Ilmastopaneeli: Suomen hiilineutraaliustavoite edellyttää nykyistä suurempien hiilinielujen ylläpitämistä - Politiikka | HS.fi

Ilmastopaneeli: Suomen hiilineutraaliustavoite edellyttää nykyistä suurempien hiilinielujen ylläpitämistä

Ilmastopaneeli vaatii kiireellisiä toimia, joilla metsänomistajia ja viljelijöitä kannustettaisiin hiilinielujen vahvistamiseen ja maaperän päästöjen vähentämiseen.

Metsät ovat Suomen tärkein hiilinielu. Ilmastopaneelin mukaan metsänomistajille pitäisi luoda kannusteita metsien kasvattamiseen.­

24.2. 7:00

Hallituksen asettama asiantuntijaryhmä sanoo, että mikäli Suomi aikoo saavuttaa hiilineutraaliuden ensi vuosikymmenellä, edellyttää se nopeita päästövähennyksiä kaikilla talouden sektoreilla.

Päästövähennykset yksin eivät kuitenkaan riitä, vaan samalla Suomessa täytyy huolehtia siitä, että hiilidioksidia ilmakehästä imevät hiilinielut kasvavat nykytasolta. Metsät ovat Suomen tärkein hiilinielu.

Kannanotot sisältyvät Suomen ilmastopaneelin raporttiin, jossa esitetään suositukset siitä, kuinka hallituksen tavoite tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä pitäisi kirjata ilmastolakiin. Lakia päivitetään parhaillaan.

Hiilineutraalius tarkoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjä syntyy korkeintaan saman verran kuin niitä imeytyy hiilinieluihin kuten metsiin.

Ilmastopaneelin kannanotto tulee tulenarkaan aikaan, sillä hiljattain Metsä Group ilmoitti suuresta investoinnista Kemiin. Uusi sellutehdas lisää puun käyttöä arviolta 4,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tämä tarkoittaa lisääntyviä hakkuita.

Samaan aikaan ilmastopaneeli suosittelee, että Suomen pitäisi ylläpitää maankäyttösektorilla vähintään historiallista, 21 megatonnin nettonielua, ja kasvattaa sitä tulevina vuosikymmeninä. Nettonielu muodostuu puihin ja puutuotteisiin sitoutuneesta hiilestä sekä maaperästä syntyvistä päästöistä.

Nykytoimilla nielun vahvistaminen ei onnistu: viime vuosina nettonielu on toistuvasti ollut historiallista keskiarvoa pienempi, ja ilmastopaneeli arvioi, ettei tasolle ylletä ainakaan tämän vuosikymmenen aikana.

Ilmastopaneelin jäsen, tutkimusprofessori Kristiina Regina kuitenkin sanoo, että metsien kasvattaminen ei ole ainoa tapa vähentää maankäyttösektorin päästöjä.

”Keskustelu metsien kasvusta ja hakkuista on tärkeää, mutta ei pidä unohtaa maaperän päästöjä, joiden osuus on merkittävä. Esimerkiksi maa- ja metsätalouskäytössä olevien turvemaiden päästöjä voitaisiin vähentää huomattavasti”, Regina sanoo tiedotteessa.

Raportin mukaan nettonielun vahvistaminen vaatii kiireisiä politiikkatoimia, joilla kannustetaan metsänomistajia, viljelijöitä ja muita maanomistajia nielujen vahvistamiseen ja maaperäpäästöjen vähentämiseen.

Mikäli nielujen ylläpitäminen epäonnistuu, tarkoittaa se entistäkin tiukempia päästövähennystavoitteita muille sektoreille, kuten energiantuotantoon, teollisuuteen ja liikenteeseen.

Ilmastopaneeli ehdottaa, että ilmastolakiin kirjataan hiilineutraaliutta ja sen jälkeen hiilinegatiivisuutta kohti kulkeva selkeä vähennyspolku. Vuoteen 2030 mennessä päästöjä olisi vähennettävä ainakin 60 prosenttia vuoden 1990 tasoon nähden ja vuonna 2035 70 prosenttia.

Vuonna 2050 päästöt olisivat 90–95 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.

Ilmastopaneeli katsoo, että taloudellisen tehokkuuden vuoksi ilmastotoimet kannattaa painottaa päästövähennyksiin.

”Erityisesti energiantuotannossa, lämmityksessä ja teollisen energian käytössä päästöjen lähes täydellinen eliminointi on jo nykytilanteen valossa teknisesti mahdollista talouden rakenteen sähköistymisen avulla. Sähköntuotannon kustannusten laskun myötä päästövähennykset voidaan myös saavuttaa kohtuullisin kustannuksin”, raportissa todetaan.

Ilmastopaneelin mukaan tarvittavat päästövähennystoimet ovat jo tiedossa. Niitä on listattu muun muassa eri toimialojen hiilineutraaliussuunnitelmiin.

”Kolmen seuraavan vuosikymmenen keskeinen tavoite on päästöjen nopea vähentäminen ja nielujen vahvistaminen. Hiilineutraalius on tärkeä välietappi, mutta se ei riitä Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten saavuttamiseen. Suomen ja muiden vauraiden maiden tulee tehdä oma oikeudenmukainen osuutensa globaaleista päästövähennyksistä”, ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoo tiedotteessa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat