Akavan kysely: Yrityksistä puolet haluaa alentaa palkkoja paikallisesti - Politiikka | HS.fi

Akavan kysely: Yrityksistä puolet haluaa alentaa palkkoja paikallisesti

Työmarkkinajohtaja: ”On yllättävää, että näinkin moni yritys haluaa sopia palkanalennuksista, lomautuksista ja irtisanomisista.”

Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto.­

23.2. 10:40

Lisää aineksia keskusteluun paikallisesta sopimisesta saatiin tiistaina, kun Akavan ajatuspaja julkisti tuoreen yrityskyselyn. Tulosten mukaan jopa yli puolet yritysjohtajista haluaa neuvotella palkanalennuksista paikallisesti.

Irtisanomisista ja lomautuksista haluaa neuvotella paikallisesti yli 60 prosenttia yritystyönantajista.

Akava Worksin teettämän kyselyn mukaan kaikkiaan lähes 90 prosenttia yritystyönantajista haluaa neuvotella työehdoista paikallisesti. Yleisintä on halu neuvotella juuri palkoista mutta myös työajoista.

”On yllättävää, että näinkin moni yritys haluaa sopia palkanalennuksista, lomautuksista ja irtisanomisista. Se kertoo valitettavasti, että monilla työnantajilla on halu sopia paikallisesti työehtojen heikennyksistä ja työsuhdeturvasta”, sanoo Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen kommentoi maanantaina Teollisuuden palkansaajien TP:n raporttia paikallisesta sopimisesta ja huomautti, että yritykset eivät halua laskea palkkoja.

Syynä on Kauhasen mukaan se, että palkanlasku vähentäisi työntekijöiden motivaatiota ja saisi parhaimmat työntekijät vaihtamaan työpaikkaa.

”On jotain näyttöä siitä, että paikallinen sopiminen nostaa sekä palkkoja että tuottavuutta”, Kauhanen sanoi.

Akavan kyselyn mukaan paikallinen sopiminen on yrityksissä yleistä jo nyt, sillä noin 70 prosentissa yrityksistä on tehty paikallisia sopimuksia edeltävien kolmen vuoden aikana.

Tietyissä asioissa paikallinen sopiminen on jopa yleisempää yleissitovaa työehtosopimusta noudattavissa järjestäytymättömissä yrityksissä kuin niissä yrityksissä, jotka kuuluvat työnantajaliittoon.

”Paikallisella sopimisella voidaan saavuttaa joustavuutta sekä työhyvinvointi- ja tuottavuushyötyjä. Työehtosopimuksen vähimmäistasoa paremmista palkankorotuksista ja työehdoista voi sopia nykyisinkin”, Murto sanoo tiedotteessa.

”Paikallisen sopimisen edistäminen ja hyödyt uhkaavat kuitenkin hämärtyä, jos ei tuoda avoimesti esiin, mitä sillä tavoitellaan, miksi ja mille tasolle.”

Luottamusmiesten eli neuvottelukumppanien asema on keskeinen kiistanaihe työpaikkakohtaisen sopimisen lisäämisessä.

Ensi maanantaina esityksensä jättävässä työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa työryhmässä luottamusmiesten asema jakaa jyrkästi työnantajien ja palkansaajien edustajien näkemyksiä.

Akavan kyselyn mukaan yritystyönantajista yli 80 prosenttia haluaa neuvotella työehdoista ensisijaisesti jonkun muun kuin henkilöstön valitseman edustajan kanssa.

Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavista järjestäytymättömistä työnantajista lähes puolet haluaa neuvotella suoraan henkilöstön kanssa ja vajaat 40 prosenttia yksittäisen työntekijän kanssa.

Järjestäytyneistä yrityksistä suoraan henkilöstön kanssa haluaa neuvotella 36 prosenttia ja yksittäisen työntekijän kanssa 35 prosenttia.

Ylempiä toimihenkilöitä edustavan neuvottelujärjestön Ylemmät toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki on huolissaan siitä, että työehtojen heikennyksistä halutaan neuvotella ilman henkilöstön edustajaa.

”Sopimisen mahdollisuuksia on paljon, mutta neuvottelut vaativat aikaa, luottamusta ja osaamista. Mitä tasaveroisempi neuvotteluasema työpaikalla on, sitä todennäköisemmin sopiminen onnistuu ja se on aitoa sopimista”, Hankamäki arvioi tiedotteessa.

Yrityskyselyn toteutti Akava Worksille Kantar TNS. Selvitystä varten kerättiin puhelinhaastatteluin yli viisisataa yritystä kattava kyselyaineisto.

Ulkopuolelle rajattiin alle viisi henkeä työllistävät yritykset sekä valtion ja kuntien liikelaitokset.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat