Sosiaalitukia pitää leikata hyvinvointivaltion tervehdyttämiseksi, sanoo kokoomuksen Kai Mykkänen - Politiikka | HS.fi

Sosiaalitukia pitää leikata hyvinvointivaltion tervehdyttämiseksi, sanoo kokoomuksen Kai Mykkänen

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan mukaan kokoomus haluaa nyt puhua suoraan myös ”karvaista lääkkeistä”, joita työllisyyden nostaminen ja julkisen velkaantumisen taittaminen edellyttävät.

Kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen kuvattuna eduskunnassa kevätistuntokauden ensimmäisenä päivänä.­

6.2. 2:00 | Päivitetty 6.2. 6:21

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo olevansa huolestunut pääministeripuolue Sdp:n viimeaikaisista ulostuloista.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama talousneuvosto oli kutsunut kuultavakseen taloustieteilijä Mariana Mazzucaton, jota Mykkänen kuvailee ”velkaoptimistiseksi”. Marin kertoi Mazzucaton sanoneen, että nyt ei pidä kiristää vyötä. Viikko sitten lauantaina puolestaan Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoi HS:n haastattelussa, että Suomessa puhutaan jälleen liian paljon julkisen talouden sopeuttamisesta.

Maltillisena herrasmiespoliitikkona tunnettu Mykkänen esittää tyylilleen ominaisesti kritiikin kysymyksen muodossa:

”Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden velkaantuminen jatkuisi nykypolitiikalla koko vuosikymmenen. Onko tämä hyväksyttävää? Luovatko pääministeri ja Mäkynen nyt maaperää sille, että huhtikuun puoliväliriihessä ei tarvitse tehdä käännettä ja vaikeita päätöksiä?”

Mykkänen sanoo, ettei hän usko ”taivasten valtakuntaan”, jossa velkaa voi ottaa surutta ja lopulta keskuspankit antavat velkoja anteeksi eikä kukaan joudu maksajaksi. Hänen huolenaan on Italian tie: jos valtionvelkojen korot nousevat parikin prosenttiyksikköä, kasvavan velkataakan hoito voi nopeasti käydä erittäin raskaaksi.

Mitä kokoomus siis tekisi?

Mykkäsen mukaan Suomen työllisyysaste pitäisi onnistua nostamaan 75 prosenttiin ja julkinen velkasuhde vakautettua 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

”Seiskaviis, seiskaviis, kaksviis”, Mykkänen tiivistää ohjenuoransa.

Tavoitteeseen ei Mykkäsen mukaan tulla pääsemään ilman karvaitakin päätöksiä. Sopeutukset tarkoittavat menoleikkauksia ja veronkiristyksiä, mutta kokoomus ei usko jälkimmäisiin: työtä ja yrittäjyyttä verotetaan Suomessa jo nyt liian kireästi, kokoomus katsoo.

 ”Meidän pitää puhua myös karvaista lääkkeistä suoraan, koska niitä tarvitaan hyvän tekemiseen.”

Kokoomuksen puheenjohtajalta Petteri Orpolta kysyttiin Ylen puheenjohtajatentissä viime viikolla, mistä julkisista menoista kokoomus sitten leikkaisi. Orpo keskittyi puhumaan kakun kasvattamisesta. Mykkäsen mukaan kokoomuksen vaihtoehtoon sisältyy myös leikkauksia.

”Minä ajattelen niin, että meidän pitää puhua myös karvaista lääkkeistä suoraan, koska niitä tarvitaan hyvän tekemiseen”, Mykkänen sanoo ja viittaa kokoomukseen uuteen iskulauseeseen ”sydän on oikealla”.

HS:n perjantaina julkaiseman selvityksen perusteella Marinin hallituksen toistaiseksi päättämät työn tarjontaa lisäävät toimet vastaavat mittaluokaltaan Juha Sipilän (kesk) työllisyysuudistuksia, jos Marinin hallitus vie päätöksensä eduskunnasta läpi. Toistaiseksi päätetyt toimet eivät silti onnistuessaankaan riitä taittamaan julkista velkaantumista. Hallitus on ilmaissut päättävänsä lisätoimista kehysriihessä.

Kokoomus esittää leikkauksia useisiin sellaisiin sosiaalietuuksiin, joita se pitää myös kannustinloukkujen aiheuttajina. Tarkoituksena on sekä saavuttaa suoria menosäästöjä että kohentaa työnteon kannustimia ja nostaa näin työllisyysastetta.

”Viimeisten kymmenen vuoden aikana valtion maksamien työttömyysetuuksien sekä asumistuen ja toimeentulotuen vuotuiset menot ovat kaksinkertaistuneet noin kahden miljardin euron tasosta yli neljään miljardiin euroon. Tämä käyrä pitää uskaltaa kääntää. Bruttokansantuote ei ole kasvanut läheskään samaa tahtia”, Mykkänen sanoo.

Menojen kasvuun ovat vaikuttaneet pitkäaikaistyöttömyyden yleistyminen ja vuokratason nousu, mutta myös jotkut etuuksiin tehdyt parannukset. Kokoomus palauttaisi toimeentulotukeen omavastuun, joka pienentäisi vuokraan myönnettävää tukea. Lisäksi puolue peruisi työttömyysturvaan viime vuonna tehdyn tasokorotuksen ja jäädyttäisi asumistuen indeksikorotukset.

Näillä kolmella muutoksella kokoomus saisi eduskunnan tietopalvelulla teettämänsä laskelman perusteella noin 10 000 henkilöä töihin. Arvioitu vaikutus syntyy siitä, että työnteko muuttuisi suhteellisesti kannattavammaksi sosiaalietuuksien varassa elämiseen nähden.

 ”On hyvää tarkoittava mutta mahdoton yhtälö, jos meillä voi Helsingin niemellä asua vuodesta toiseen toimeentulotuen varassa.”

Kun ihmiset hakeutuvat töihin, heidän tulonsa nousevat eivätkä tuloerot Suomessa kasvaisi, Mykkänen arvioi. Hän myöntää, että eivät kaikki työttömät sosiaalietuuksien leikkauksien ansiosta kuitenkaan työllistyisi. Osan tulot pienenisivät. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tukien varassa elävän pitäisi muuttaa halvempaan asuntoon.

”Tämä koskee etenkin pääkaupunkiseutua. Pitäisikö olla kohtuullista sekin, että jos on pitkäaikaisesti tukien varassa asuinmenonsa rahoittava, niin katsotaan laajempaa työssäkäyntialuetta? Silloin tukien maksimin pitäisi lähteä siitä, millä hinnalla pystyy asumaan työssäkäyntialueella, joka jatkuu radanvarsia pitkin aika pitkällekin. On hyvää tarkoittava mutta mahdoton yhtälö, jos meillä voi Helsingin niemellä asua vuodesta toiseen toimeentulotuen varassa”, Mykkänen pohtii.

Omien ehdotustensa lisäksi kokoomus seisoo useiden valtiovarainministeriön esittämien työllisyystoimien takana. Listaan kuuluvat muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston sitominen työssäoloehtoon, eläkkeen kertymisen lakkauttaminen ansiosidonnaisen ajalta, eläkekertymän leikkaaminen eläkettä edeltävän työttömyyden perusteella ja osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä luopuminen.

Kokoomus ajaa myös esimerkiksi paikallisen sopimisen edistämistä, terapiatakuuta, ulosoton suojaosan korottamista, varhaiskasvatusmaksujen alentamista ja kotitalousvähennyksen laajentamista.

Mykkänen sanoo, ettei kokoomus leikkausesityksillään aja hyvinvointivaltion romuttamista, kuten arvostelijat joskus kuvaavat. Sen sijaan kokoomukselle kyse on hyvinvointivaltion tervehdyttämisestä. Jos työllisyysastetta ei saada nousemaan reippaasti ja julkisten menojen kasvua taitettua, Mykkäsen mukaan ”jaettavat kakkuviipaleet loppuvat lopulta kesken”.

”Meidän ehdotuksemmehan eivät ole mitenkään radikaaleja. Ei kokoomus ehdota palaamista 1950-luvun sosiaaliturvajärjestelmään. Vaan haastan pohtimaan, pärjättäisiinkö esimerkiksi kymmenen vuoden takaisilla tukitasoilla.”

Monet kokoomuksen esityksistä työllisyyden nostamiseksi mukailevat taloustieteilijöiden ja virkamiesten vastaavia. Toisaalta kokoomus esittää vastapainoksi merkittäviä veronkevennyksiä: kokoomuksen esitykset työn ja eläkkeiden verotuksen keventämiseksi sekä kotitalousvähennyksen laajentamiseksi vähentäisivät julkisen talouden tuloja yli 1,2 miljardia euroa vuodessa.

Kokoomus arvioi veronkevennysten niin sanottujen dynaamisten vaikutusten tuovan takaisin julkiseen kassaan 160 miljoonaa euroa, mutta veronkevennykset silti heikentäisivät julkista taloutta selvästi. Mykkäsen mukaan kokoomus haluaakin työllisyystoimilla vahvistaa julkista taloutta osin juuri siksi, että verotusta pystyttäisiin keventämään ja ihmiset saisivat työstään enemmän käteen.

Mutta ovatko veronkevennykset yhteensopivia kokoomuksen huoleen siitä, että velkaantuminen uhkaa kasvaa liian suureksi?

Mykkäsen mukaan veronkevennyksiä ei voi katsoa vain taloustieteellisten laskelmien läpi, vaan niihin liittyy kokoomuksen laajempi filosofia Suomen ”toivon polusta”.

”Jos me uskallamme tehdä rohkeita työllisyysuudistuksia ja uskallamme keventää verotusta, niin voi syntyä optimismin kierre, joka johtaa siihen, että ihmiset perustavat yrityksiä, syntyy uusia työpaikkoja ja niin edelleen. Se on osin psykologiaa.”

Mykkänen sai kuluvalla viikolla jatkoa kaudelleen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Hän ennakoi, että kokoomus tulee keväällä kirittämään hallitusta työllisyystoimiin kaikilla opposition käytössä olevilla keinoilla.

”Koronatoimistakin varmasti salissa puhutaan. Mutta kyllä täällä eduskuntatalossa se oleellinen kysymys on nyt meille se, miltä tämä maa viiden vuoden päästä näyttää.”

Kai Mykkänen

Syntynyt vuonna 1979 Espoossa.

Koulutukseltaan valtiotieteen maisteri ja ekonomi.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Toimi edellisellä vaalikaudella ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä sekä sisäministerinä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat