Ravintoloiden ”tanssi­kielto” voitaisiin saada voimaan nopeasti – käytännössä asiakkaat määrättäisiin istumaan pöydissä - Politiikka | HS.fi

Ravintoloiden ”tanssi­kielto” voitaisiin saada voimaan nopeasti – käytännössä asiakkaat määrättäisiin istumaan pöydissä

Keskustelut ravintoloiden aukioloaikoihin puuttuvista uusista rajoituksista jatkuvat maanantaina.

Hallitus pohtii ravintolarajoitusta, jossa asiakkaan pitäisi pysyä pöydässä. Se voisi estää tanssimisen lisäksi myös karaokelaulun.­

22.2. 15:32 | Päivitetty 22.2. 18:04

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila arvioi, että ravintoloiden niin sanottu tanssikielto voitaisiin haluttaessa saada säädettyä parissa viikossa, ellei aikaisemmin.

Varhila kertoi jo viikonloppuna Ylellä, että ravintoloiden uudet rajoitukset voisivat tarkoittaa esimerkiksi tanssin ja karaokelaulun kieltämistä ravintolassa.

HS:lle hän kertoo, että tällöin säädettäisiin käytännössä siitä, että ravintolassa pitää pysytellä pöydissä lukuun ottamatta esimerkiksi vessakäyntejä ja liikkumista pöytään ja sieltä pois.

Periaatteessa tällainen kiristys ravintolasäädöksiin voitaisiin tehdä nopealla tahdilla, sillä se voitaisiin saattaa voimaan valtioneuvoston asetuksella nykylainsäädännön pohjalta.

Päätöksiä ei kuitenkaan vielä ole, joten Varhila ei veikkaa tarkkaa aikataulua.

”Tuota en arvuuttele, mutta ajattelisin, että viimeistään parissa viikossa, ellei aikaisemmin”, hän viestittää.

Nykylainsäädäntö ei sitä vastoin mahdollista esimerkiksi ravintoloiden aukioloaikoihin puuttumista nykyistä laajemmin. Siksi keskusteluja käydään myös lakimuutoksesta.

Ministerien erityisavustajat keskustelivat mahdollisista uuteen lakiin tulevista rajoituksista perjantaina, ja keskustelut jatkuvat maanantaina. Valmista ei välttämättä saada vielä.

Uuden lainsäädännön voimaan saaminen vie näillä näkymin vielä aikaa.

”Eduskunnan käsittelyyn sekä hallituksen poliittiseen käsittelyyn pitää aina varata aikaa, eli viikkoja [menee] yhteensä”, Varhila arvioi.

Tulevillakaan ravintolarajoituksilla ravintoloita ei voitaisi sulkea kokonaan, sillä se vaatisi sosiaali- ja terveysministeriön tulkinnan mukaan poikkeusolojen toteamisen. Sen sijaan aukioloaikoja ja anniskelua voidaan rajoittaa entisestään.

HS on aiemmin kertonut, että keskusteluja on käyty ainakin ehdotuksesta, jossa alkoholin myynti pitäisi lopettaa pahimmilla koronavirusalueilla kello 17 ja ovien pitäisi mennä kiinni kello 18. Ruokaravintoloissa valomerkki tulisi tuntia myöhemmin.

Jos koronavirus ei olisi vielä levinnyt kovin laajalle mutta koko maan tilanne olisi vakava, esillä on ollut, että aukiolosäännöt olisivat tunnin lievemmät. Tällöin ruokaravintoloista pitäisi poistua viimeistään kello 20.

Neuvotteluissa esimerkiksi kellonaikoihin voi edelleen tulla muutoksia.

Tällä hetkellä ankarimmat ravintolarajoitukset päättävät anniskelun kello 22 ja sulkevat ravintolat kello 23.

Poliittisesti ravintolapäätös on vaikea. Monelle ruokaravintolalle anniskelun loppuminen alkuillasta olisi kohtalokasta, ja ravintoloita on mennyt jo nyt konkurssiin.

Samaan aikaan julkisessa keskustelussa on kuitenkin asetettu vastakkain ravintolat ja esimerkiksi lasten harrastukset. Siksi poliitikoilla on painetta rajoittaa ravintoloiden toimintaa, jos lasten harrastuksia rajoitetaan.

Kysyä voi sitäkin, miksi ravintolarajoituksien tiukentaminen tuntuu olevan vaikeaa samalla kun muuta yksityistä elinkeinotoimintaa, esimerkiksi kuntosaleja, voidaan tartuntavaaran vuoksi sulkea. Tämä on mahdollista vasta hyväksytyn tartuntatautilain muutoksen nojalla viimesijaisena keinona.

Lue lisää: Metron ja bussien matkustajamäärää voidaan rajoittaa, kylpylöitä ja kuntosaleja mahdollista sulkea: Tartuntatautilain uudistus voimaan maanantaina

Yksi syy lienee, että elinkeinotoimintaan koronan vuoksi kohdistuvia rajoituksia ei alun perin ryhdytty tarkastelemaan yhtenä kokonaisuutena. Lakien säätäminen on siis edennyt erillään toisistaan, eikä niitä ole esimerkiksi perustuslakivaliokunnassa arvioitu samanaikaisesti.

Kun ravintolat suljettiin keväällä ulosmyyntiä lukuun ottamatta, rajoitukset tehtiin muuttamalla majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annettua lakia väliaikaisesti. Sääntelyn perustana oli tuolloin perustuslain pykälä 23, joka koskee perusoikeuksia poikkeusoloissa. Tähän pykälään voitiin tukeutua, koska Suomeen oli todettu poikkeusolot.

Kun poikkeusoloista luovuttiin kesällä, ravintolatoimintaa alettiin rajoittaa tavallisella lailla muuttamalla tartuntatautilakia väliaikaisesti. Näitä väliaikaisia muutoksia jatkettiin syksyllä ja niitä ollaan nyt jatkamassa uudelleen.

Tartuntatautilakiin sorvattiin toisaalta vasta hyväksytty ravintoloista erillinen muutos, joka antaa viranomaisille mahdollisuuden sulkea esimerkiksi kauppakeskusten yleiset tilat, kuntosalit, sisäleikkipaikat, kylpylät ja tanssipaikat viimesijaisena keinona kokonaan määräajaksi. Lopputulos on, että samalla lailla voidaan siis nyt sulkea näitä toimintoja mutta ei ravintoloita.

Lue lisää: Metron ja bussien matkustaja määrää voidaan rajoittaa, kylpylöitä ja kuntosaleja mahdollista sulkea: Tartuntatautilain uudistus voimaan maanantaina

Sosiaali- ja terveysministeriössä ravintolarajoituksia valmisteleva hallitusneuvos Ismo Tuominen katsoo, että osin kyse on siitä, millä hetkellä lakimuutoksia on laadittu.

Viime syksynä, kun ravintolarajoitusten jatkoa säädettiin, epidemiatilanne oli helpompi ja oli ollut sellainen monta kuukautta.

”Silloin perustuslain tulkinta painotti ehkä enemmän elinkeinonharjoittajien oikeuksia kuin sitä tilanteen hallintaa, kun tilanne oli silloin helpompi ja oli ollut monta kuukautta helpompi kesän jälkeen”, Tuominen sanoo.

”Nyt, kun jälkimmäiset tartuntatautilain pykälät on hyväksytty eduskunnassa, tilanne on ollut pahempi, ja se on saattanut vaikuttaa tulkintaan.”

Perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan painottanut muun muassa sääntelyn välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta, kun puututaan perusoikeuksiin, kuten elinkeinovapauteen.

Tuominen muistuttaa, että eduskunnassa tehtiin syksyllä ravintolarajoituksiin tiettyjä höllennyksiä. Perustuslakivaliokunta edellytti tuolloin esimerkiksi, että eri ravintolatyyppejä tulee käsitellä eri tavalla ja että sääntely rajataan alueittain vain siihen, mikä on välttämätöntä.

Tuomisen tulkinta onkin, että tavallisena lakina ilman poikkeusoloja ravintoloiden sulkeminen ei olisi mennyt eduskunnassa läpi.

”Emme siis ole perustuslakivaliokunnalle ravintoloiden sulkemista tavallisena lakina koskaan esittäneet, mutta syksyllä oli lievempi lakiesitys, jota oli pakko lieventää.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat