HS selvitti: Marinin hallitus on tehnyt jo yhtä järeät päätökset työttömien patistelemiseksi kuin Sipilän oikeistohallitus - Politiikka | HS.fi

HS selvitti: Marinin hallitus on tehnyt jo yhtä järeät päätökset työttömien patistelemiseksi kuin Sipilän oikeistohallitus

Marinin hallituksen toistaiseksi päättämät työllisyystoimet tuovat arviolta 31 000–36 000 lisätyöllistä, kun taas Sipilän hallitus teki työn tarjontaa lisääviä toimia noin 30 000–40 000 lisätyöllisen edestä. HS käy läpi molempien hallitusten keskeiset päätökset.

Suomen nykyinen pääministeri Sanna Marin (sd) ja entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk).­

5.2. 2:00 | Päivitetty 5.2. 6:52

Sanna Marinin (sd) hallitus on toistaiseksi päättänyt vaikutuksiltaan suurin piirtein vastaavista työllisyystoimista kuin ne, jotka Juha Sipilän (kesk) hallitus teki vuosina 2015–2019. HS selvitti asiaa vertaamalla valtiovarainministeriön ja tutkijoiden arvioita Marinin ja Sipilän hallitusten tekemien päätösten työllisyysvaikutuksista.

Marinin hallitus on tehnyt päätökset toimista, jotka tuovat hallituksen arvion mukaan 31 000–36 000 uutta työllistä. Toimien tarkoituksena on lisätä työn tarjontaa, eli käytännössä patistaa työttömiä hakemaan töitä aktiivisemmin ja työllisiä pitämään kiinni työpaikoistaan. Patistelutoimien lisäksi mukana on pieniä porkkanoita, kuten varhaiskasvatusmaksujen alennus.

Sipilän hallitus taas teki työn tarjontaa lisääviä toimia noin 30 000–40 000 lisätyöllisen saamiseksi. Luku perustuu taloustieteilijä Olli Kärkkäisen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikön Jussi Tervolan laskelmiin sekä Sipilän hallituksen vaikutusarvioihin.

Merkittävin Marinin hallituksen työllisyyspäätös on ollut eläkeputken karsiminen, Sipilän hallituksen taas ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen ja aktiivimalli.

Kärkkäinen ja Tervola selvittivät Sipilän hallituksen toimien vaikutusta työllisyyteen vuonna 2018. Kärkkäinen on sittemmin siirtynyt työskentelemään valtiovarainministeriöön, jossa hän on ollut tekemässä vaikutusarvioita Marinin hallituksen työllisyystoimille.

Kärkkäisen mukaan hänen ja Tervolan laskelmia ei menetelmäerojen vuoksi voi aivan yksi yhteen verrata valtiovarainministeriön tällä vaalikaudella hallitukselle tekemiin työllisyysarvioihin. Mittakaavan ne kuitenkin kertovat.

Hallitus aikoo päättää lisätoimista kevään kehysriihessä. Hallitus on linjannut, että se tavoittelee toimillaan yhteensä 80 000 lisätyöllisen saamista vuosikymmenen loppuun mennessä.

Oppositiopuolueista etenkin kokoomus on toistuvasti arvostellut hallitusta työllisyystoimien vähyydestä.

Vertailu keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten – myöhemmin sinisten – oikeistohallituksen toimiin silti osoittaa, etteivät hallituksen jo päättämät toimet ole vaikutuksiltaan vähäisiä. Marinin hallitus on jatkanut Sipilän hallituksen viitoittamalla tarjontauudistusten polulla. Sitä voi pitää osin yllättävänä, sillä nykyisistä hallituspuolueista Sdp ja vasemmistoliitto syyttivät Sipilän hallitusta toistuvasti työttömien kyykyttämisestä.

Yhdistävä tekijä hallituksissa on keskusta. Puolue on ajanut työllisyystoimia sekä Sipilän että Marinin hallituskausilla.

Pelkkä työllisyystoimien vertailu ei kerro kaikkea hallitusten työllisyyspolitiikasta.

Marinin hallitus on nimittäin tehnyt myös muutoksia, jotka valtiovarainministeriön arvion mukaan todennäköisesti vähentävät työllisyyttä. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi aktiivimallin poistaminen ja työttömyysturvan tasokorotus vuoden 2020 alussa. Juuri aktiivimalliin vasemmistopuolueiden voimakkain arvostelu Sipilän kaudella kohdistui.

Talouspolitiikan arviointineuvosto huomautti tammikuun lopulla julkaisemassaan raportissa, että Marinin hallituksen tulisi huomioida laskelmissaan myös työllisyyttä heikentävät päätökset. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen tekemät vero- ja sosiaaliturvamuutokset vähentävät työllisyyttä 2 800–8 500 henkilöllä ja aktiivimallin poisto laskutavasta riippuen 2 000–12 000 henkilöllä.

Sipilän ja Marinin hallitukset ovat tehneet työllisyyden tukemiseksi myös toimia, jotka eivät ole varsinaisia työllisyysreformeja.

Sipilän hallituksen merkittävä ponnistus oli yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa rakennettu kilpailukykysopimus, joka tuki suomalaisten yritysten menestymismahdollisuuksia alentamalla niiden työvoimakustannuksia. Hallitus alensi työnantajien sivukuluja ja siirsi niitä työntekijöille, joiden maksunkorotuksia hallitus hyvitti veronkevennyksillä. Näin Sipilän hallitus käytännössä otti lisävelkaa yritysten tukemiseksi.

Myös Marinin hallitus on etenkin koronaviruspandemiassa tukenut yrityksiä velkarahalla monin tavoin. Lisäksi hallitus edistää esimerkiksi suuria raidehankkeita, joiden se uskoo myös tukevan työllisyyttä.

Seuraavassa on tiivistetty Marinin ja Sipilän hallitusten varsinaiset työllisyystoimet ja niihin liittyvät vaikutusarviot.

Marinin hallitus: Eläkeputki pois ja työnhakuun uudet velvoitteet

Marinin hallitusviisikko kertoi eläkeputken poistamisesta joulukuussa.­

Keskeisimmät Marinin hallituksen työllisyyspäätökset ovat olleet eläkeputken vaiheittainen poistaminen ja niin sanottu pohjoismaisen työnhaun malli.

Hallitus arvioi eläkeputken viime vuonna toteutetun alaikärajan noston tuovan noin 7 000 työllistä. Lisäksi hallitus on päättänyt, että eläkeputki poistetaan vaiheittain tulevina vuosina. Se tuo valtiovarainministeriön arvion mukaan vielä noin 9 000 lisätyöllistä vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kaikkiaan siis noin 16 000 lisätyöllistä eli puolet hallituksen toistaiseksi päättämien toimien vaikutuksesta tulee eläkeputken karsimisesta. Vaikutus syntyy tutkimuskirjallisuuden perusteella paitsi työnteon kannustimien kasvusta myös siitä, että työnantajat kohdistavat irtisanomisia usein putki-ikäisiin työntekijöihin. Jos irtisanomiset alkavat kohdistua enemmän nuorempiin, nämä voivat joutua esimerkiksi tinkimään palkkatasostaan ja muista vaatimuksistaan saadakseen uuden työn. Tämän mekanismin kautta eläkeputken poisto voi arvioiden mukaan lisätä työllisyyttä.

Pohjoismaisen työnhaun mallin valtiovarainministeriö arvioi tuovan lähes 10 000 uutta työllistä. Mallissa hallitus aikoo velvoittaa työttömät työnhakijat hakemaan enimmillään neljää työpaikkaa joka kuukausi. Lisäksi te-toimiston tulisi järjestää henkilökohtainen tapaaminen työnhakijan kanssa kahden viikon välein ensimmäisten kolmen työttömyyskuukauden ajan.

Etenkin työttömien tapaamisten lisääminen nopeuttaa tutkimuskirjallisuuden perusteella työllistymistä. Kyse ei ole vain patistelusta: valtiovarainministeriön mukaan tapaamisissa työttömiä voidaan auttaa löytämään sopivia avoimia työpaikkoja. Toinen tekijä on niin sanottu pelotevaikutus: uhka sanktioista ja aktivointitoimenpiteisiin joutumisesta saa ihmiset panostamaan nopeaan työllistymiseen.

Marinin hallituksen jo päättämistä toimista ministeriö on lisäksi arvioinut muun muassa varhaiskasvatusmaksujen alentamiselle, palkkatuen uudistamiselle ja oppivelvollisuuden laajentamiselle pieniä positiivia työllisyysvaikutuksia vuosikymmenen loppuun mennessä.

On huomattava, että esimerkiksi eläkeputken poistamisesta ja työnhaun uudistamisesta on vasta hallituksen poliittinen sopu. Muutoksia ei siis ole viety vielä eduskunnasta läpi.

Sipilän hallitus: Leikkauksia työttömyysturvaan ja veroja alas

Timo Soini (ps), Juha Sipilä (kesk) ja Alexander Stubb (kok) muodostivat Sipilän hallituksen ydintrion hallitustaipaleen alussa.­

Olli Kärkkäisen ja Jussi Tervolan laskelman perusteella Sipilän hallituksen sosiaaliturvaan ja verotukseen vuosina 2015–2018 tekemät muutokset toivat noin 25 000–30 000 työllistä. Laskelmaan on sisällytetty myös kuntien tekemät veromuutokset, joten vain hallituksen päätösten vaikutus saattoi olla aavistuksen korkeampi.

Keskeiset työnteon kannustimia kasvattaneet toimenpiteet olivat ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen sadalla päivällä ja sosiaaliturvaetuuksien indeksileikkaukset. Lisäksi Sipilän hallitus alensi työn verotusta ja varhaiskasvatusmaksuja. Maksujen alennukset eivät ole patistelutoimi vaan porkkanoita: veronkevennykset maksavat julkiselle taloudelle mutta kohentavat työnteon kannustimia.

Kärkkäisen ja Tervolan laskelman ulkopuolelle jäi työttömyysturvan aktiivimalli. Jälkikäteen sille ei tutkimuksessa pystytty osoittamaan luotettavasti työllisyysvaikutusta, mutta etukäteen hallitus arvioi karkeasti sen tuovan 5 000–12 000 työllistä. Kärkkäinen ei ota kantaa siihen, millaisen työllisyysvaikutuksen valtiovarainministeriö nyt aktiivimallille antaisi.

Jos kuitenkin käytetään Sipilän hallituksen arviota aktiivimallista, nousee Sipilän hallituksen tekemien työllisyystoimien yhteisvaikutus noin 30 000–40 000 lisätyölliseen.

Talouspolitiikan arviointineuvosto kuitenkin katsoo tuoreessa raportissaan, että hallituksen vaikutusarvio aktiivimallista oli puutteellinen. Neuvoston mukaan arvio aktiivimallin työllisyysvaikutuksesta laskee 2 000–4 900 henkilöön, kun niin sanottu substituutiovaikutus otetaan asianmukaisesti huomioon. Tämän laskelman käyttäminen pienentäisi jonkin verran arviota Sipilän hallituksen toimien kokonaisvaikutuksesta.

Myös Sipilän hallitus uudisti työnvälitystä muun muassa ottamalla käyttöön työttömien määräaikaishaastattelut. Hallitus ei kuitenkaan antanut arvioita tekemiensä muutosten mahdollisista työllisyysvaikutuksista. Sipilän hallitus suunnitteli ”aktiivimalli kakkosta”, samankaltaista työnhakuvelvoitteen uudistamista, jonka Marinin hallitus nyt toteuttaa. Sipilän hallitus vetäytyi suunnitelmastaan muun muassa työntekijäjärjestöjen voimakkaan vastustuksen vuoksi.

Sipilän oikeistohallituksen puolueista vain perussuomalaiset ei kannata useita työn tarjontaa lisääviä uudistuksia. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho on sanonut, ettei puolue usko eläkeputken poiston lisäävän työllisyyttä. Viime viikolla Halla-aho taas sanoi Ylen puheenjohtajatentissä, ettei kotihoidon tuesta luopuminen toisi uusia työpaikkoja.

”Se, että tuodaan uusia ihmisiä työmarkkinoille, ei luo yhtään uutta työpaikkaa”, hän sanoi.

Valtiovarainministeriö taas perustelee arvionsa taloustieteellisillä tutkimuksilla, joiden perusteella työn tarjonnan lisääminen lisää työllisten määrää.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat