”Rokotus­järjestyksen muuttamista voidaan pohtia, kun riski­ryhmät ovat saaneet rokote­suojan”, sanoo THL:n yli­lääkäri Hanna Nohynek - Politiikka | HS.fi

”Rokotus­järjestyksen muuttamista voidaan pohtia, kun riski­ryhmät ovat saaneet rokote­suojan”, sanoo THL:n yli­lääkäri Hanna Nohynek

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd) kehotti pohtimaan mallia, jossa koronarokotuksia painotettaisiin suurten tartuntamäärien alueille. Nohynekin mukaan eron pitäisi olla huomattava, jotta alueellinen painotus olisi perusteltu.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että rokotusjärjestyksen muuttaminen vaatisi perusteellisen keskustelun ja mahdollisesti myös valtioneuvoston asetuksen muutoksen.­

20.2. 15:36 | Päivitetty 20.2. 15:58

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek kannattaa ajatusta, että koronarokotteiden antamisjärjestystä pohditaan uudelleen tartuntatilanteen alueellisen kehityksen perusteella.

Hänen mukaansa aiheesta on syytä käydä perusteellinen keskustelu, mutta rokotusjärjestyksen muuttaminen ei silti vielä tule kyseeseen.

”Uutta rokotusjärjestystä voidaan pohtia, mutta sen toteuttaminen voisi tulla kyseeseen vasta sen jälkeen, kun lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat ja yli 70-vuotiaat ovat saaneet rokotesuojan”, sanoo Nohynek HS:lle puhelimessa.

Nykyinen rokotusjärjestys perustuu lääketieteelliseen riskiarvioon, ja siinä pyritään mahdollisimman suureen vaikuttavuuteen: estämään kuolemia, elinvuosien menetystä ja tautitaakkaa. Lisäksi pyritään ylläpitämään terveydenhuollon kantokykyä. Rokotusjärjestys on myös kirjattu nykyisellään aihetta koskevaan valtioneuvoston asetukseen.

Nohynekin mukaan riskiryhmien rokottamisen jälkeen tarvitaan kattavan keskustelun ohella myös pohdintaa siitä, onko koronarokotuksia koskeva valtioneuvoston asetus syytä avata.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd) ehdotti perjantaina HS:n haastattelussa, että rokotusjärjestystä olisi syytä pohtia koronavirustilanteen nopean heikentymisen vuoksi.

”Perusoikeuksien näkökulmasta olisi perusteltua käydä läpi, miten työikäisten massarokotukset suunnataan. Pitäisikö rokotusjärjestyksessä näkyä tautitilanteen epidemiologiset perusteet niin, että rokotuksia keskitettäisiin enemmän alueille, joissa asutaan tiiviisti ja missä ihmiset kulkevat rajojen yli”, Rinne kysyi.

THL suositteli torstaina, ettei Uudeltamaalta matkustettaisi muualle, sillä nopeasti leviävät virusmuunnokset vaikuttavat olevan yleisempiä Uudellamaalla kuin muualla Suomessa. Lisäksi virusmuunnos näyttää leviävän erityisen ärhäkästi tiheään asutuilla alueilla.

Rinne ehdotti mallia, jossa rokotusten alueellisella painottamisella vältettäisiin tiukempia rajoitustoimenpiteitä, kuten maan sisäisen liikkumisen rajoittamista.

Nohynekin mukaan THL:ssa tehtiin viime syksynä mallinnuksia siitä, onko alueelliseen rokottamiseen siirtyminen kannattavaa. Lopputulos oli, että alueellisten tartuntamäärien erojen pitäisi olla huomattavan suuria, jotta alueellinen rokotusjärjestys olisi vaikuttavaa muuttaa.

”Rokotesuojan syntymisessä kestää kahdesta kolmeen viikkoa rokotteen saamisen jälkeen. Lisäksi tartunnat tulevat ryppäissä, mikä voi vaikeuttaa rokotusten alueellista kohdentamista. Tällä hetkellä ei myöskään ole vielä kattavaa näyttöä siitä, kuinka paljon rokote vähentää oireettomia infektioita. Tällä on tartuntaketjujen katkaisemisen kannalta merkitystä”, hän sanoo.

Sanna Ritanoro ja Tuula Henriksson antoivat Seija Packalenille koronavirusrokotteen Attendo Venla -hoitokodissa Nurmijärvellä tammikuun lopulla.­

Nohynekin mukaan näyttää siltä, että nyt käytettävissä olevat rokotteet suojaavat hyvin myös virusmuunnosten aiheuttamilta vakavilta tautimuodoilta, mutta niiden kyky estää virusmuunnosten aiheuttamaa lievää tautia ja viruksen eritystä on heikentynyt.

Samalla hän muistuttaa, että lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä on Suomessa noin miljoona. Heidän ja yli 70-vuotiaiden rokottaminen näyttää jatkuvan ainakin huhtikuulle asti, jos tämänhetkiset arviot rokoteannosten Suomeen saapumisesta toteutuvat. Keskustelua rokotusjärjestyksestä on toki hyvä käydä jo aikaisemmin.

”Mikäli päätetään siirtyä alueelliseen rokottamiseen, vaatii asia keskustelun ohella vankat perustelut siitä, miksi näin tehdään. Yksi tärkeä kysymys on, mitä se tarkoittaa perustuslaillisesta näkökulmasta, jos toisia alueita suositaan ja toiset saavat odotella rokotuksiaan ”, Nohynek sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat