”Onko Suomi enää Pohjoismaa?” Valtio­varain­ministeriö julkisti synkän raportin talouden näkymistä - Politiikka | HS.fi

”Onko Suomi enää Pohjoismaa?” Valtio­varain­ministeriö julkisti synkän raportin talouden näkymistä

Virkamiesten mukaan Suomen ongelmia voisi korjata se, että työehdoista sovittaisiin nykyistä laajemmin työpaikoilla. Virkamiehet eivät avaa, mitä paikallisen sopiminen lisääminen käytännössä tarkoittaisi.

8.2. 7:39 | Päivitetty 8.2. 16:14

Valtiovarainministeriö julkisti maanantaina raportin, joka tarkastelee Suomen talouskasvun edellytyksiä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suomen henkeä kohti laskettu bruttokansantuote (bkt) on jäänyt jälkeen muiden Pohjoismaiden kehityksestä.

Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan noin 10 prosenttia vuosina 2019–2030, kun Ruotsin, Norjan ja Tanskan kasvuksi arvioidaan samana aikana yli 20 prosenttia. Eroa kasvussa Ruotsiin ja Norjaan selittää erityisesti nettomaahanmuuton tuoma työikäisen väestön selvä kasvu näissä maissa.

Virkamiesten maalaama kuva Suomen talouden näkymistä on varsin synkkä.

”Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen jatkaa kasvuaan koronakriisin jälkeen samalla kun monen verrokkimaan velkasuhde vakautuu tai alenee. Ilman rakenneuudistuksia Suomen kehitys tulee edelleen jäämään jälkeen verrokkimaista. Onko Suomi enää Pohjoismaa?” raportissa kysytään.

Muun muassa seuraavista grafiikoista käy ilmi, miten Suomi on jäänyt jälkeen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Juttu jatkuu niiden jälkeen:

Konkreettisia toimenpidesuosituksia raportissa ei anneta, vaan tarkoitus on tunnistaa talouskasvun ajureista sellaisia osakokonaisuuksia, jotka ovat kasvun kannalta keskeisiä. Ongelmia on ministeriön mukaan sekä työnteon määrässä että työn tuottavuudessa.

”Suomen työmarkkinoiden merkittävimmät pitkän aikavälin haasteet ovat sekä työn kysynnän ja työn tarjonnan riittämättömyys. Näiden lisäksi työmarkkinoita vaivaavat kohtaanto-ongelmat”, raportissa sanotaan.

Valtiovarainministeriön mukaan Suomessa työllisyysaste uhkaa jäädä pysyvästi matalaksi ja työttömyysaste korkeaksi verrattuna muihin Pohjoismaihin. Työllisyyttä voidaan kasvattaa lisäämällä nuorimpien ja vanhempien ikäryhmien sekä pienten lasten äitien työvoimaan osallistumista, virkamiehet arvioivat.

Pienten lasten äitien verrattain heikko työllisyys voi raportin mukaan johtua osin ”suhteellisen anteliaista kotihoidon tuista, jotka eivät kannusta vanhempia työntekoon”.

”Työmarkkinoiden toimintaa parantaisivat palkkojen ja muiden työehtojen laajempi sopiminen yritys- ja toimialatasolla, työn vastaanottamisen kannustimien parantaminen sekä aktiivinen työmarkkinapolitiikka.”

Raportin mukaan Suomen tuottavuuskehityksen perusedellytykset näyttävät olevan kunnossa. Esimerkiksi tuote- ja kehityspanostuksen määrä on yhä kansainvälisesti verrattuna korkeaa tasoa.

Vaikka perusedellytykset ovat kunnossa, investointien vähyys on Suomen talouskasvun pullonkaula.

”Investointeja edistävät hyvä kustannuskilpailukyky, osaavan työvoiman saatavuus, vakaa ja kilpailukykyinen toimintaympäristö, mukaan lukien yritysverotus, sekä sujuvat investointeja koskevat prosessit. Paikallisen sopimisen laajentaminen voi auttaa turvaamaan kustannuskilpailukykyä ja siten myös kohentaa yritysten kannusteita investointeihin. Myös joustavat työmarkkinat ja osaavan työvoiman hyvä saatavuus edistävät kustannuskilpailukykyä.”

Virkamiehet korostavat paikallista sopimisen edistämistä raportissa useaan otteeseen, mutteivät avaa, mitä se käytännössä tarkoittaisi.

”Paikallinen sopiminen edistäisi osaltaan kustannuskilpailukyvystä huolehtimista”, raportissa sanotaan.

HS kysyi julkistustilaisuudessa, mitä ongelmia paikallinen sopiminen käytännössä ratkaisisi. Onko Suomen keskeinen ongelma siis liian korkeat työn kustannukset eli esimerkiksi palkat, joiden nousua paikallisella sopimisella hillittäisiin?

Finanssineuvos Markku Stenborg valtiovarainministeriöstä vastasi, että paikallinen sopiminen lisäisi osaavan työvoiman saatavuutta. Stenborgin mukaan tämä lisäisi tuottavuutta, minkä ansiosta palkat voisivat päinvastoin nousta.

”Mitään palkkojen laskua emme tässä esitä”, Stenborg sanoo.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) sanoi Kauppalehdelle maanantaina, että koronakriisin hintalappu viime vuonna jäi arvioitua pienemmäksi.

Vanhasen mukaan valtiontalouden alijäämä viime vuodelta jäi 15 miljardiin euroon aiemmin arvioidun 20 miljardin sijaan.

Tämän vuoksi velkasuhde on hänen mukaansa taitettavissa jo ennen vuotta 2030.

”Se luo talouden yleisiin odotuksiin huomattavasti optimistisemman näkymän, kun ei ole pakko jäädä velkaloukkuun niin pitkäksi aikaa”, hän sanoi Kauppalehdelle.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat