Oikeustieteilijät arvostelevat ankarasti hallitusta valmius­lailla pelaamisesta: Oikeus­kanslerin mukaan valmius­lakia ei ole otettu käyttöön - Politiikka | HS.fi

Oikeustieteilijät arvostelevat ankarasti hallitusta valmius­lailla pelaamisesta: Oikeus­kanslerin mukaan valmius­lakia ei ole otettu käyttöön

Pääministerin mukaan valmiuslaista otetaan ”nyt soveltuvilta osin” kaksi säännöstä ilman käyttöönottoasetusta.

1.3. 15:37 | Päivitetty 1.3. 19:40

Pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoitti maanantaina, että valmiuslaista otetaan käyttöön ”soveltuvilta osin” pykälät 106 ja 107.

”Nämä kaksi pykälää tulevat nyt soveltuvilta osin käyttöön. Ei kuitenkaan täysimääräisesti sellaisten valtuuksien osalta, jotka vaatisivat sitten käyttöönottoasetuksen viemistä eduskuntaan mutta sekin on mahdollista”, pääministeri sanoi.

Valtioneuvosto ei kuitenkaan anna niistä eduskunnalle käyttöönottoasetuksia, vaikka valmiuslaki sitä edellyttää.

”Valtioneuvoston päätös valmiuslain 106. pykälän ja 107. pykälän käyttöönotosta ilman asetuksen antamista on lainvastainen, ja siksi myös valtioneuvoston päätös ottaa valmiuslaki sovellettavaksi on kokonaisuudessaan lainvastainen. Se on myös tarpeeton, koska ravintoloiden sulkemista koskeva lakiehdotus annettiin perustuslain 23. pykälän [perusoikeudet poikkeusoloissa] eikä valmiuslain nojalla”, sanoo perustuslain 23:nnen säännöksen valmisteluun aikoinaan osallistunut Britannian tiedeakatemian oikeustieteen tutkimusprofessori Martin Scheinin.

Professori Martin Scheinin kuvattuna lokakuussa 2014.­

Toisin sanoen hallitus olisi voinut antaa perustuslain 23. pykälän mukaisen lakiesityksen ravintoloiden sulkemiseksi ilman poikkeusolojen toteamista, mikä myös todetaan valtioneuvoston kanslian muistiossa.

Valmiuslain pykälät 106 ja 107 ovat valmiuslain toisessa osassa, jonka säännöksiä voidaan ottaa käyttöön vain valtioneuvoston asetuksella, jonka eduskunta tarkastaisi.

”Mielestäni valmiuslain kuudennen pykälän perusteella on täysi selvä asia, että näitä säännöksiä ei voida valmiuslain nojalla ottaa käyttöön, vaikka valtioneuvosto sellaista väittää. Sellainen ajatus, että jokin oikeusnormi otetaan käyttöön vain osittain soveltuvin osin, on käsittämätön. Joko oikeusnormi otetaan käyttöön tai sitten sitä ei oteta käyttöön”, sanoo Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen.

Valmiuslain 106. pykälän mukaan väestön tiedonsaannin turvaamiseksi ja viranomaisten viestinnän yhteensovittamiseksi poikkeusoloissa valtionhallinnon viestinnän välitön johto kuuluu valtioneuvoston kanslialle. Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa perustaa Valtion viestintäkeskus.

Valmiuslain 107. pykälän perusteella valtioneuvosto ratkaisee poikkeusoloissa pääministerin esityksestä hallinnonalojen välillä erimielisyyden siitä, minkä valtionhallinnon viranomaisen tai muun toimintayksikön käsiteltäväksi jokin asia kuuluu. Ministeriö ratkaisee erimielisyyden hallinnonalallaan.

Professori Scheinin korostaa, että eduskunnan perustuslakivaliokunnalla ei ole toimivaltaa eikä edes käytännön edellytyksiä arvioida valmiuslaissa tarkoitettujen poikkeusolojen käsillä oloa, ellei sen arvioitavana ole ainuttakaan valtioneuvoston valmiuslain nojalla antamaa käyttöönottoasetusta.

”Vain tuollaisen asetuksen yhteydessä valiokunta arvioisi valmiuslain tietyn toimivaltuuden käytön välttämättömäksi. Siksi valmiuslakia ei saa ottaa sovellettavaksi, ellei samalla anneta edes yksi käyttöönottoasetus.”

Scheinin ihmettelee myös, kuinka oikeuskansleri on voinut hyväksyä valmiuslain sovellettavaksi ottamisen ilman, että hän olisi voinut tarkastaa yhdenkään käyttöönottoasetuksen laillisuuden.

”Ilman asetuksia kyseessä on avoin valtioelinten toimivaltasuhteiden ennakollinen muutos, jonka välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta ei voi arvioida ennen kuin on tiedossa edes yksi asia, jossa valtioneuvoston saamaa uutta toimivaltaa olisi välttämätöntä käyttää. Tiedämme, että hyväksyttävä tarkoitus on olemassa, mutta oikeusvaltiossa se ei yksin riitä”, Scheinin sanoo.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti tähdentää, että valtioneuvosto ei ole antanut käyttöönottoasetusta valmiuslaista.

”Oikeudellisesti velvoittavat valmiuslain mukaiset toimivaltuudet tulevat käyttöön, kun niistä on annettu käyttöönottoasetukset ja eduskunta on ne hyväksynyt. Valmiuslain säännökset 106 ja 107 edellyttävät käyttöönottoasetuksia ja eduskunnan hyväksyntää eikä valtioneuvosto ole sellaisia tänään [maanantaina] antanut. Valtioneuvosto voi luonnollisesti tehdä sellaisia valmiuslain mukaisia valmistelevia toimia, jotka eivät edellytä käyttöönottoasetuksen antamista”, Pöysti sanoo.

Oikeuskansleri painottaa, että normaalilainsäädäntöön sisältyvässä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään, että valtioneuvoston kanslian toimialana on valtioneuvoston viestinnän ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen.

Ohjesäännön sisältö osittain sama kuin valmiuslain pykälässä 106, jonka mukaan väestön tiedonsaannin turvaamiseksi ja viranomaisten viestinnän yhteensovittamiseksi poikkeusoloissa valtionhallinnon viestinnän välitön johto kuuluu valtioneuvoston kanslialle.

Pääministeri Marin totesi kuitenkin tänään, että ”nämä kaksi pykälää [106 ja 107] tulevat nyt soveltuvilta osin käyttöön”.

Voidaanko valmiuslain säännöksiä tosiaan ottaa jollain tavalla osittain käyttöön?

”Ymmärrän lausunnon siten, että valmistelevia toimia on alettu tehdä niin kuin valmiuslaki edellyttää, jotta näitä säännöksiä koskevat käyttöönottoasetukset voidaan mahdollisesti lähipäivinä antaa eduskunnan käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Ymmärtääkseni pääministeri on yrittänyt selittää asiaa kansankielellä. Poikkeusoloissa ja poikkeuksellisissa oloissa valtioneuvoston ohjesäännössä säädetyn valtioneuvoston kanslian tehtävänä oleva valtionhallinnon viestinnän yhteensovittamisen merkitys ja painoarvo ihmisten sekä yritysten kannalta korostuvat.”

Professori Scheininin mielestä valtioneuvosto on jo tosiasiassa tehnyt päätöksen valmiuslain käyttöönotosta, koska valmiuslain soveltamiseen kohdistuu välttämättömyysvaatimus.

”Valtioneuvoston päätöksessä välttämättömäksi on nimenomaisesti todettu pykälien 106 ja 107 soveltaminen, eikä mitään muuta. Poikkeusolojen toteamisen koko oikeutus on siis sidottu siihen, että pykälät 106 ja 107 otetaan samalla kertaa käyttöön. Päätöksen lainvastaisuus on siinä, että käyttöönoton muotona ei ole valtioneuvoston asetus. Jos taas päätöstä haluttaisiin selittää niin, ettei sillä ole otettu käyttöön pykälien 106 ja 107 säännöksiä, varsinainen poikkeusolojen toteaminen olisi tapahtunut lainvastaisesti. Kolmatta vaihtoehtoa ei ole.”

Valmiuslaissa säädettyjä toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, jos viranomaisten tavanomaiset toimivaltuudet eivät ole riittäviä. Lisäksi toimien on oltava välttämättömiä ja oikeasuhtaisia valmiuslain tarkoituksen saavuttamiseksi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat