Tästä hallitus linjasi: Yläkoulut etäopetukseen osassa maata, eduskunnalle ravintoloita sulkeva esitys, valtioneuvosto valmis toteamaan poikkeusolot - Politiikka | HS.fi

Tästä hallitus linjasi: Yläkoulut etäopetukseen osassa maata, eduskunnalle ravintoloita sulkeva esitys, valtioneuvosto valmis toteamaan poikkeusolot

Valmiuslakia ei oteta käyttöön, sanoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r).

25.2. 10:35 | Päivitetty 25.2. 14:12

Hallitus on valmis toteamaan, että Suomessa vallitsevat koronaepidemian vuoksi poikkeusolot, pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi tiedotustilaisuudessa torstaina.

Marinin mukaan hän on keskustellut asiasta presidentti Sauli Niinistön kanssa. Poikkeusolot todetaan yhteistoiminnassa presidentin kanssa.

Valtioneuvostolla on valmius päättää poikkeusoloihin siirtymisestä ensi viikolla. Hallitus tapasi torstaina eduskuntapuolueet ja keskusteli asiasta. Kuntavaalien suhteen ei ole tehty päätöksiä.

Hallitus ei kuitenkaan ota käyttöön valmiuslakia, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) korosti.

”Emme ota käyttöön esimerkiksi ulkonaliikkumiskieltoa”, Henriksson sanoi. ”Emme käytä valtuuksia enempää kuin tähän tilanteeseen tarvitaan.”

Hallitus linjasi rajoitusten tiukennuksista keskiviikkoiltana pitämässään neuvottelussa. Ne koskevat kolmen viikon ajan 8.–28. maaliskuuta epidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa olevia alueita eli käytännössä lähes koko maata.

Toinen aste ja yläkoulut etäopetukseen

Hallitus linjasi, että toinen aste ja peruskoulun yläluokat siirtyvät etäopetukseen 8.–28. maaliskuuta epidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa olevilla alueilla.

Nyt tässä vaiheessa ovat kaikki Suomen alueet lukuun ottamatta Keski-Pohjanmaata, Kainuuta, Pohjois-Savoa, Etelä-Savoa ja Pohjois-Karjalaa.

Lisäksi yli 12-vuotiaiden ryhmäharrastustoiminta keskeytetään.

Varhaiskasvatus ja alakoulut pysyvät lähiopetuksessa.

Hallitus esittää ravintoloiden sulkemista

Hallitus tuo eduskunnalle ensi viikolla esityksen ravintoloiden sulkemiseksi viime kevättä vastaavalla tavalla kolmeksi viikoksi 8.–28. maaliskuuta. Ruuan ulosmyynti asiakkaille on sallittua.

Ravintolat suljettaisiin vain epidemian leviämis- ja kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla. Sulkeminen tehtäisiin perustuslain 23. pykälän nojalla. Pykälä mahdollistaa poikkeamisen perusoikeuksista poikkeusoloissa.

Ravintoloita voidaan kolmen viikon jälkeen avata, mutta niiden aukioloaikoja, asiakasmääriä ja anniskelua rajoitetaan sen jälkeenkin.

Ravintoloiden taloudelliset menetykset korvataan, Marin sanoi. Esitys yritetään saada läpi eduskunnasta noin viikossa, mutta hallitus ei voi sanella eduskunnan aikataulua. Puhemies Anu Vehviläinen (kesk) kirjoittaa Twitterissä, että eduskunta on valmis käsittelemään hallituksen esitystä välittömästi sen saatuaan.

”Perustuslain mukaan lain käsittely eduskunnassa vie minimissään neljä päivää”, Vehviläinen kirjoittaa.

Kakkostason toimet käyttöön seitsemällä alueella, suositus yhdeksälle alueelle

Yhteensä seitsemän sairaanhoitopiirin alueella ohjataan otettavaksi heti käyttöön tason kaksi eli leviämisvaiheen tiukimmat rajoitukset.

Helsingissä ja Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Vaasassa, Ahvenanmaalla ja Lapissa suositellaan seuraavia toimia:

  • Yli kuuden hengen kokoontumisrajoitus

  • Yli kuuden hengen yksityistilaisuuksien välttäminen

  • Kunnat tehostavat toimenpiteitään karanteeni- ja eristystoiminnassa

  • Tartuntatautilain mukaiset uudet toimivaltuudet otetaan käyttöön heti. Pääkaupunkiseudulla otetaan maanantaista alkaen käyttöön järeimmät mahdolliset tartuntatautilain valtuudet. Tämä tarkoittaa esimerkiksi liikuntaan ja vapaa-aikaan liittyvien tilojen, kuten kuntosalien, sulkemista.

Lisäksi yhdeksälle kiihtymisvaiheen alueelle suositellaan käyttöön samoja toimia. Nämä alueet ovat Itä-Savo, Etelä-Karjala, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Päijät-Häme, Länsi-Pohja, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kymenlaakso.

Näin hallitus perustelee toimia

Hallitus nimitti maaliskuun tiukentuvia toimenpiteitä ”loppusuoran aukeamiseksi” ja ”operaatio loppukiriksi”.

”Kulunut vuosi on ollut vaikea, ja tiedän että olette väsyneitä tähän tilanteeseen”, Marin sanoi. ”Myös minä olen väsynyt, kuten me kaikki. Siitä huolimatta tilanne on se mikä se on. Meidän on jaksettava, koska vaihtoehtoja ei ole.”

Marinin mukaan huolta herättävät erityisesti virusmuunnokset, joihin hallituksen aiemmat työkalut eivät riitä. Hän korosti, että alueittain ollaan erilaisessa tilanteessa, ja yhä on alueita, joissa tilanne on pysynyt hyvänä.

Marinin mukaan olennaista ovat nyt ennakoivat ja riittävän voimakkaat toimet, jotta Suomi ei ajautuisi muun Euroopan kaltaiseen tilanteeseen. Hallitus aikoo Marinin mukaan myöhemmin keväällä esitellä suunnitelman, millä tavalla rajoitustoimista päästään pois.

Marinin mukaan eri alueilla on käytetty rajoituskeinoja ”mutta ei aivan siinä määrin kuin olisi ollut tarpeellista”.

”Hallitus on systemaattisesti sanonut, että niistä rajoitustoimista joita alueilla on käytössä, on pidettävä kiinni. Osittain näitä rajoitustoimia on purettu ennenaikaisesti, ja sen vuoksi virusmuunnos on päässyt leviämään. Näemme sen, että ihmiset ovat liikaa fyysisesti tekemisissä toistensa kanssa, jolloin tauti pääsee leviämään”, Marin sanoi.

”Koronan liian nopea leviäminen merkitsisi sitä, että hoitajien ja lääkäreiden voimavarat eivät riittäisi kaikkien sairastuneiden auttamiseen”, sanoi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk).

”Päättäjien tehtävä on suojella elämää.”

Saarikon mukaan rajoitustoimien täytyy käydä oikeustajuun, jotta niitä jaksetaan. Hänen mukaansa hallitus toimii parhaan arvion mukaan, totuuksia ei ole.

”Kun rajoitamme kontakteja vielä hetken, saamme pian rokotuksista apua”, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoi.

Opetusministeri Jussi Saramon (vas) mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvia rajoituksia on tarkoitus purkaa niin pian kuin mahdollista. Etäopetusjakson aikana pitää huolehtia, että oppilaisiin ja opiskelijoihin saadaan säännöllinen yhteys, Saramo sanoi.

Lue lisää: Opetusministeri lupaa: Maaliskuun jälkeen hallitus sitoutuu siihen, ettei nuoria koskevia rajoituksia aseteta

Alakoulut eli peruskoulun 1.–6. luokat jatkavat lähiopetuksessa. Saramon mukaan alakouluissa on onnistuttu koronan torjunnassa hyvin, vaikka altistumisia onkin ollut.

Viime keväänä poikkeusolot tarkoittivat valmiuslakia

Edellisen kerran Suomi siirtyi poikkeusoloihin keväällä 2020. Hallitus totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että maassa vallitsevat koronavirustilanteen vuoksi valmiuslain 3. pykälässä tarkoitetut poikkeusolot.

Hallitus linjasi tästä 16. maaliskuuta. Kerralla tuli voimaan laajoja rajoituksia: muun muassa koulujen lähiopetus keskeytettiin, julkisia tiloja ja harrastuspaikkoja suljettiin, laaja etätyösuositus tuli voimaan ja julkiset kokoontumiset rajoitettiin 10 henkilöön.

Poikkeusolot mahdollistivat myös sen, että terveydenhuollon kriittisen henkilöstön osalta voitiin poiketa työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä.

Myöhemmin tuli voimaan myös Uudenmaan liikkumisrajoitus. Hallitus päätti rajoittaa Uudenmaan maakunnan ja muiden maakuntien välistä liikennettä 27. maaliskuuta alkaen, koska Uudellamaalla koronavirustilanne oli merkittävästi vakavampi kuin muualla maassa. Uudenmaan sulku päättyi 14. huhtikuuta.

Rajoituksia alettiin purkaa toukokuussa vähitellen.

Hallitus arvioi 15. kesäkuuta, että koronavirusepidemia on hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin ja totesi, että maassa eivät enää vallitse poikkeusolot.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat