Perussuomalaiset ja Sdp jatkavat kisaamista suosituimman puolueen paikasta, vihreiden kannatus laski alle 10 prosentin - Politiikka | HS.fi

Perussuomalaiset ja Sdp jatkavat kisaamista suosituimman puolueen paikasta, vihreiden kannatus laski alle 10 prosentin

Suurin heilahdus verrattuna HS:n tammikuun mittaukseen oli hallituspuolue vihreillä.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuvattiin Ilta-Sanomien kuntavaalitentissä tammikuussa.­

19.2. 2:00 | Päivitetty 19.2. 6:09

Opposition perussuomalaiset ja pääministeripuolue sosiaalidemokraatit jatkavat varsin tasaista kisaamista ykköspaikasta myös tuoreessa HS-gallupissa. Molemmilla on nyt noin 21 prosentin kannatus, joka näyttää myös pysyvän melko vakaana.

Kolmossijaa pitävän oppositiopuolue kokoomuksen suosio on 16,4 prosenttia.

Hallituspuolue keskustaa äänestäisi 11 prosenttia, mikäli eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.

Kannatusmittauksen neljän kärkipuolueen muutokset verrattuna edelliskertaan ovat olemattomia eli vain prosenttiyksilön yhden tai kahden kymmenyksen luokkaa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen muodostamat puolueet nauttivat nyt 53,7 prosentin luottamusta, kun kuukausi sitten vastaava luku oli 54,2 prosenttia.

Suurin heilahdus verrattuna HS:n tammikuun mittaukseen kohdistui hallituspuolue vihreisiin, joita äänestäisi nyt 9,9 prosenttia.

Vihreiden suosio laski nyt täsmälleen saman verran kuin se viime kerralla nousi, eli 0,7 prosenttiyksikköä. Sekin muutos mahtuu reilusti virhemarginaaliin.

Vihreillä kannatuksessa on pitempään ollut jojoilua, sillä joulukuun mittauksessa puolueelle tuli noin prosenttiyksikön lasku suosiossa, joka silloinkin asettuii 9,9 prosenttiin.

”On syytä ajatella, että vihreiden suosion vähenemisellä on yhteyttä al-Holiin liittyviin tapahtumiin”, arvioi tuolloin kyselyn tehneen tutkimuslaitos Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. Joulukuun mittausajanjakson loppupuolella poliittista keskustelua hallitsi jupakka ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) ja perustuslakivaliokunnan asemasta.

Tuoreimman HS-gallupin tiedot kerättiin 18.1.–12.2. Haaviston ja samalla myös vihreiden suosiota kenties kohentanut Suomen ja Venäjän ulkoministereitten onnistuneena pidetty tapaaminen viime maanantaina ei siinä vielä näy.

Kannatusmittauksen aineistosta voi tehdä varovaisia päätelmiä myös äänestäjien puolueuskollisuudesta.

Vihreät ja keskusta voivat tällä hetkellä luottaa selvästi harvemmin vanhan äänestäjänsä tukeen kuin muut puolueet.

Syynä on Nurmelan mukaan se, että keskimääräistä useampi keskustaa tai vihreitä äänestänyt katsoo tilannetta sivusta pidättäytyen kertomasta, kävisikö äänestämässä ja mille puolueelle tukensa antaisi.

”Lisäksi vihreitä äänestäneistä hieman useampi kuin kuukausi sitten tuntee kiinnostusta tukea kokoomusta tai Sdp:tä. Sekin voi olla ainakin osasyy vihreiden suosion laskulle sekä kokoomuksen ja Sdp:n kannatuksen lievälle nousulle”, Nurmela arvioi.

Nurmelan mukaan nyt puolueelle selkänsä kääntävien saaminen takaisin kannattajajoukkoihin voisi tarjota keskustalle mahdollisuuden nostaa kannatus noin 13 prosentin tasolle. Vihreillä saman manööverin onnistuminen voisi tarkoittaa 11 prosentin ylittävää kannatusta.

Sen sijaan Sdp:n ja perussuomalaisten välillä ei ole tällä hetkellä merkittävää kannattajaliikehdintää, Nurmela arvioi.

Eduskuntavaalien yhteydessä perussuomalaisiin siirtyneet sosiaalidemokraatit ovat pysyneet perussuomalaisten riveissä, mutta Sdp on pystynyt korvaamaan menetyksen punavihreän blokin sisällä eritoten vihreiltä saamastaan siirtymästä.

”Vaikka perussuomalaiset onkin suosituin työntekijöiden keskuudessa, Sdp:llä on yhä vahva kannatus heidän parissaan. Joka neljäs työntekijä saattaisi äänestää demareita”, Nurmela laskee.

”Sdp:llä onkin melko vaikea savotta edessään, kun se yrittää muuntaa huippusuositun pääministerinsä avulla saamansa suosion kuntavaaleissa paikallisille ehdokkaille annettaviksi ääniksi”, Nurmela sanoo.

Perussuomalaiset pyrkivät nyt saamaan kannattajansa liikkeelle kuntavaaleissa puhumalla yleispoliittisista asioista, kuten EU:n elvytyspaketista, polttoaineiden hinnoista tai jopa hallituksen kaatamisesta.

”Kuntavaalien yhteydessä käydyssä keskustelussa on ennakoitu kovaa kamppailua maaseudun herruudesta keskustan ja perussuomalaisten välillä. Se on heijastunut myös poliittiseen debattiin”, Nurmela sanoo.

Näin kannatusmittaus tehtiin

Kantar TNS selvitti HS:n toimeksiannosta puolueiden eduskuntavaalikannatusta.

Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluilla 18.1.–12.2.2021.

Tutkimusta varten haasteltiin kaikkiaan 2 480 henkilöä.

Otos edustaa 18–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta.

Haastatelluilta kysyttiin, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.

Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat