieniksi, vaikka vähennysjärjestelmä on valtion kannalta mittava. Se vähentää valtion tuloja noin 400–500 miljoonaa euroa vuosittain.

Lue lisää: Tutkijat: Kotitalousvähennys on tehoton ja hyvätuloisia hyödyttävä järjestelmä – ”Yllätyimme, ettei veronkiertoa vähentävää vaikutusta havaittu”

Päähallituspuolue Sdp:n kansanedustaja ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Pia Viitanen sanoo, että Sdp kehittäisi vähennystä pienituloisia suosivaksi ja pohtisi vähennyksen käyttömahdollisuuksien laajentamista. Vähennyksen ylärajan nostaminen ei Viitasen mukaan ole ensisijaista.

”Jos ajattelee ihan tavallisia perheitä ja eläkeläisiä, on tärkeää, että heillä on jokin tukimuoto vastaaviin töihin. Voisi kuvitella, että siellä on tarvetta, ja jos he eivät nyt pysty vähennystä käyttämään, sitä olisi tärkeä laajentaa.”

Nykyinen hallitus laski ensi töikseen vähennyksen osuutta työkorvauksista 40 prosenttiin ja leikkasi vähennyksen ylärajan 2 250 euroon.

Lisäksi se ilmoitti selvittävänsä mahdollisuuden ottaa kotitalousvähennyksen rinnalle käyttöön tukijärjestelmän, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat.

Samoin nykyhallituksen tarkoituksena on selvittää, voisiko energiaremonttien suunnittelukustannukset ottaa vähennyksen piiriin ja voisiko vähennyksen mahdollistaa taloyhtiöiden osakkaille. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu selvitys siitä, voisiko vähennysprosentti olla korkeampi, jos korjaustyöt kotona parantavat energiatehokkuutta tai niiden avulla luovutaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä lämmityksessä.

”Vähennystä voi käyttää omakotitalojen isoihin remontteihin, mutta asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerros- ja rivitaloissa ei voi, jos teettää esimerkiksi putkiremontin. Tämä pitäisi selvittää. Näitä kohtia kannattaisi katsoa kevään budjettiriihessä”, Viitanen sanoo.

Viitasen mukaan vähennyksen sadan euron omavastuun voisi myös poistaa, koska sekin voisi alentaa pienituloisen kuluttajan kynnystä ostaa kotipalveluita.

Myös kokoomus on kannattanut kotitalousvähennyksen sadan euron omavastuun poistoa ja olisi valmis antamaan palvelujen ostoon enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.

Vaihtoehtobudjetissaan kokoomus esitti vähennyksen ylärajan yli kaksinkertaistamista nykyisestä 2 250 eurosta 5 000 euroon.

Kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Timo Heinonen (kok) sanoo, että yrittäjiltä, työntekijöiltä ja käyttäjiltä kuullut ”arjen kokemukset” antavat vähennyksen merkityksestä toisenlaisen kuvan kuin Vattin ja PT:n tutkimus.

”Kotitalousvähennyksellä syntyvät työpaikat ovat pysyviä ja markkinaehtoisia toisin kuin suorilla tuilla syntyneet”, Heinonen sanoo.

Heinosen mukaan vähennyksellä on vaikutusta myös vanhusten hyvinvointiin ja lapsiperheiden jaksamiseen. Näitä puolia ei tutkimuksessa arvioitu.

Heinosen mukaan kotitalousvähennystä pitää edelleen kehittää työllisyyden, yrittäjyyden ja harmaan talouden näkökulmasta – eikä leikata sitä lisää.

”Toivon, että hallitus ei tämän innoittamana jatka kotitalousvähennyksen heikentämistä vaan kuuntelisi yrittäjiä ja käyttäjiä.”

”Varmasti tiedotusta ja opastusta vähennyksen käyttöön pitää lisätä. Vähennyksessä on hakuviive, joten se ei ihmisille konkretisoidu tarpeeksi nopeasti. Jäin pohtimaan, olisiko sen tietynlainen automatisointi vaikka tulorekisterin kautta mahdollista, jotta se näkyisi nopeammin ihmisten tilillä”, Heinonen sanoo.

Toisen oppositiopuolueen perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki sanoo perussuomalaisten suhtautuvan lähtökohtaisesti myönteisesti kotitalousvähennykseen.

”Pitäisin itse kotitalousvähennystä hiukan jopa suhdannetyökaluna. Heikommassa suhdanteessa tulee vähennyksen määriä korottaa ja nousukaudella laskea”, Vähämäki viestittää.

Keskustan taloustyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi sanoo keskustan pitävän kotitalousvähennystä erittäin hyvänä erityisesti remonttitöissä, koska puolueen käsityksen mukaan se pienentää harmaata taloutta.

”Ei ihmisillä ole ajatuksissa teettää pimeänä, kun he tietävät saavansa suoraa hyötyä verotuksessa. Tällä on käyttäytymisvaikutuksia.”

Lohen mukaan vähennys kannustaa teettämään ulkopuolisella kotitalouspalveluita, jotka muuten jäisivät ostamatta ja jotka silloin tehtäisiin itse.

”Vähennys on paikkansa hakenut suomalaisessa verotusjärjestelmässä. Sitä tullaan hienosäätämään moneenkin suuntaan, mutta en olisi siitä luopumassa. Sen laajentamistakin voi selvittää.”

Lohen mukaan vähennyksellä on suuri merkitys myös keskituloisille palkansaajille, ei vain suurituloisille.

”Meillä on OECD:n jyrkimpiin kuuluva progressiivinen tuloverotus. Suurituloiset eivät saa tulonsiirtoja, ja he maksavat palveluista maksut korkeimman mukaan. Jos me veisimme kaiken vähennysoikeudenkin heiltä pois, niin me jyrkentäisimme progressiota kohtuuttoman suureksi ja veisimme kannusteen tienata enemmän.”

Veronmaksajien etujärjestön toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää tutkimuksen johtopäätöksiä liioiteltuina etenkin sen osalta, ettei kotitalousvähennys olisi vaikuttanut harmaaseen talouteen eli esimerkiksi pimeästi teetettyihin siivouksiin ja remontteihin.

”Reilumpaa olisi ollut sanoa, että tämän tutkimuksen perusteella vaikutuksista työllisyyteen ja harmaaseen talouteen tiedetään edelleen aika vähän.”

Teemu Lehtinen­

Lehtisen mukaan kotitalousvähennys on Suomessa ollut voimassa yli 20 vuotta, mutta tutkimuksessa tarkastellaan lyhyttä aikaväliä ja marginaalisia muutoksia yksittäisinä vuosina.

”Vertaisin tilannetta 1900-lukuun, jolloin vähennystä ei ollut. Silloin ei ollut kotipalveluyrityksiä, vaan oli harmaata taloutta ja naapuriapua. Nyt työt tehdään kuitilla ja ihmiset haluavat virallisestikin ostaa yrityksiltä”, Lehtinen sanoo.

Lehtisen mukaan Vattin ja PT:n tutkimuksen kyselyosuus vahvistaa, että kotitaloudet eivät juuri teetä enää pimeää työtä.

”Kotitalouspalveluihin on tullut ekosysteemi, tietynlainen tapa toimia, joka tarkoittaa, että harmaata taloutta ei harjoiteta. Vähennys on osa tätä kokonaisuutta. En haluaisi, että vähennys poistettaisiin ja palattaisiin taas tee-se-itse -yhteiskuntaan”, Lehtinen sanoo.

Lehtinen kritisoi sitä, että vähennysjärjestelmää on koko ajan säädetty muuttelemalla vähennyksen ylärajaa ja korvausprosenttia. Kyselytutkimuksen mukaan ihmiset eivät kunnolla tunne vähennystä, mitä Lehtinen ei ihmettele.

”Tämä pitäisi vakiinnuttaa jollekin tasolle, kuten Ruotsissa on tehty. Tähän pitäisi tehdä selkeät pelisäännöt ilman vaalikausittaisia muutoksia.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat