Lakiesitys tekisi mahdolliseksi pakolliset koronavirus­testit esimerkiksi rakennus­työmailla ja rajoilla: kieltäytymisestä sakkoja tai jopa kolme kuukautta vankeutta - Politiikka | HS.fi

Lakiesitys tekisi mahdolliseksi pakolliset koronavirus­testit esimerkiksi rakennus­työmailla ja rajoilla: kieltäytymisestä sakkoja tai jopa kolme kuukautta vankeutta

Aluehallintovirasto voisi määrätä esimerkiksi tietyillä rakennustyömailla, oppilaitoksissa tai satamissa ja lentokentillä oleskelleita ihmisiä pakolliseen terveystarkastukseen.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoo lakiesityksestä lisää tiedotustilaisuudessa noin kello 15.30. HS näyttää tilaisuuden suorana lähetyksenä.­

19.2. 11:23 | Päivitetty 19.2. 17:39

Hallitus on antanut lakiesityksen, jonka myötä esimerkiksi koronaviruksen pakollisesta testaamisesta rajoilla tulee mahdollista. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) mukaan hallituksen tahto on, että jatkossa kaikki Suomeen tulevat testattaisiin.

Kiuru kertoi aiheesta sosiaali- ja terveysministeriön tiedotustilaisuudessa perjantaina. Hän korosti aluksi, että koronavirustilanne jatkuu Suomessa huolestuttavana ja virusmuunnokset synkistävät tilannetta.

”Ne toimet, joilla on ennen pärjätty, eivät enää yksinään riitä taistelemaan tätä uutta uhkaa vastaan. Olemme vaikeassa tilanteessa, jossa suomalaisilta vaaditaan jälleen kerran venymistä vaikean koronatilanteen edessä.”

Hallituksen esityksen mukaan aluehallintovirastot voisivat määrätä useita henkilöitä kerralla pakolliseen terveystarkastukseen. Terveystarkastus voi tarkoittaa esimerkiksi koronavirustestin tekemistä.

Käytännössä aluehallintovirasto voisi määrätä esimerkiksi tietyllä paikkakunnalla, työpaikalla tai laitoksessa oleilleet henkilöt terveystarkastukseen, jos paikoissa on aihetta epäillä tartuntoja. Lakiesityksessä mainitaan esimerkkeinä rakennustyömaat ja oppilaitokset.

”Yhdenvertaisuus edellyttää sitä, että kuusi aluehallintovirastoa keskenään soveltavat samalla tavalla näitä linjauksia”, Kiuru sanoi tilaisuudessa.

Samoin pakolliseen tarkastukseen voitaisiin määrätä esimerkiksi satamissa tai lentokentillä oleskelevat tai tietyllä lennolla tai laivalla olleet ihmiset.

Johtaja Jari Keinänen sosiaali- ja terveysministeriöstä tarkensi tiedotustilaisuudessa, mitä pakollinen terveystarkastus pitäisi käytännössä sisällään.

”Terveydenhuollon ammattihenkilö arvioisi, kuinka laaja terveystarkastus olisi henkilölle tarpeen”, Keinänen totesi.

Jos henkilöllä esimerkiksi olisi negatiivinen tulos ennakkoon tehdystä koronavirustestistä, terveydenhuollon ammattilainen voisi tapauskohtaisesti todeta tämän riittäväksi terveystarkastukseksi. Tällöin testiä ei välttämättä tehtäisi. Todistukset tehdyistä testeistä ovat erilaisia.

Keinäsen mukaan negatiivista testiä ennen Suomeen tuloa ei voitu kuitenkaan vaatia kaikilta perusoikeudellisista syistä.

Tähän asti aluehallintovirasto on voinut määrätä pakollisen terveystarkastuksen yleisvaarallisessa tartuntatautitilanteessa.

Käytännössä lakia ja sen säädöksiä on kuitenkin voitu tulkita siten, ettei laajojen ihmisjoukkojen määrääminen tarkastukseen olisi mahdollista.

Hallitus esittää nyt lakia täsmennettäväksi niin, että aluehallintoviraston päätös voi koskea yhtä tai useampaa henkilöä. Lisäksi myös kuntien ja sairaanhoitopiirien tartuntatautilääkärit saisivat mahdollisuuden määrätä yksittäisen henkilön pakolliseen terveystarkastukseen.

Seuraavaksi laki etenee eduskunnan käsittelyyn. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa.

Lakiesityksessä ei tarkasti määritellä, millaisissa tilanteissa laajoja terveystarkastuksia tulisi määrätä. Lain valmistelijat ovat Keinäsen mukaan keskustelleet aluehallintovirastojen kanssa aiheesta.

Hänen mukaansa eduskuntakäsittelyssä todennäköisesti tarkentuu, tarvitsevatko ne lisäohjeistusta aiheesta esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tai sosiaali- ja terveysministeriöltä.

”Aluehallintovirastoilla on hyvät edellytykset edetä asiassa”, Keinänen kuitenkin sanoi.

Kiurun mukaan aluehallintoviraston ei kuitenkaan tarvitse jäädä odottamaan lain läpimenoa eduskunnassa, vaan sillä on jo toimivaltaa asiassa. Esityksessä on nimenomaan kyse lainsäädännön tarkennuksesta, joka auttaa käytännön ohjeistuksissa.

Kiuru sanoi ministeriön olleen yhteydessä aluehallintovirastoon ja odottavansa, miten he voivat tulla tilanteessa avuksi.

”Nyt on tärkeää, että nämä uudet keinot tullaan ottamaan nopeasti käyttöön, jos eduskunta näin suo, ja kentällä kääritään jo hihat sillä aikaa, kun jäämme odottamaan tarkentavaa lainsäädäntöä.”

Tällä hetkellä Suomeen tulevat ihmiset ohjataan vapaaehtoiseen koronavirustestiin, ellei heillä ei ole esittää todistusta ennakkoon otetusta negatiivisesta testistä tai sairastetusta taudista. Osa Suomeen tulijoista on jättänyt testin väliin.

Jos määrätystä pakollisesta terveystarkastuksesta kieltäytyisi, saattaisi syyllistyä terveydensuojelurikkomukseen. Rangaistus siitä on rikoslain mukaan sakkoa tai vankeutta enintään kolme kuukautta.

Kiurulta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, olisiko Suomen mahdollista lieventää matkustusrajoituksia sitten, kun pakollinen testaaminen on käytössä.

”Meillä on isot paineet raja-alueilla siihen, että jos terveysturvallisuus saadaan toimimaan ja ihmiset testiin, silloin olisi käytännössä mahdollista harkita sitä, että volyymia voitaisiin nostaa. Tällä hetkellä tilanne on hauras”, Kiuru sanoi.

Kiurun mukaan paineita on erityisesti esimerkiksi Suomen ja Viron välisellä rajalla.

Hallitus esittää samassa yhteydessä muutosta, jossa tartuntatautiin sairastuneille tai sille altistuneille tulisi velvollisuus antaa itseään koskevia tietoja terveydenhuollon henkilökunnalle esimerkiksi jäljitystyössä. Velvollisuuteen riittää myös epäilys tartunnasta tai altistuksesta.

Velvollisuus koskisi vain taudin leviämisen ehkäisemisen kannalta välttämättömiä tietoja. Tällainen voisi olla esimerkiksi tieto paikoista, joissa henkilö on oleskellut tietyn aikavälin sisällä tai tieto henkilön työpaikasta. Tähän asti tartunnanjäljitys on perustunut vapaaehtoisuuteen.

Tietojen antamisesta kieltäytymistä ei kuitenkaan esitetä rangaistavaksi. Riskinä voisi esityksen mukaan olla muun muassa se, että tartunnan mahdollisesti saanut henkilö ei tällöin hakeutuisi hoitoon ja mahdollisesti levittäisi tautia eteenpäin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat