Hallitus pohtii koti­äänestystä hoitavien vaali­virkailijoiden rokottamista ohi rokotus­järjestyksen – heitä olisi noin 2 000 - Politiikka | HS.fi

Hallitus pohtii koti­äänestystä hoitavien vaali­virkailijoiden rokottamista ohi rokotus­järjestyksen – heitä olisi noin 2 000

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson: Tämän viikon aikana on tehtävä päätös, järjestetäänkö vaalit.

Ääntenlaskentaa viime eduskuntavaaleissa huhtikuussa 2019. Uudenmaan vaalilautakunta tarkasti eduskuntavaalien äänestyslippuja Kulttuuritalolla.­

22.2. 16:09

Hallitus pohtii tällä viikolla, voidaanko kuntavaalit järjestää aikataulun mukaisesti eli 18. huhtikuuta koronavirustilanteen pahenemisesta huolimatta.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) sanoo HS:lle hallituksen lähtevän siitä, että vaalit järjestetään. Henriksson tapaa tällä viikolla kaikkien puolueiden puoluesihteerit.

”Käymme tilanteen läpi. Kuten aikaisemmin olen sanonut, helmikuun aikana pitää päätös tehdä.”

Puolueet ovat olleet haluttomia vaalien siirtämiseen, vaikka oikeusministeriön virkamiehet ovat sitä aiemmin helmikuussa kannattaneet. Myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti oli STT:n haastattelussa viime viikolla sitä mieltä, että vaalien siirtämiseen voisi olla perusteita.

Puolueiden on jätettävä ehdokaslistat 9. maaliskuuta. Jos hallitus päättää ehdottaa vaalien siirtämistä, siihen tarvitaan lakiesitys ja eduskunnan päätös. Päätös vaalien pitämisestä ajallaan tai vaalien siirtämisestä tehdään parlamentaarisesti yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken, eli hallitus ei päätä sitä yksin.

Uudeksi keinoksi parantaa vaalien turvallisuutta on noussut Henrikssonin mukaan esiin se, että kotiäänestyksiä hoitavat vaalivirkailijat rokotettaisiin ohi jo sovitun rokotejärjestyksen.

”Itse uskon, että se auttaisi kokonaistilanteessa. Myös vaalivirkailijoita olisi helpompi saada tärkeisiin tehtäviin, jos he tietäisivät, että he voivat rokotteen saada.”

Tällaisia kotiäänestykseen tarvittavia vaalitoimitsijoita on eri arvioiden mukaan noin kaksituhatta.

He voisivat mennä rokotuksen turvin hoitamaan kotiäänestyksen, jos äänioikeutettu on altistunut koronavirukselle ja joutunut siksi karanteeniin. Rokotuksen lisäksi virkailijoilla olisi suojavarusteet.

Kotiäänestysmahdollisuus ei näillä näkymin koske niitä, jotka sairastavat vaalien aikaan koronaviruksen aiheuttamaa covid-19-sairautta ja ovat sen takia määrättyinä eristykseen. Eristys on eri asia kuin karanteeni.

Kaikkiaan vaalivirkailijoita tarvitaan noin 20 000–25 000 henkeä vaalien eri tehtäviin, kuten ennakkoäänestyksen, varsinaisen äänestyspäivän äänestyksen ja ääntenlaskennan hoitamiseen.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi sunnuntaina Yleisradiossa pääministerin haastattelutunnilla, että kotiäänestystä hoitavien vaalivirkailijoiden rokottamista olisi syytä pohtia vakavasti.

Rokotejärjestyksestä on sovittu asetuksella, joka annettiin joulukuussa. Asetuksessa rokotteen saajat on jaettu neljään ryhmään.

Ensimmäisenä järjestyksessä ovat koronaviruspotilaita hoitava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä vanhusten hoivakotien henkilöstö ja asukkaat.

Toisena järjestyksessä ovat yli 70-vuotiaat ja kolmantena henkilöt, joilla on vakavalle covid-19-taudille altistavia sairauksia.

Neljäntenä järjestyksessä ovat muut kansalaiset.

Ensimmäinen ryhmä alkaa olla kohta rokotettu, mutta kakkos- ja kolmosryhmien rokotukset ovat vielä kesken.

Rokotusjärjestyksen miettiminen kuuluu Henrikssonin mukaan sosiaali- ja terveysministeriölle. Oikeusministeriössä on arvioitu, että rokotusjärjestyksestä poikkeaminen vaalien takia ei loukkaisi ihmisten yhdenvertaisuutta, jos kyse olisi kotiäänestyksen järjestämisestä.

Oikeusministeriöstä on lähtenyt kuntiin ohjeita vaalien järjestämisestä nykyisessä pandemiatilanteessa. Henrikssonin mukaan kuntien pitäisi pohtia nyt sitä, miten esimerkiksi äänestäminen ulkotiloissa voitaisiin järjestää.

”Varsinkin pääkaupunkiseudulla on myös syytä käydä nämä kuviot tarkasti läpi, koska asukkaita on paljon ja vaalipaikkoja monta.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat