Viime hallituskaudella Suomi pyrki löytämään alimman mahdollisen tason turvapaikanhakijoiden suojelussa.
Näin arvioidaan valtioneuvoston teettämässä tutkimuksessa, joka selvitti vuosina 2015–2019 ulkomaalaislakiin tehtyjen muutosten kokonaisvaikutusta. Viime hallituskaudella tehdyt lakimuutokset ovat tutkimuksen mukaan heikentäneet kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaa.
”Suomi on omalta osaltaan osallistunut tähän EU:n jäsenvaltioiden yleisempään race to the bottom -kisaan. Ajatus on ollut sellaisen tason hakeminen, että ei olla suotuisampia kuin toiset valtiot. Tällä on pyritty ehkäisemään ihmisten liikkumista maasta toiseen”, sanoi tutkimuskonsortiota vetänyt professori Elina Pirjatanniemi lehdistötilaisuudessa.
Tämä on Pirjatanniemen mukaan johtanut siihen, että lakimuutosten pääpaino on ollut menettelyjen tehostamisessa ja ”vetovoimatekijöiden” sekä väärinkäytösten estämisessä.
”Kun taas tämä perusasia, oikeus hakea turvapaikkaa, on jäänyt hieman vähemmälle huomiolle.”
Tutkijaryhmään kuului asiantuntijoita Åbo Akademista, Turun yliopistosta, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista ja Siirtolaisuusinstituutista.
Myöskään pyrkimys tehostaa turvapaikkaprosessia ei tutkimuksen mukaan onnistunut. Valitusaikojen lyhentäminen ja oikeusavun heikentäminen vaikuttivat lisänneen tarvetta uusintahakemuksille ja muutoksenhakuun.
”Muutokset eivät tehostaneet prosessia vaan pikemminkin päinvastoin”, Pirjatanniemi sanoi.
Tutkimuksen mukaan lasten asemaa oli viime hallituskaudella monin tavoin parannettu.
Parannukset olivat kuitenkin kohdistuneet ilman huoltajaa tulleisiin lapsiin, kun taas perheidensä kanssa tulleiden lasten asema oli jäänyt jossain määrin vähemmälle huomiolle. Parannukset eivät ole siksi täysin ehkäisseet ulkomaalaislain yleisten muutosten kielteisiä vaikutuksia lapsiin.
Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota erilaisten oleskelulupien vähentämiseen. Humanitaarisesta suojelusta luovuttiin ja tilapäisen oleskeluluvan myöntämistä kiristettiin. Koska kaikki eivät kuitenkaan poistu maasta eikä heitä välttämättä voida poistaa, Suomeen on syntynyt erilaisia väliinputoajien ryhmiä.
Pirjatanniemen mukaan väliinputoajiin lukeutuu ihmisiä, jotka ovat kotoutuneet hyvin ja löytäneet opiskelu- tai työpaikan.
”Lakimuutosten seuraukset ovat olleet näille ihmisille kohtuuttomia suhteessa niiden yhteiskunnallisiin tavoitteisiin.”
Ulkomaalaislakiin tehdyt muutokset ovat herättäneet arvostelua myös aiemmin. Niitä ovat kritisoineet muun muassa korkein hallinto-oikeus ja Suomen asianajajaliitto.
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori arvosteli muutoksia poikkeuksellisesti HS:n haastattelussa vuonna 2018.
HS on kirjoittanut oikeusapuun tehtyjen heikennysten aiheuttamista ongelmista ja siitä, miten lakimiehet huijaavat turvapaikanhakijoita.
Tutkimuksessa suositellaan hallitukselle kymmentä toimenpidettä. Ne ovat seuraavat:
Kartoitetaan ilman oleskelulupaa olevien mahdollisuus saada oleskelulupa muulla kuin kansainvälisen suojelun perusteella.
Muukalaispassin myöntämisen edellytykset tarkistetaan.
Lapsen jatkoluvasta päätettäessä turvataan hänen elämäntilanteensa vakaus ja jatkuvuus.
Turvataan kaikkien kansainvälistä suojelua saaneiden yhdenvertainen oikeus perheenyhdistämiseen.
Turvataan perheenyhdistämisessä lapsen etu.
Kiinnitetään enemmän huomiota hakijoiden haavoittuvuuteen.
Kehitetään perus- ja ihmisoikeuksiin sekä lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia.
Turvataan keskeisten toimijoiden, erityisesti Maahanmuuttoviraston, oikeusaputoimistojen ja hallinto-oikeuksien rahoitus.
Lisätään alan perus- ja täydennyskoulutusta.
Arvioidaan ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen tarve.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoi lehdistötilaisuudessa, että tutkimus toimii hyvänä pohjana sisäministeriössä jatkuvalle työlle. Osa tutkimuksen suosituksista on sellaisia, joista hallituksessa on jo vireillä valmistelutyötä.
Ohisalon mukaan ulkomaalaislakia on muutettu pirstaleisesti ja siksi hallitus halusi selkoa muutosten yhteisvaikutuksesta turvapaikanhakijoihin.
”Viime kädessä kyse on suojelua saavien oikeudesta elämään”, Ohisalo sanoi.
”On tärkeää tehdä korjausliikkeitä, jotka vahvistavat oikeusvaltion toimintaa.”
Lehdistötilaisuudessa Ohisalo pohti Suomen kansainvälistä asemaa.
”Perus- ja ihmisoikeuksien asemaa pyritään heikentämään monissa valtioissa. Jotkut pyrkivät irtautumaan kansainvälisistä sopimusvelvoitteista. Suomi on asemoitunut kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa tämän kehityksen vastapainoksi, mikä on olennaisen tärkeää”, Ohisalo sanoi.
”Tämän tutkimuksen mukaan Suomen toimintatapa poikkeaa turvapaikanhakijoiden osalta ihmisoikeuksia korostavasta peruslinjauksesta. Heidän osaltaan olemme toimineet toisin ja pyrkineet vain minimitason toteuttamiseen.”
Ohisalo muistutti, että Suomi hakee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä.
”Ehkä voi kysyä, kenen kohdalla seuraavaksi toteutetaan vain minimitaso ja onko tämä linjakasta sen suhteen, että olemme pyrkineet tällaisiin elimiin. Ollaan vaarallisilla vesillä, jos ei puolusteta näiden ihmisten oikeuksia vaan sen sijaan heikennetään niitä.”
Lisäksi Ohisalo viittasi tutkimuksen huomioihin lapsen edun arvioinnista. Hän kertoi pitävänsä erityisen tärkeänä, että lapsen oikeudet turvataan parhaalla mahdollisella tavalla.
Ohisalo kertoi myös olevansa huolissaan väliinputoajista.
”Pidän tärkeänä, että nyt löydetään ratkaisut, joilla kukaan ei putoa yhteiskunnan reunoille ja pystymme turvaamaan kaikkien ihmisoikeuksien ja osallisuuden toteutumisen”, Ohisalo sanoi.
”Sisäministeriössä tehdään työtä paperittomuuden torjumiseksi ja mietitään, miten ehkäistä varjoyhteiskuntien syntymistä. On inhimillisesti ja sisäisen turvallisuuden kannalta kestävää, että tiedämme, keitä yhteiskunnassa on.”
Tarkkoja lukuja ei ole saatavilla, mutta poliisin arvion mukaan Suomessa oleskeli vuonna 2019 noin 220–900 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta henkilöä, jotka eivät ole poistuneet maasta. Kuntaliiton arvion mukaan heidän määränsä kesällä 2020 oli noin 700–1 100.
Hallitusohjelman mukaisesti hallitus ”kehittää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä sen edistämiseksi, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella”.
Kyse on poliittisesti arkaluonteisesta hankkeesta, joka on edelleen ministeriössä valmistelussa.
