Oppositio moittii hallitusta viivyttelystä rajatestauksessa: ”Pykälä on ollut olemassa, mutta sitä ei ole käytetty” - Politiikka | HS.fi

Oppositio moittii hallitusta viivyttelystä rajatestauksessa: ”Pykälä on ollut olemassa, mutta sitä ei ole käytetty”

Eduskunta kävi tiistaina lähetekeskustelun hallituksen esityksestä, jonka myötä koronaviruksen pakollisesta testaamisesta rajoilla tulee mahdollista.

Kokoomuksen Antti Häkkänen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 23. helmikuuta.­

23.2. 16:44

Oppositio tivasi tiistaina eduskunnassa, miksei hallitus ole saanut rajojen pakollista koronavirustestausta aiemmin kuntoon ja miksei tähän ole käytetty jo olemassa olevaa lainsäädäntöä.

Täysistunnossa käytiin lähetekeskustelu hallituksen uusimmasta esityksestä koskien niin sanottua pakkotestausta rajoilla.

Useampi kansanedustaja viittasi keskustelun aikana HS:n tiistaina julkaisemaan artikkeliin, jossa Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää ja Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen katsoivat, että aluehallintovirastoilla on jo voimassa olevan lain perusteella toimivalta määrätä pakollisia terveystarkastuksia.

Mäenpää piti hallituksen pakkotestausta koskevaa esitystä tässä suhteessa tarpeettomana.

Lausuntoon tarttui tiistain keskustelussa esimerkiksi kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen.

”Pykälä, jota täällä nyt muutetaan rinnakkaistekstissä, on siis jo ollut olemassa. Jos siinä on ollut joku epäselvyys, niin miksei sitä ole vuoden aikana muutettu, vasta nyt?” hän ihmetteli.

”Rajakontrolli on sen takia osittain vuotanut. – – Siis pykälä on ollut olemassa, mutta sitä ei ole käytetty.”

Samalla asialla oli perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.

”Kuka on ollut niin viisas sanomaan, ettei meillä ole lainsäädäntöä tähän asiaan? Jos oletamme, että hän oli oikeassa, että meidän lainsäädäntömme ei tällaista testaamista mahdollista, niin miksi tätä asiaa on jahkailtu kokonainen vuosi?” hän kysyi.

Yksimielisyys salissa vallitsi siitä, että on hyvä, jos hallitus nyt saa testauksen kuntoon.

Hallituksen esityksen mukaan aluehallintovirastot voisivat määrätä useita henkilöitä kerralla pakolliseen terveystarkastukseen. Terveystarkastus voi tarkoittaa esimerkiksi koronavirustestin tekemistä. Käytännössä aluehallintovirasto voisi määrätä esimerkiksi tietyllä paikkakunnalla, työpaikalla tai laitoksessa oleilleet henkilöt terveystarkastukseen, jos paikoissa on aihetta epäillä tartuntoja.

Tähän asti aluehallintovirasto on voinut määrätä pakollisen terveystarkastuksen yleisvaarallisessa tartuntatautitilanteessa. Lakia ja sen säädöksiä on kuitenkin voitu tulkita siten, ettei laajojen ihmisjoukkojen määrääminen tarkastukseen olisi mahdollista.

”Toimijoille ei ole ollut täysin yksiselitteistä, voiko aluehallintovirasto tehdä pakollista terveystarkastusta koskevan päätöksen koskien useampaa henkilöä kerrallaan”, lakia esitellyt perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoi eduskunnassa.

Esityksessä tätä halutaan nyt täsmentää siten, että aluehallintoviraston päätös voi koskea yhtä tai useampaa henkilöä.

Lisäksi myös kuntien ja sairaanhoitopiirien tartuntatautilääkärit saisivat mahdollisuuden määrätä yksittäisen henkilön pakolliseen terveystarkastukseen. Uutena asiana tartuntatautiin sairastuneille tai sille altistuneille tai sellaiseksi perustellusti epäillylle tulisi myös velvollisuus antaa itseään koskevia tietoja terveydenhuollon henkilökunnalle esimerkiksi jäljitystyössä.

Sekä kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho että kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah tivasivat Kiurulta, miksei lain jo nykyisellään antamia mahdollisuuksia pakkotestaukseen ole käytetty.

Essayah kysyi, onko sosiaali- ja terveysministeriön ohjaus ollut riittävää.

Kiuru halusi alleviivata, että aluehallintovirastot ovat itsenäisiä ja niille on kyllä viety tiiviisti ja painokkaasti viestiä siitä, että nämä tulisivat terveysviranomaisten avuksi rajoille.

”Meidän yhteinen tahtotilamme on se, että viranomaisvastuuta kantavat tahot noudattavat tätä lainsäädäntöä. Ja jos ei muuten tämä tule selväksi, niin tämän lakiehdotuksen jälkeen se on kaikille varmasti aivan selvää”, Kiuru sanoi.

Hallitus on jo pidempään halunnut tuoda pakollisen koronavirustestauksen rajoille, mutta asia on edennyt hitaasti. Edellinen ja nykyisestä poikkeava esitys pakkotestauksesta ei edennyt viime syksynä eduskunnassa, kun perustuslakivaliokunta tyrmäsi sen. Hallitus alkoi valmistella lakia uudelleen, minkä jälkeen se sai jälleen murskapalautetta lausuntokierroksella.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz piti kiivaan puheenvuoron siitä, kuinka perustuslain tiukka tulkinta on hänen mielestään ongelmallista ja kuinka se on vaikeuttanut työtä kyseisen lain suhteen.

Hän korosti, että pakollinen koronatesti tietenkin loukkaa ihmisen henkilökohtaista vapautta. Samalla pitäisi kuitenkin katsoa niitten ihmisten oikeuksia, jotka ovat sairastuneet koronaan.

”Entä ne sadat ihmiset, jotka ovat sairastuneet Suomessa tähän virukseen sen takia, että tämä virus on rajan yli tullut niiden kuukausien aikana, joina tätäkin nyt käsiteltävänä olevaa asiaa on sählätty? Entä ne sadat ihmiset, jotka tämän sairastumisen seurauksena kärsivät pitkäaikaisista koronan oireista?”

”Missä ovat näiden ihmisten perusoikeudet?” Zyskowicz kysyi.

Hallituksen lakiesitystä käsitellään seuraavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jolle perustuslakivaliokunta ja hallintovaliokunta antavat lausunnot.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat