Helsingin Sanomien tietojen mukaan valtioneuvoston kanslia on pyytänyt ministeriöitä arvioimaan mahdollisen ulkonaliikkumiskiellon vaikutuksia.
Liikkumisen rajoittaminen on hallituksen strategian mukaisesti viimesijainen keino, jos epidemiatilanne pahenee pisteeseen, jossa terveydenhuollon kantokyky vaarantuu.
Sairaalaan ja tehohoitoon joutuneiden määrä on toistaiseksi pysynyt pienenä, mutta viime viikkoina tartuntatilanne on pahentunut nopeasti etenkin pääkaupunkiseudulla. Hallitus ja viranomaiset ovat huolissaan erityisesti virusmuunnoksen leviämisestä.
Pääministeri Sanna Marin (sd) sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ovat väläyttäneet mahdollista liikkumisen rajoittamista jo aiemmin viimesijaisena keinona, jos epidemiatilanne pahenee. Mahdollisten rajoitusten yksityiskohdat ovat kuitenkin olleet auki, tai ainakaan niitä ei ole julkisuuteen kerrottu.
Valtion sisäisessä valmistelussa rajoitusten yksityiskohdat ovat HS:n tietojen mukaan täsmentyneet. Valtioneuvoston kanslia on pyytänyt ministeriöitä arvioimaan sulkutoimien vaikutusta tarkkojen ennakkoehtojen pohjalta. Arviointipyyntö esitettiin viime viikolla, ja ministeriöiltä odotettiin vastausta perjantaina, tosin vastaukset venyvät ensi viikolle.
Valtioneuvoston kanslian esittämät ehdot arvioinnille ovat:
Liikkumista rajoitettaisiin kolmen viikon ajan.
Rajoitukset eivät koskisi koko Suomea vaan sitä osaa tai osia, joissa asuu noin puolet väestöstä. Käytännössä kyse olisi pitkälti eteläisestä Suomesta.
Liikkumista kodin ulkopuolella rajoitettaisiin, mutta liikkuminen olisi silti sallittua, jos se olisi välttämätöntä
– elintarvikkeiden ja lääkkeiden hankkimiseksi, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen saamiseksi
– viranomaistoiminnassa tai viranomaistapaamisen vuoksi
– välttämättömän työn, elinkeinon, opiskelun tai yhteiskunnallisen luottamustoimen harjoittamiseksi
– varusmiespalveluksen tai muun lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi
– lähiomaisen hoivan tarpeen, kuoleman tai kuolemanvaaran vuoksi, lapsen tapaamisoikeuden toteuttamisen taikka muun niihin merkitykseltään rinnastuvan painavan henkilökohtaisen syyn vuoksi.
Keväällä hallitus päätti sulkea Uudenmaan ja muun Suomen välisen liikenteen. Nyt tähän ei haluta mennä. Valtioneuvoston kanslia täsmentää ministeriöille, että maakuntien tai muiden alueiden välistä liikkumista ei rajoitettaisi.
Ehdoissa ei sen sijaan ole määritelty tarkemmin rajoitusten yksityiskohtia, esimerkiksi sitä, olisivatko rajoitukset voimassa läpi vuorokauden vai vain osan aikaa vuorokaudesta. Myöskään sitä ei ole määritelty, missä määrin ulkona saisi käydä esimerkiksi lasten kanssa, kävelyllä tai lenkillä.
Sosiaali- ja terveysministeriöstä on aiemmin arvioitu HS:lle, että jos liikkumisen rajoituksiin pitäisi mennä, ne olisivat mahdollisesti voimassa vain osan aikaa vuorokaudesta.
Useissa Euroopan maissa ulkona liikkumista on rajoitettu tiettyinä aikoina vuorokaudesta, käytännössä öisin ja iltaisin. Epäselvää on, mikä sellaisen hyöty olisi Suomen kaltaisessa maassa, jossa kansa on suhtautunut rajoituksiin kärsivällisesti eikä suurkaupunkeja ole. Valtioneuvoston kanslian esittämät rajoitustoimien ennakkoehdot muistuttavat jossain määrin Norjassa Oslon ympäristössä käyttöön otettuja rajoitustoimia.
Poliisi valvoi ulkonaliikkujia eteläranskalaisessa Nizzassa 4. helmikuuta. Vaikeutuneen koronatilanteen vuoksi Ranskassa liikkumista on rajoitettu iltakuuden ja aamukuuden välisenä aikana.
Pääministeri Marin ei kommentoi asiaa. Marinin kabinetista painotettiin, että kyse on normaalista varautumisesta ja ulkonaliikkumiskielto olisi vasta viimesijainen keino.
Kabinetin mukaan asiassa ei ole uutta kommentoitavaa, ja Marin on jo joulukuussa kertonut hallituksen valmistelevan ”kassakaappiin” erilaisia mahdollisia varautumistoimia valmiuslakiin liittyen.
Valtioneuvoston piirissä on valmisteltu valmiuslain käyttöönottoasetuksia varmuuden varalta viime vuoden lopulta lähtien.
Marinin kabinetista ei myöskään kommentoitu ulkonaliikkumiskieltoon tai sulkutoimiin liittyvää valmistelua muuten, koska sen kerrottiin olevan salaista.
HS pyysi ministeriöistä sulkutoimiin liittyviä arvioita. Ministeriöiden mukaan asiakirjat ovat salaisia.
Jos ulkonaliikkumiskieltoon tai sulkutoimiin mentäisiin, tätä ennen Suomen olisi todettava olevan poikkeusoloissa ja valmiuslaki olisi otettava käyttöön. Ulkonaliikkumiskielto tai liikkumisen rajoittaminen olisi hallituksen strategian mukaisesti viimesijainen keino, jos muut kovat rajoitustoimet eivät olisi riittäviä. Poikkeusoloissa esimerkiksi baarit ja ravintolat olisi suljettu.
Hallituksen on todettava poikkeusolot yhdessä tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa.
Valmiuslaki otettiin käyttöön viimeksi viime vuoden keväällä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi perjantaina, että Suomessa on raportoitu 407 uutta koronavirustartuntaa. Ilmaantuvuus eli tartuntojen määrä 100 000:aa ihmistä kohden on viimeisten 14 päivän aikana noussut muun muassa Husin alueella, Itä-Savossa, Vaasassa, Keski-Suomessa ja Länsi-Pohjassa. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa ilmaantuvuus on vähentynyt.
THL kertoi perjantaina suosittelevansa, että ihmiset viettäisivät talvilomansa ulkoillen oman lähipiirin seurassa, välttäen väkijoukkoja. THL:n mukaan riski saada koronavirustartunta on kaikkialla Suomessa, ja se kehottaa välttämään matkustamista.
Itä-Suomen aluehallintovirasto puolestaan ilmoitti, että Itä-Suomessa jatkuu kokoontumisrajoitus, jonka mukaan yli 20 ihmisen yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestäminen on kielletty. Kielto on voimassa ainakin 22. maaliskuuta saakka.
