Opetusministeri lupaa: Maaliskuun jälkeen hallitus sitoutuu siihen, ettei nuoria koskevia rajoituksia aseteta - Politiikka | HS.fi

Opetusministeri lupaa: Maaliskuun jälkeen hallitus sitoutuu siihen, ettei nuoria koskevia rajoituksia aseteta

OAJ: ”Uskomme terveysviranomaisten kantoihin. Toisaalta on selvää, ettei kaikkia opetussuunnitelman tavoitteita saavuteta, sillä kolme viikkoa on aika pitkä jakso. Kaikkiin oppilaisiin ei myöskään välttämättä saada etäopetuksen aikana yhteyttä.”

Opetusministeri Jussi Saramo hallituksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä 25. helmikuuta.­

25.2. 13:20 | Päivitetty 25.2. 15:38

Opetusministeri Jussi Saramo (vas) lupaa, että hallitus sitoutuu maaliskuun jälkeen kohdistamaan rajoituksia nuorten sijasta enemmän aikuisiin.

Hallitus kertoi torstaina, että lähes kaikkialla Suomessa yläkoulut ja toisen asteen oppilaitokset ohjataan siirtymään etäopetukseen 8. maaliskuuta alkaen kolmeksi viikoksi.

”Sulun jälkeen hallitus sitoutuu siihen, että nuoria koskevia rajoituksia ei aseteta, vaan ne kohdistuisivat enemmän aikuisiin”, Saramo sanoo HS:lle.

Saramon mukaan esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten järjestäminen mahdollisimman normaalisti varmistetaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on myös antanut ohjeet kirjoituksia varten.

Viime aikoina Suomessa on herännyt huolta siitä, että koronarajoitukset ovat iskeneet erityisen pahasti nuoriin ja nuoriin aikuisiin.

Lue lisää: Nuorten tilanne on koronan keskellä ”paljon hurjempi” kuin muiden, sanoo asiantuntija – rajoituksilla voi olla seurauksia, joita moni ei tule ajatelleeksi

Etäopetukseen siirrytään koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa olevilla alueilla. Kiihtymisvaiheen alueita on nyt yhdeksän ja pahimman eli leviämisvaiheen alueita seitsemän. Se tarkoittaa, että etäopetukseen siirrytään lähes koko maassa Keski-Pohjanmaata, Kainuuta, Pohjois-Savoa, Etelä-Savoa ja Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta.

Alakoulut eli peruskoulun luokat 1–6 pysyvät lähiopetuksessa.

Etelä-Suomessa lähiopetuksessa ehditään olla viikko hiihtoloman jälkeen ja ennen etäopetukseen siirtymistä.

Ennen etäopetuksen alkua ja sen päättymisen jälkeen eli maanantaista 29. maaliskuuta alkaen oppilaille ja opiskelijoille tulisi antaa mahdollisimman paljon lähiopetusta. ”On tärkeää, että kaikkiin oppilaisiin saadaan yhteys”, Saramo korostaa.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.­

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan etäopetukseen siirtyminen oli tautitilanteen pahenemisen takia ainakin osassa maata ennakoitavissa, mutta ilmoitus siitä tuli nyt odotettua aiemmin.

”Uskomme terveysviranomaisten kantoihin. Toisaalta on selvää, ettei kaikkia opetussuunnitelman tavoitteita saavuteta, sillä kolme viikkoa on aika pitkä jakso. Kaikkiin oppilaisiin ei myöskään välttämättä saada etäopetuksen aikana yhteyttä.”

Luukkainen tähdentää, että etäopetusjakson jälkeen tarvitaan taas tukitoimia ja niihin lisärahoitusta.

”Opettajien kannalta etäopetukseen siirtymien pelkistää ja selkiyttää tilannetta, sillä tämä välimaastossa olo, kun on ollut välillä lähiopetusta ja välillä etäopetusta ja karanteeneja, on ollut erittäin kuormittavaa aikaa.”

OAJ:n mukaan koulut ja opettajat ovat nyt valmiimpia kuin keväällä siirtymään etäopetukseen, mutta etenkin toisen asteen eli ammattikoulun ja lukion opiskelijoiden tilanne huolestuttaa, sillä pahoinvointia ja mielenterveysongelmia on esiintynyt jo paljon.

Opettajien järjestö on myös toivonut, että opettajat asetettaisiin etusijalle rokotuksissa, jolloin lähiopetusta olisi voitu jatkaa turvallisemmin.

Suomen kuntaliitossa toivotaan, että etäopetuksen jakso ei ulottuisi pidemmälle kuin kolmeen viikkoon.

”Pitäisi miettiä laajemmin, mikä on terveysturvallisuutta”, sanoo liiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.

”Koronaepidemian lisäksi tulisi ottaa huomioon myös murrosikäisten mielenterveys, joka nyt osalla horjuu etäopetuksen takia.”

Kunnissa poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin eli etäopetukseen siirtymisestä päättävät kunnan opetusviranomaiset kuultuaan terveysviranomaisia.

Todennäköisesti kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla myös totellaan hallituksen ilmoitusta etäopetukseen siirtymisestä, vaikka se ei kuulosta varsinaiselta määräykseltä.

Hallituksen tiedotteen mukaan ”peruskoulun yläluokat ohjataan siirtymään” tilapäiseen etäopetukseen.

Samaa ohjaus-termiä hallitus käyttää myös, kun se puhuu seitsemän sairaanhoitopiirin siirtymisestä heti koronastrategian tasolle kaksi, jolloin tulisi ottaa käyttöön leviämisvaiheen tiukimmat rajoitukset.

Onko etäopetukseen siis pakko siirtyä kyseisillä alueilla peruskoulun yläluokilla?

”Tartuntatautilain mukaisissa toimissa opetuksen osalta logiikka on sama kuin muissakin päätöksissä. Kunnan tartuntatautiviranomainen tekee päätöksen, tai jos on tarpeen laajempi alueellinen päätös, sen tekee aluehallintoviranomainen”, vastaa johtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä sähköpostitse.

OAJ:n puheenjohtaja Luukkainen arvostelee voimakkaasti hallituksen epäselvää viestintää, sillä koulujen rehtorit kaipaavat nyt selkeitä ohjeita.

”Hallituksen tulisi yksiselitteisesti kertoa, ovatko sen linjaukset sitovia vai eivät ja kuka päätöksen etäopetukseen siirtymisestä tekee.”

Uusia lainmuutoksia tai asetuksia peruskoulujen poikkeavista opetusjärjestelyistä ei nyt tarvita kuten viime keväänä.

Perusopetuslakiin on tehty kesään asti voimassa oleva muutos, joka mahdollistaa etäopetuksen jo neljännestä luokasta lähtien.

Korkeakouluissa ja toisella asteella etäopetus oli mahdollista jo viime keväänä, mutta peruskoulun etäopetuksesta säädettiin tuolloin valmiuslain perusteella.

Kouluja voidaan sulkea nyt ja voitiin myös keväällä sulkea tartuntatautilain perusteella. Sen tekivät kunnat ja aluehallintovirastot.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat