Taloustieteilijöiden mielestä liikenteen päästövähennykset vaativat polttoaineiden veronkorotusta – tämän epäillään kuitenkin olevan poliittisesti vaikeaa - Politiikka | HS.fi

Taloustieteilijöiden mielestä liikenteen päästövähennykset vaativat polttoaineiden veronkorotusta – tämän epäillään kuitenkin olevan poliittisesti vaikeaa

Suuri osa ekonomisteista ei kannata ehdotusta, että polttoainevero korvattaisiin paikantamiseen perustuvalla verotuksella, jossa vero vaihtelisi sijainnin mukaan.

Polttoaineiden verotus kiristyi viimeksi elokuun alussa 2020. Korotus nosti bensiinin ja dieselin hintaa 6–7 senttiä litralta.­

7.2. 14:17

Enemmistö ekonomisteista on sitä mieltä, että fossiilisten polttoaineiden eli bensiinin ja dieselin verotusta on kiristettävä liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

Ekonomistikone.fi -sivuston mukaan 79 prosenttia vastanneista ekonomisteista on tätä mieltä.

Useat taloustieteilijät arvioivat, että liikenteen päästötavoitteita ei pystytä saavuttamaan ilman että fossiilisten polttoaineiden hintaan ja kulutukseen puututaan.

Sanna Marinin (sd) hallituksen tavoitteet ovat kunnianhimoiset: hallitus haluaa vähintään puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Vuoteen 2045 mennessä liikenne olisi tarkoitus muuttaa nollapäästöiseksi.

Ekonomisteista 14 prosenttia on sitä mieltä, että polttoaineverotusta ei tule kiristää päästövähennysten takia.

Muutamat vastanneista ekonomisteista kannattavat veronkorotusten sijaan tieliikenteen päästökauppaa fossiilisten polttoaineiden käytön rajoittamiseksi. Hallitus on luvannut selvittää sitä. Osa hallituspuolueista, muun muassa keskusta, ei aio suostua polttoaineveron korotukseen enää tällä hallituskaudella.

Taloustieteilijät tunnistavat aiheen yhteiskunnallisen herkkyyden.

”Ei tule onnistumaan. Ranskassa keltaliivit pysäyttivät yhteiskunnan ja Suomessa eduskunta tuskin uskaltaa veroa korottaa”, arvioi emeritusprofessori Vesa Kanniainen Helsingin yliopistosta.

”Aiheesta ei ole kovin paljon luotettavia tutkimustuloksia, mutta viitteitä siihen on, että kun polttoaine on kalliimpaa ihmiset ostavat autoja, jotka kuluttavat vähemmän polttoainetta ja mahdollisesti ajavat autoillaan vähemmän. Nämä reaktiot voivat olla kuitenkin sen verran pieniä, että veron pitäisi olla todella suuri että ympäristötavoitteisiin päästäisiin, eikä se ole poliittisesti realistista”, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

Yli 60 prosenttia ekonomisteista tyrmää Ekonomistikone.fi:ssä ajatuksen siitä, että polttoaineveron sijaan auton käyttöä tulisi verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, joka vielä perustuisi siihen, missä autoilu tapahtuu.

Tätä ajatusta on väläyttänyt valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk), ja tätäkin hallitus on luvannut selvittää. Vanhanen on ollut huolissaan siitä, että siirtymä kohti liikenteen sähköistymistä vie pohjan polttoaineverolta ja kohdistaa verotuksen yhä pienemmälle joukolle, jolla ei esimerkiksi ole varaa sähköautoon.

Osa ekonomisteista pitää sinänsä oikeana periaatetta, jonka mukaan ruuhkaisilla alueilla autoilun haitoista tulisi maksaa enemmän. Useita taloustieteilijöitä arveluttavat kuitenkin autoilun seurantaan tarvittavan järjestelmän kustannukset ja mahdolliset tietoturvakysymykset.

”Kyseessä on mielestäni liian monimutkainen järjestely, joka vaatii byrokratiaa ja jonka kustannukset saattavat jopa nollata hyödyt”, arvioi ylijohtaja Mikael Collan Vattista.

Makrotaloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta ei tyrmää paikantamiseen perustuvaa kilometriveroa, mutta pitää järkevänä odottaa teknologian kehittymistä vielä jonkin aikaa.

”Kyse on kuitenkin jo verotulojen kannalta niin tärkeästä asiasta, että hyvästä järjestelmästä kannattaisi maksaa aika paljon”, Määttänen sanoo.

Ekonomisteilta kysyttiin myös romutuspalkkion järkevyydestä ja autoveron poistosta mahdollisina päästövähennyskeinoina. Näissä mielipiteet jakautuivat: noin neljäsosa vastanneista piti romutuspalkkiota tehokkaana keinona uudistaa autokantaa vähäpäästöiseksi, kun noin 29 prosenttia oli toista mieltä. Iso osa taloustieteilijöistä oli kannastaan epävarma tai ei osannut sanoa.

Ekonomisteista 49 prosenttia ei poistaisi autoveroa eli uuden auton rekisteröinnin yhteydessä maksettavaa veroa. Vastaajista 21 prosenttia pitää veron poistoa tehokkaana päästövähennyskeinona.

”Autovero on nyt päästöporrastettu. Se siis pyrkii osaltaan ohjaamaan uusien autojen hankintoja vähäpäästöisempään suuntaan. Autoveron poisto ilman muutoksia muissa liikenteen ja autoilun veroissa tarkoittaisi tästä päästöohjauksesta luopumista, mikä saattaisi johtaa verrattain suuripäästöisten autojen myyntiosuuden kasvuun”, sanoo johtava tutkija Marita Laukkanen Vattista.

Laukkasen mukaan samalla autoilun kustannukset laskisivat, mikä saattaisi johtaa myös autoilun määrän kasvuun.

Ekonomistikone.fi -sivusto selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin. Sen taustalla on Suomalainen ekonomistipaneeli, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat