OAJ:n vaalikone: Kuntavaali­ehdokkaat eivät halua lisätä etäopetusta, vastauksista erottautuivat ”kotihoitopuolueet” ja ”päiväkotipuolueet” - Politiikka | HS.fi

OAJ:n vaalikone: Kuntavaali­ehdokkaat eivät halua lisätä etäopetusta, vastauksista erottautuivat ”kotihoitopuolueet” ja ”päiväkotipuolueet”

Päivähoidossa vastauksista erottautuivat ”kotihoitopuolueina” perussuomalaiset, keskusta ja kristillisdemokraatit, kun taas muut puolueet olivat selvästi ”päiväkotipuolueita”.

Etäopetus ei korvaa lähiopetusta ja sosiaalista kanssakäymistä, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.­

3.3. 9:04

Kuntavaaliehdokkaiden kanta etäopetuksen lisäämiseen on kielteinen, käy ilmi Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) vaalikoneen vastauksista.

Vastaus väitteeseen ”etäopetuksen määrää on kasvatettava kunnassani” oli kaikkien puolueiden ehdokkailla kielteinen. Tulos ilmenee lähes 4 000 ehdokkaan vastauksista.

Tähän asti ahkerimmin vaalikoneeseen ovat vastanneet perussuomalaisten ja vihreiden ehdokkaat.

”Etäopetus on ollut tärkeä vaihtoehtoinen keino järjestää väliaikaisesti opetusta koronaepidemian aikana, mutta lähiopetusta ja sosiaalista kanssakäymistä se ei mitenkään korvaa. On huojentavaa todeta, että tulevat kuntapäättäjät ovat tästä samaa mieltä”, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tiedotteessa.

Toisaalta hän paheksuu joitakin opettajien työnantajia eli koulutuksen järjestäjiä, jotka ovat velvoittaneet opettajat saapumaan koululle antamaan etäopetusta, vaikka oppilaat olisivat kotona. Asia on noussut esille erityisesti peruskoulun yläluokilla 7–9.

”Opettajatko olisivat ammattiryhmä, joka ei tee työtään, ellei sitä ei paikan päällä valvota?” Luukkainen kysyy ja vetoaa Opetushallitukseen, jotta se kieltäisi perustelemattoman ja maan hallituksen suosituksen vastaisen käytännön.

OAJ on kuntavaalien edellä perännyt puolueilta ja päättäjiltä vastauksia siihen, miten koulutuksen laatu ja saatavuus turvataan koko maassa.

Suomessa on jo lähes sata kuntaa, joissa syntyy alle 20 lasta vuodessa.

”Ei kai kukaan pidä uskottavana tai toivottavana, että 7–12-vuotiaat tai edes 12–16-vuotiaatkaan lapset opiskelisivat kotona netin avulla vuorovaikutustaitoja, toisten kanssa toimimista ja opetussuunnitelman määrittämiä tietoja ja taitoja”, Luukkainen kyselee.

Ehdokkaat olivat vastauksissaan varsin yksimielisiä myös siitä, että perusopetuksen ryhmäkokoa pitää rajata ja siinä on otettava huomioon tukea tarvitsevien määrä.

Ehdokkaat olivat valmiita turvaamaan pätevien opettajien saantia maksamalla heille nykyistä kilpailukykyisempää palkkaa ja kustantamalla heille työvälineet, kuten puhelimet ja tietokoneet.

OAJ:n kyselyn mukaan kevään 2020 etäopetusjaksolla vain 44 prosentilla perusopetuksen opettajista oli käytössään työnantajan tarjoama puhelin.

Puolueiden väliset erot tulivat selvimmin esiin, kun ehdokkaat ottivat kantaa siihen, pitäisikö yli kolmivuotiaat lapset ohjata ensisijaisesti aina päiväkodin varhaiskasvatukseen sen sijaan että lapset hoidetaan kotona.

Vastauksista erottautuivat ”kotihoitopuolueina” perussuomalaiset, keskusta ja kristillisdemokraatit, kun taas muut puolueet olivat selvästi ”päiväkotipuolueita”.

OAJ korostaa koulutusta tulevaisuuden kunnan ykköstehtävänä. Kunnan päätösvalta koulutuksessa on suuri, koska koulutuksen lainsäädäntö on väljää.

Kunta päättää esimerkiksi kouluverkosta, koulujen kielivalikoimasta ja opetusryhmien koosta.

Myös tehostetun ja erityisen tuen määrä vaihtelee samankokoisten ja samankaltaisten kuntien kesken huomattavasti.

”Suuret erot eivät selity sillä, että lapset ja nuoret olisivat kovin erilaisia eri kunnissa, vaan kyse on paikallisesta arvotuksesta ja panostuseroista”, Luukkainen sanoo.

Esimerkiksi vuonna 2019 kaikkiaan noin 100 000 peruskoululaista sai tehostettua tai erityistä tukea. Koko maassa tuen saajien osuus oli 20 prosenttia, mutta ääripäissä osuus oli enimmillään Luumäellä, yli 30 prosenttia, ja vähimmillään Lappajärvellä, alle 10 prosenttia.

OAJ muistuttaa huhtikuun kuntavaalien alla, että koulutus ja kulttuuri on kuntien tärkein tehtäväkokonaisuus, kun sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille, jos uudistus toteutuu.

Kun koulutuksen osuus kuntien menoista on nyt 31 prosenttia, se on muutaman vuoden kuluttua 58 prosenttia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat